BLOGIARKISTO

Osaatko uida?

15.05.2017

Vesi on elementti, jota Suomessa asuva ei voi elämänsä aikana välttää. Tuhansien järvien maassa uimataito on tärkeä kansalaistaito ja samalla myös korvaamattoman arvokas henkivakuutus. Asian tärkeyttä ei voida koskaan korostaa tarpeeksi. 

Tästä huolimatta hukkumistilastot ovat vuosi toisensa jälkeen karua luettavaa. Suomessa hukkuu vuosittain noin 150 - 200 ihmistä. Tämä tarkoittaa, että 2000-luvun puolella Suomessa on hukkunut 2969 ihmistä. Suhteutettuna asukaslukuun tämä on selvästi enemmän, kuin muissa pohjoismaissa.

Jokainen hukkuminen on liikaa. Yleensä hukkumisen taustalla on heikko uimataito tai oman uimataidon yliarvioiminen. Merkille pantavaa on, että pääosa hukkuneista on työikäisiä ja vanhempia miehiä. Erityisen huolestuttavaa on, että toiseksi yleisin lasten tapaturmainen kuolinsyy on hukkuminen.

Uimataito on tärkeää oppia jo lapsena. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan onkin asetettu tavoitteeksi opettaa oppilaille uimataito peruskoulun alaluokilla. Suurin osa kunnista noudattaa opetussuunnitelmaa, tarjoaa tehostettua uimaopetusta ja lisäopetusta. Kuljetukset uimahalleihin on kilpailutettu ja opetusta tehdään yhteistyössä vapaa-aikatoimen työntekijöiden ja uimaseurojen kanssa. 

Kaikkialla maassamme tilanne ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES julkaisi vuoden 2017 alussa tutkimuksen kuudesluokkalaisten uimataidon tasosta. Tulos ei ollut mairitteleva, sillä tutkimuksessa tuli ilmi, että joka neljäs Suomessa asuva 12-vuotias lapsi ei osaa uida. Suomen kunnista 27% ei järjestä uimaopetusta kuudesluokkalaisille lainkaan, vaan opetusta tapahtuu vain alemmilla luokilla. Kouluissa, joissa uimaopetusta järjestetään 79% kuudesluokkalaista täyttää uimataidon pohjoismaisen vaatimuksen. Mikäli uimaopetusta ei anneta lainkaan, vain 63 % kuudesluokkaisista täyttää vaatimukset. Lasten uimataito on siis selvästi heikompi niissä̈ kouluissa, joissa uimaopetusta ei järjestetä.

Syy uimaopetuksen puuttumiseen on useimmiten se, etteivät kunnat varaa tähän tarkoitukseen määrärahoja. Uimaopetus keskittyy vain alemmille luokille ja opetus on hyvin riippuvaista luokanopettajan omasta aktiivisuudesta. Lisähaasteita tuo uimahallin puute kunnassa tai pitkät välimatkat. Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan nämä eivät saa olla syinä uimaopetuksen laiminlyöntiin. Uimaopetuksen valvonnassa onkin selkeästi tiukentamisen paikka.

LIKES:in tutkimuksessa haastateltiin myös uimaopetuksesta vastaavia kuntien uimaopettajia. Haastattelujen mukaan uimaopetus on muuttunut yleisesti haastavammaksi. Oppilaiden levottomuus on lisääntynyt ja osa vanhemmista ei arvosta uimataitoa tai pelkää itse vettä, jolloin tämä myös tarttuu jälkikasvuun. Vanhempien vastuuta uimataidon kehityksessä ei voida unohtaa.  On tärkeää kannustaa alakoululaisia käymään uimassa myös kouluajan ulkopuolella. Uimaan oppiminen on kokemus, joka jää mieleen. Tästä syntyy myös ymmärtämys uimataidon merkityksestä.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto järjestää vuosittain valtakunnallisen uimataitoviikon. Viikon tavoitteena on kannustaa jokaista testaamaan uimataitonsa, herättää keskustelua uimataidon merkityksestä sekä antaa vinkkejä oman ja läheisten uimataidon kehittämiseen. Vuoden 2017 uimataitoviikkoa vietetään kuluvalla viikolla (15-21.5). Mikäli et vielä ole testannut omaa uimataitoasi, nyt se kannattaa viimeistään tehdä. Yksinkertaisin tapa parantaa ja ylläpitää uimataitoa on säännöllinen harjoittelu.

 


Helsinki on helmi

05.04.2017

Kulunut vuosi 2016 oli Helsingin matkailulle positiivinen ja Helsinki oli esillä kansainvälisessä mediassa sekä sosiaalisessa mediassa poikkeuksellisen paljon. Esimerkiksi National Geographic kehui Helsinkiä vuolaasti ja Lonely Planet valitsi Suomen kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi vuodelle 2017. Muös Saara Aallon valloittava esiintyminen X Factor UK -ohjelmassa toi meille arvokasta näkyvyyttä Britanniassa.
Helsingin matkailun kasvua ovat vauhdittaneet erityisesti suuret kansainväliset tapahtumat ja kongressit. Marras-joulukuun vaihteessa järjestetty Slush veti pääkaupunkiimme yli 15 000 vierailijaa. Helsingistä on kasvamassa myös yhä suositumpi risteilykaupunki. Viime heinäkuussa Helsingin satama teki matkustajaennätyksensä, kun matkustajamäärä oli yli 1,5 milj. kuukaudessa. Hatunnoston ansaitsevat myös monet erilaiset tapahtumat: Weekend festival, Flow, Kallio Block Party, Helsingin juhlaviikot, Lux Helsinki, Taste of Helsinki ym. Ne houkuttelevat ihmisiä nauttimaan upeasta Helsingistä.
Helsinki ei kuitenkaan ole vielä ottanut brändistään ja mahdollisuuksistaan kaikkea irti. Muutamista uusista valonpilkahduksista huolimatta — Allas Sea Pool, Löyly, Hernesaarenranta — merellisessä Helsingissä, saaristossamme ja rannoissamme on huomattavaa kehittämis- ja elävöittämisvaraa. Oikein hyödynnettynä lähisaaret voisivat olla Helsingin aarreaitta. Kauppatorin ilme aikansaeläneine telttoineen ja parkkipaikkoineen vaatii pikaista nykyaikaistamista.
Matkailun kehittämisen ehtona on luonnollisesti omalta osaltaan alaa tukeva lainsäädäntö. Myös oikeanlainen veropolitiikka tukee matkailun kehittämistä. Matkailu- ja ravintola-alamme verotus lukeutuu tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan ravintola-aterian hinnasta jää vain noin 2 % voittoa. Helsingin ravintola- ja baarielämä on lahjakkaiden ja ahkerien yrittäjien ansiosta kokenut viime vuosina melkoisen kasvupyrähdyksen, josta voi olla hyvin ylpeä. Valitettavasti useimmat ravintolat joutuvat kuitenkin edelleen pitämään ovensa kiinni sunnuntaisin sunnuntailisien vuoksi. Myös aikaisin kiinni menevät ravintoloiden keittiöt saavat eurooppalaiseen ruokakulttuuriin tottuneilta turisteilta kriittistä palautetta. 
Oman haasteensa matkailuun tuo koulujemme kesälomien ajankohta. Keski-Euroopan lomasesongin ollessa parhaimmillaan, lukuisat kesälomakohteet sulkevat Suomessa ovensa. Matkailusesonki jää meillä valitettavan lyhyeksi. Kyseessä on merkittävä kansantaloudellinen tappio. Kesälomat tulisi siirtää nykyistä myöhemmäksi. 
Yritysten ja yrittäjien toimintaa haittaavaa turhaa sääntelyä on kuluvalla hallituskaudella ryhdytty purkamaan. Yhtenä loistavana esimerkkinä tästä on vuoden vaihteessa toteutunut kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. Kauppiaat voivat nykyisin itse päättää liikkeensä aukioloajoista ja palvella näin entistä paremmin niin kotimaisia asiakkaita kuin turistejakin. Turhaa normistoa riittää purettavaksi jatkossakin. Esimerkiksi terassien tiukkoja aukioloaikasäännöksiä on syytä lieventää. 
Helsingin matkailussa on valtavasti potentiaalia, mikäli vain osaamme ja haluamme tämän hyödyntää. Helsinki on todellinen helmi.


Perhevapaajärjestelmä päivitettävä 2000-luvulle

28.03.2017

Tasa-arvo on Suomessa yksi perusarvoista, johon yhteiskuntamme rakentuu ja pidämme Suomea tasa-arvon edelläkävijämaana. Kuitenkin työelämässämme naisten ja äitien työmarkkina-asema on heikompi kuin miesten. Suomessa naiset ovat keskimäärin miehiä koulutetuimpia, mutta silti naisten työllisyys on muita Pohjoismaita heikompi. Tämä johtuu osittain siitä, että Suomessa kotihoidontuella lasta hoitavista 94 % on naisia. Myös kulttuurimme ja aiemmilta sukupolvilta opittu asennoituminen vaikuttavat. Iloisen perhetapahtuman jälkeen naisten päävastuualueeksi tulee usein koti ja miehillä työ.

Myös ajattelutapamme työelämään on vanhentunut. ”Joko olet töissä tai sitten et”-ajattelumalli ei vastaa nykypäivää. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa pienten lasten vanhemmat ovat huomattavasti vähemmän töissä osa-aikaisesti. Pitkään työelämän ulkopuolella olevat äidit ovat vaarassa pudota kokonaan vaativilta työmarkkinoilta. Tämä ei ole vanhempien syytä, vaan järjestelmämme. Työelämään on saatava lisää joustoja sekä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia. Eriarvoistava perhevapaajärjestelmä seuraa äitejä heidän uransa lopulle saakka.  Miesten korkeampi palkkataso ja keskiarvoisesti 2 vuotta pidempi työura aiheuttavat myös naisten pienemmän eläkkeen. Kokonaiseläkkeiden ero sukupuolen välillä on noin 384 euroa/kk. Useiden tutkimusten mukaan naisten osuuden kasvattaminen työelämässä lisäisi talouskasvua parhaimmissa tapauksissa jopa useilla prosenteilla. 

Perhevapaajärjestelmämme on siis aikansa elänyt ja jäykkä järjestelmä, joka syrjii erityisesti naisia, mutta myös miehiä. Tiedämme ongelman, mutta mitään konkreettista sen korjaamiseksi ei ole tapahtunut, vaikka aiheesta on puhuttu vuosia. Ideoiden puutteesta uudistus ei ole kiinni, sillä erilaisia perhevapaamalleja on ollut esillä jo vuosikausia. Olen itse kannattanut muun muassa  6+6+6 mallia, joka kannustaisi ja mahdollistaisi isien jäämisen kotiin vanhempainvapaalle. Pohjoismaiset kokemukset osoittavat, että isät käyttävät nimenomaan heille nimettyjä vapaita.

Kokoomus julkaisi hiljattain oman perhevapaamallinsa. Siinä perhevapaat koostuvat äidille maksettavasta odotusrahasta (5 viikkoa), vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity kolme kuukautta sekä kuuden kuukauden mittaisesta perhevapaasta, jonka vanhemmat voivat jakaa haluamallaan tavalla. Mallissa vapaasti jaettava 6 kuukauden perhevapaa voidaan siirtää myös muulle lasta hoitavalla aikuiselle. Tämä helpottaisi sateenkaariperheiden, eroperheiden ja uusperheiden vapaajärjestelyjä sekä mahdollistaisi yksinhuoltajaperheissä isovanhempien ottamisen mukaan lapsenhoitoon. 

Kokoomuksen mallissa vanhempainrahan (3kk + 3kk + 6kk) lisäksi maksettava kuuden kuukauden hoitoraha voidaan jakaa vanhempien kesken perheen parhaaksi katsomalla tavalla. Etuuksien käyttämisen järjestystä ei esityksessä ole säännelty. Isä voisi käyttää ansiosidonnaisen vanhempainvapaansa myös vasta sen jälkeen, kun äiti on käyttänyt hoitorahaakin. Edun suuruus on 800 euroa kuukaudessa ja puolitettuna sen kesto riittää vuodeksi. Puolitettuna hoitoraha on 400 euroa kuukaudessa mikä on hieman enemmän kuin perustasoinen kotihoidontuki. 

Tulevaisuudessa yritysten yksi kilpailuvaltti työvoiman houkuttelemisessa on tarjota joustavat työajat, osa-aikaisen työskentelyn-, sekä etätyömahdollisuudet vanhemmille. Erityisen tärkeää on luoda perheystävällisiä työpaikkoja, missä työnantaja mahdollistaa työn ja perheen yhdistämisen. Näillä keinoin järjestelmä tulee mukautumaan ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Tällä hetkellä ihmiset joutuvat mukautumaan järjestelmään. On korkea päivittää perhevapaajärjestelmä 2000-luvulle. Vanhempainvapaiden tasaisempi jakaminen edistää sukupuolten tasa-arvoa niin työ- kuin perhe-elämässäkin.


Kokoomus