BLOGIARKISTO

Ihmislajin selviytyminen on pienestä kiinni

21.05.2018

Viime vuonna järjestetty Ylen luonto-ohjelmien ”Miljoona linnunpönttöä”-kampanja oli loistava esimerkki yhteisöllisen tahtotilan toteutumisesta. Kampanja haastoi suomalaiset rakentamaan linnunpönttöjä pesäkolojen puutteesta kärsiville linnuille. Suomalaisille linnut ovat rakkaita. Kuvasimmehan me jo kansallisromantiikan aikana itseämme mielellään lintuina, kun omaa maata ja suomalaisuutta ei saanut Venäjän nuhteiden pelossa korostaa.

Linnunpönttö-kampanja onnistui yli odotusten. Suomalaiset rekisteröivät runsaassa vuodessa yli 1,3 miljoonaa linnunpönttöä. Samalla nostettiin esille tärkeä ymmärrys muuttuneesta luonnostamme, kun metsistä ovat kadonneet lahopuut eli lintujen luontaiset pesimäkolot. Nyt samankaltainen tiedotuskampanja ja siitä seuraava nopea toiminta varsinkin lainsäädännössä ja maanviljelyksessä olisi tarpeen. Tutkijat ovat huolissaan Ranskan lintukannan romahtamisesta. Ongelma ei ole vain Ranskan, vaan kaikissa Euroopan maissa on havaittu peltolintujen kohdalla samaa vähenemistä. Suomessakin pellot ja suot ovat vähentyneet sekä muuttaneet muotoaan. Suurimpana syyllisenä pidetään tuholaismyrkkyjen käyttöä, joka on tuhonnut lintujen pääasiallisen ravinnon eli hyönteiset.

Samaa huolestuneisuutta on ilmaistu jo pitkään mehiläiskantojen katoamisesta. Ilman pölyttäjiä ihmislaji on pian isoissa ongelmissa. Jos viljelysmaamme jäävät ilman pölyttäjiä, meillä ei ole pian mitään viljeltävää. Jotta linnunpöntöissä olisi asukkaita, tulee lintujen ruoan riittävyydestä huolehtia. Luonto korjaa kyllä itsensä, jos annamme sille mahdollisuuden. Mehiläiskannat elpyvät, jos niille tarjotaan myrkytön pölytyskenttä. Se, että populaatiomme on täysin riippuvainen luontomme pienimmistä jäsenistä, tulisi olla itsestään selvää.

Suomi voisi ottaa nyt seuraavan askeleen linnunpönttökampanjasta pölyttäjien ja hyönteisten pelastamiseen. Pelastamalla luonnon tasapainon ihminen pelastaa myös itsensä.


Sanoista tekoihin perhevapaauudistuksessa

21.02.2018

Suomessa naiset ovat keskimäärin miehiä koulutetumpia. Tästä huolimatta naisten työllisyys on huomattavasti muun muassa muita pohjoismaita heikompaa. Työelämässä naisten ja äitien työmarkkina-asema on edelleen miehiä ja isiä heikompi. Siitäkin huolimatta, että puheissamme Suomi näyttäytyy monesti tasa-arvon mallimaana. 

Vanhempainrahapäivistä naiset käyttävät reilut 90 prosenttia ja kotihoidontuen saajista edelleen noin 93 prosenttia on naisia. Naisten työeläke jää keskimäärin 66 prosenttiin miesten eläkkeistä. Tähänkin yhtenä merkittävänä syynä on naisten pidemmät perhevapaat. Nykymallia perustellaan usein perheiden valinnanvapaudella. Sopii silti pohtia, onko nykyisessäkään mallissa valinnanvapaus todellista vai ohjaako päätöksiämme todellisuudessa asenteet, yhteiskunnan sukupuolittuneet rakenteet ja opittu tapa toimia. Tutkimusten mukaan jokainen isien korvamerkittyä oikeutta lisännyt uudistus on lisännyt isien käyttämiä vapaita.

Muissa pohjoismaissa pienten lasten vanhemmat ovat huomattavasti useammin vähintäänkin osa-aikaisesti töissä. Esimerkiksi Ruotsissa perheet voivat myös käyttää vanhempainvapaansa joustavammin pidemmän ajan kuluessa ja isän ja äidin on mahdollista olla vapaalla pidempään yhtä aikaa. Myös meillä työelämään olisi saatava lisää joustoja sekä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia.

Perhevapaajärjestelmämme on monilta osin aikansa elänyt ja jäykkä järjestelmä, joka syrjii erityisesti naisia, mutta myös miehiä. Rohkeutta uudistukseen ei kaikesta tästä huolimatta tunnu löytyvän riittävästi. Erilaisia tasa-arvoisempaan vanhemmuuteen kannustavia perhevapaamalleja kyllä löytyy. Kokoomus on esittänyt oman mallinsa, jossa vanhempainrahan (3kk+3kk) lisäksi maksettava hoitoraha (6kk) voidaan jakaa vanhempien kesken perheeksi katsotulla tavalla. Etuuksien käyttämisen järjestystä ei ole esityksessä säännelty. Edun suuruus on 800 euroa kuukaudessa ja puolitettuna sen kesto riittää vuodeksi. Puolitettuna hoitoraha on 400 euroa kuukaudessa mikä on hieman enemmän kuin perustasoinen kotihoidontuki. 

Kokoomuksessa emme kuitenkaan ole ideologisesti kiinni missään tietyssä mallissa. Meille tärkeintä on uudistaa perhevapaita ennen kaikkea tasa-arvoisempaan ja naisten työllisyyttä tukevaan suuntaan. Tämän takia onkin erityisen surullista, että hallituksen käynnistämän perhevapaauudistuksen valmistelu keskeytettiin perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) johdolla. Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan. Perhevapaauudistuksen takana on kokoomuksessa vahva tuki ja puoluekokouksen päätös. 

Uudistuksen tavoitteena on saada useampi äiti töihin ja useampi isä pitämään perhevapaata lasten kanssa kotona. Se on kaikkien etu. On vaikeaa kuvitella, miten joku voi pitää äitien työllistymistä ja isien kasvavaa oikeutta perhevapaaseen huonona asiana. Asenteet eivät muutu ilman rakenteiden muuttamista. Siksi olisikin syytä ryhtyä puheiden sijaan tekoihin.


Johtamisen valta ja vastuu

24.03.2018

Minulla oli kunnia jakaa Jussi-gaalassa Hella Wuolijoen Juurakon Hulda -näytelmän mukaan nimetty Hulda-palkinto (Palkinnon sai tuotantoyhtiö Rabbit Films, jonka kasvutarina hakee vertaistaan). Hella Wuolijoki teki uskomattoman uran ja eli naisena aikakauteen nähden monipuolisen elämän. 

Jussi-gaalan juhlavaa tunnelmaa varjostivat viime aikaiset paljastukset elokuva-alan epäeettisistä työolosuhteista. Naisena olen lukenut paljastuksia suurta myötätuntoa tuntien. Kiitos rohkeista esilletuloista, kanssasisaret! Monille meistä naisista nämä paljastukset eivät valitettavasti tulleet yllätyksinä. Meistä moni on joutunut työskentelemään työyhteisöissä, jossa on joutunut sietämään epäasiallista käytöstä työpaikan menettämisen pelossa. Suu on helppo tukkia uhkauksella ja pelottelulla. 

Se, miten laaja-alaista ja yleisesti hyväksyttyä nöyryyttämisen ”metodi” on ollut, kertoo jotain huolestuttavaa työyhteisöjemme hyvinvoinnista. Se puhuu kiistatonta kieltään, että olemme epäonnistuneet luomaan turvalliset puitteet nuorille tytöille ja naisille kasvaa vahvoiksi ja voimakkaiksi oman elämänsä sankareiksi. 

Viime aikojen paljastukset ovat tervetulleita. Vain läpinäkyvä työyhteisö voi olla hyvinvoiva työyhteisö. Maassamme kaivataan kipeästi keskustelua vallan mukanaan tuomasta vastuusta. Yhteisön – oli se työpaikka, harrastuskerho, urheilujoukkue tai koulu – vahvuus lepää hyvässä johtajuudessa ja kunnioittavassa vastavuoroisuudessa. Johtajalla – tiimin vetäjällä – on aina vastuu vallastaan. Paljastukset ovat tuoneet kipeästi näkyville, että osalle valta on ollut vain mahdollisuus toteuttaa omia sadistisia ”metodejaan”. 

Johtajan tulisi luoda turvallisuus työyhteisöön, jotta jokainen osaaja saa keskittyä tekemään työnsä hyvin. Hyvän johtajan ei tarvitse pelotella tai kyykyttää. Jos johtaja luottaa työntekijöihinsä, arvostaa ja kunnioittaa heitä, työyhteisö haluaa antaa silloin parastaan. Hyvä johtajuus on hyvää ihmisyyttä.


Kokoomus