BLOGIARKISTO

Vastikkeellinen sosiaaliturva

26.02.2011

Nuoret ja toimeentulotuki on yhtälö, joka on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua. Syynä runsaaseen keskusteluun on muun muassa se, että 18–24-vuotiaille ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille myönnettävää toimeentulotuen perusosaa on voitu tämän vuoden alusta alkaen alentaa enintään 20–40 prosenttia. Tämä alentaminen voidaan tehdä silloin, jos ammatillista koulutusta vailla olevalta täysi-ikäiseltä alle 25-vuotiaalta nuorelta on evätty työttömyysturva perusteettoman koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen vuoksi. Lain muutoksella on haluttu yhdenmukaistaa työttömyysturvan ja toimeentulotuen säännöksiä.

Toimeentulotukilain säännökset eivät tuoreesta uudistuksesta huolimatta vieläkään edistä sellaista mallia, joissa aktiivinen puuttuminen voisi toimia nuoren parhaaksi. Toimeentulotukea hakevat nuoret ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Osa turvautuu tukeen vain hetkeksi ja ponnistaa jaloilleen nopeasti, mutta monen nuoren elämä on toimeentulotuen hakemisvaiheessa niin sekaisin, että nuori tarvitsisi muutakin kuin taloudellista tukea. Tukea tarvitsevia onkin autettava kaikin mahdollisin keinoin, jotta he eivät syrjäytyisi ja putoaisi yhteiskunnan rattaista jo alkumetreillä.

Kaikkien inhimillisten syiden lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä hyötyy koko yhteiskunta: nuorena syrjäytynyt ihminen käyttää elinaikanaan noin miljoona euroa enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin nuori, joka jatkaa opiskelujen jälkeen työelämään ja jaksaa olla työelämässä mukana vanhuuseläkeikäänsä asti. Tämän vuoksi meidän yhteinen etumme onkin varmistaa, että kaikki nuoret otetaan mukaan kehittämään yhteiskuntaamme.

Huolestuttavin joukko nuorista toimeentulotuen hakijoista ovat mielestäni kuitenkin ne terveet ja työkykyiset, jotka ovat jostain syystä katsoneet yhteiskunnan velvollisuudeksi elättää itsensä laittamatta itse tikkua ristiin. Mielestäni olisikin syytä vakavasti pohtia, kannattaako terveille ja toimintakykyisille nuorille antaa vastikkeetonta rahaa lainkaan, vaan tulisiko heidät velvoittaa johonkin aktiivitoimenpiteeseen.  Vastikkeellisuuden tai vastikkeettomuuden arvioinnin tulisi tapahtua sosiaalialan ammattilaisen tekemän arvion ja nuoren kanssa yhdessä tehdyn suunnitelman pohjalta. Aktiivitoimenpiteisiin osallistuville puolestaan annettaisiin vähintään toimeentulotuen suuruinen kannustinraha, ellei hän saa vastaavaa taloudellista tukea työhallinnon säännösten mukaisen toimenpiteen perusteella.


Eduskuntavaaliehdokkuudestani

24.02.2011

Helsingin Kokoomus ry
Lehdistötiedote, julkivapaa heti

Jaana Pelkonen on asetettu ehdokkaaksi helmikuussa 2011

Helsingin Kokoomus ry on asettanut kaupunginvaltuutettu, yrittäjä Jaana Pelkosen eduskuntavaaliehdokkaaksi helmikuussa 2011.

Pelkonen on toimittanut piirille 21.2.2011 allekirjoitetun ehdokassopimuksen. Piirin johto on tämän jälkeen tehnyt päätöksen Pelkosen ehdokkuudesta saamiensa valtuutuksien perusteella. Pelkosen ehdokkuus julkistettiin tiistaina 22.2.2011.

Julkisuudessa olevista tiedoista poiketen päätöstä ehdokkaaksi asettamisesta ei ole tehty tammikuussa 2011.


Kokoomus