BLOGIARKISTO

Katse nuoriin

06.02.2018

Talouden positiivisesta vireestä huolimatta nuorisotyöttömyys on edelleen maassamme korkealla tasolla. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli viime vuoden joulukuussa yhteensä 38 399 nuorta. Korkea nuorisotyöttömyys on puolestaan lisännyt alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrää. Viime vuonna Kelasta maksettiin perustoimeentulotukea 78 000 alle 25-vuotiaalle täysi-ikäiselle, mikä vastaa noin 17 prosenttia saman ikäisestä väestöstä. Kyseessä on suuri joukko nuoria. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi lyhytaikaiseksi tukimuodoksi auttamaan tilapäisen vaikean ajan yli. Kelan tietojen mukaan toimeentulotukiasiakkuudet erityisesti nuorten kohdalla ovat kuitenkin muuttuneet pitkäaikaisiksi, mikä ei ole tuen alkuperäinen tarkoitus.

Meillä ei ole varaa menettää inhimillisesti, eikä kansantaloudellisesti ainuttakaan tulevaisuuden osaajaa, tekijää tai ajattelijaa. Toimeentulotukiriippuvuus on pyrittävä estämään ja nuorista on saatava koppi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kelan tulee tällä hetkellä omien ohjeidensa mukaisesti ilmoittaa hakijan asuinkuntaan, mikäli alle 25-vuotiaan pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana ollut vain toimeentulotuki. Tämä on tarpeellinen toimenpide, mutta ei kuitenkaan yksinään riitä auttamaan nuoria. 

Syrjäytymisvaarassa olevien nuor­ten kan­nal­ta on hy­vin on­gel­mal­lis­ta, et­tä he voi­vat ha­kea pit­kiä­kin ai­ko­ja toi­meen­tu­lo­tu­kea kirjallisesti. Tällainen käytäntö passivoi ja vahvistaa syrjäytymiskierrettä. Jokainen toimeentulotukea saava nuori tulisi mielestäni tavata kasvotusten ja auttaa tarvitsemansa avun ja tuen piiriin. Erityisesti nyt perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirryttyä Kelalle on varmistettava, että saumaton yhteistyö sosiaalityön ja Kelan kanssa onnistuu. Nuoret eivät saa jäädä uudistuksen jalkoihin.

Nuorten syrjäytymistä ja työttömyyttä on pyritty viime vuosien aikana ennaltaehkäisemään ja ratkaisemaan valtiohallinnon taholta monin eri tavoin. Esimerkiksi viime vuoden puoliväliriihessä hallitus totesi nuorten palveluiden, kannustimien ja tukitoimien koordinaation olevan riittämättömiä. Tämän pohjalta päätettiin toteuttaa 19 kohtaa sisältävä lista, jolla ehkäistään syrjäytymistä, sekä vähennetään koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrää (lista: http://bit.ly/2qd0BA2).

Nuoren näkökulmasta syrjäytymisen ehkäisyssä ehdottoman tärkeitä ovat toimivat peruspalvelut ja moniammatillinen yhteistyö. Tärkeitä päätöksiä tähän liittyen ovat olleet esimerkiksi Ohjaamo-toiminnan vakinaistaminen ja harrastustakuun käyttöönotto. Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelumuoto, joka on tarkoitettu kaikille alle 30-vuotiaille nuorille.  Se kokoaa yhteen toimijat julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, jolloin nuori saa kaikki tarvitsemansa avun yhdeltä luukulta. Kokoomuksen kunnanvaltuutettujen aloitteesta lähteneen harrastustakuun kautta jokaiselle lapselle ja nuorelle puolestaan taataan yksi mieluisa harrastus. Mielekkään vapaa-ajan mahdollistaminen nuorille on merkittävä keino syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä. 

Tukitoimintoja- ja palveluita tarvitaan, mutta parasta sosiaaliturvaa on se, että nuoret saavat töitä ja koulutuksen. Tämän tavoitteen eteen hallitus on aloittanut koulutuksen uudistuksen kaikilla asteilla, joista yksi tärkein on ammatillisen koulutuksen reformi. Sillä pyritään ehkäisemään koulutuksen keskeyttäminen ja vähennetään nuorisotyöttömyyttä. Lisäksi nuorisotyöttömyyden ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi koulutustarjontaan lisätään kuluvana vuonna 1000 opiskelijavuotta (9,4 milj€). Nämä lisäpaikat kohdennetaan erityisesti työttömille tai työttömyysuhan alla oleville nuorille.

Kokoomuksen tärkeänä tavoitteena on taata maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus kaikille lapsille. Helsinki teki tähän liittyen jo oman avauksensa ja tarjoaa ensi syksystä alkaen maksuttoman varhaiskasvatuksen (20 tuntia viikossa) kaikille alle viisivuotiaille. Tällä päätöksellä halutaan pysäyttää eriarvoistuminen ja ennaltaehkäistä myöhemmät ongelmat lapsen elämässä. Panostamalla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen luomme nuorten tulevaisuudelle vankan pohjan. Työ varhaiskasvatuksen puolesta tulee vielä jatkumaan. Mikään hallituksen päätös tai linjaus ei kuitenkaan voi korvata läheistä ihmistä. Hyvinvointiyhteiskunta tukee hyvinvointia, mutta ei korvaa perhettä ja ystäviä. Jokaisella meistä on vastuu omista lähimmäisistämme.


Norminpurku tuottaa tuloksia

12.01.2018

Normien purkaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista ja ylisääntelystä pyritään pääsemään eroon askel kerrallaan. Monet rajoitteista on luotu vuosikymmenten aikana, eivätkä ne enää toimi nyky-yhteiskunnassa. Byrokratia ja liiat normit ovat haitanneet suomalaisten arkea monella elämän osa-alueella jo pitkään. Sääntelyä vähentämällä pystytään parantamaan meidän kaikkien elämänlaatua ja tässä on todella onnistuttu kuluneen hallituskauden aikana. Lisäksi norminpurku edistää kaupunkikulttuuria sekä tekee Suomesta ja Helsingistä entistä houkuttelevamman matkakohteen.

Ensimmäiseksi vuonna 2016 voimaan astui kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, minkä myötä Suomessakin on pystytty nauttimaan kauppojen aiempaa pidemmistä aukioloajoista. Tämä on helpottanut monen arkea merkittävästi. Kaupassa voi käydä illalla tai viikonloppuisin tarvitsematta sen tarkemmin murehtia sitä, onko kauppa enää huomenna auki. Muutos entiseen on merkittävä ja vaikutus kaupunkien henkiseen ilmapiiriin ja elävyyteen myös virka-aikojen ulkopuolella suuri.

Toisekseen nyt voimaan astunut alkoholilain kokonaisuudistus mahdollistaa anniskeluravintoloiden oikeuden päättää itse aukioloajoistaan. Lisäksi panimot saavat myydä omia tuotteitaan suoraan ulos, tilapäisiä anniskelulupia saa ilmoituksella ja festivaalien kalja-aitaukset poistuvat. Näiden mukana ravintolatoiminta helpottuu ja vapautuu selkeästi. Happy hour -tarjoukset katukuvassa ja ravintoloiden kevyempi sääntely luovat uutta pohjaa elävälle kaupunkikulttuurille ja vastuulliselle alkoholinkulutukselle ravintoloiden sisällä.

Kolmanneksi tänä vuonna vapautuksia ja muutoksia on luvassa myös liikennepalveluissa. Taksiliikenne vapautuu, mikä tarkoittaa kilpailun lisääntyessä parempaa taksien saatavuutta ja alempia hintoja. Juhlapyhinä taksin löytäminen tarpeeseen on nykyistä varmempaa. Taksit kilpailevat palveluiden laajuudessa ja laadussa, mikä monipuolistaa liikkumispalveluiden tarjontaa.

Suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen vapaammaksi näkyy suoraan Suomeen saapuneiden matkailijoiden kokemuksissa. Enää ei tarvitse kolkutella sulkeutuneita ravintoloita tai ihmetellä kiinni olevia kauppoja. Matkailun kasvaessa tämä tarjoaa turisteille laajempia mahdollisuuksia käyttää täkäläisiä palveluita, mikä tuo Suomeen työtä ja tuloja. Norminpurku siis toimii. 

 


Ei-kaivattu yksinäisyys

24.12.2017

Joulu ja vuodenvaihde tuovat monelle kaivatun tauon arjen aherrukseen, kiireeseen ja hulinaan. Usealle pitkät pyhät merkitsevät kuitenkin ”ei-kaivattua” yksinäisyyttä. Yksinäisyys on yleinen ja vakava ongelma Suomessa. Se ei kosketa ainoastaan yhtä ihmisryhmää tai sukupolvea, vaan läpileikkaa koko yhteiskuntaa. Yksinäisyyttä pidetään jopa yhtä suurena terveysriskinä kuin tupakointia. Se myös tappaa kolme kertaa varmemmin kuin ylipaino. Tutkimusten mukaan yksinäisyys kohottaa jopa 14 prosentilla varhaisen kuoleman riskiä.

Useista tutkimuksista on käynyt ilmi se, että jos lapsi ei löydä ystävää seitsemännen luokan syyslukukaudella, hän on todennäköisesti yksinäinen koko yläasteen ajan. Teini-iän yksinäisyys luo helposti syrjäytymisen kierteen, eikä luonnollisesti luo hyvää pohjaa aikuiseksi kasvamisessa. Yli puolet aikuisista yksinäisistä onkin ollut yksinäisiä jo teininä.

Aikuisiän yksinäisyys jatkuu helposti myös ikäihmisenä. Suomessa noin 300 000 yli 70-vuotiasta kärsii yksinäisyydestä usein tai jatkuvasti. Yksinäisyys voi aiheuttaa masennusta, ahdistusta, jopa skitsofreniaa ja itsetuhoisuutta. Se on usein myös syrjäytymisen ja alkoholiongelmien taustalla. Vanhuusiän masennus on hyvin usein seurausta yksinäisyydestä ja ulkopuolisuuden tunteesta.

Jokainen meistä on varmasti tuntenut jossakin vaiheessa elämäänsä jonkinlaista yksinäisyyttä. On hyvä tiedostaa, että on olemassa sekä hyvää että huonoa yksinäisyyttä. Vaikeinta yksinäisyys voi olla erityisesti silloin, kun se ei ole itsestä riippuvaista, vaan tulee ympärillä olevalta yhteisöltä.

Kolmas sektori ja järjestöt tekevät äärimmäisen tärkeää työtä syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemisessä. Olen vieraillut useissa syrjäytymisen vastaista työtä tekevissä järjestöissä, kuten esimerkiksi HelsinkiMissiossa, FinFamissa ja Diakonissalaitoksen Vamoksessa. Järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä on tulevaisuudessa tehostettava etsimällä uusia yhteistyön muotoja ja hälvennettävä rajaa julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Lisäksi raja-aitojen madaltaminen työn ja vapaaehtoistoiminnan osalta helpottaisi ongelmaa. Esimerkiksi Sitran selvityksen mukaan yhä useampi hyväkuntoinen eläkeläinen tahtoisi olla avuksi, mutta tiukka sääntely vastuukysymyksineen on liian usein esteenä.

Pidän myös tärkeänä, että yksinäisyydestä ja sen aiheuttamista haitoista puhuttaisiin enemmän kouluissa ja etenkin mediassa. Asian näkyväksi tekeminen edesauttaa sen torjumisessa. Yksinäisyys on lisääntynyt jatkuvasti 2000-luvulla ja siitä on jopa ennustettu seuraavaa kansantautia. Jos yksinäisyys räjähtää käsiin, koituu siitä valtavat kustannukset hyvinvointivaltiolle. On arvioitu, että nuorena syrjäytynyt henkilö aiheuttaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonan euron kustannukset elämänsä aikana – inhimillisestä menetyksestä puhumattakaan.

Yhteiskunta voi tehdä oman osansa yksinäisyyden ehkäisemisessä, mutta kaikkea vastuuta ei voi siirtää viranomaisille. Ihminen tarvitsee toista ihmistä ja ennen kaikkea aikaa sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemista. Lapsi tarvitsee vanhempiaan ja vanhemmat lapsiaan, nuori ystäviään ja ikäihminen läheisiään. Jokaisen meidän kansalaisvelvollisuuksiin kuuluu lähimmäisistä huolehtiminen ja välittäminen. 


Kokoomus