BLOGIARKISTO

Köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan järein keinoin

27.06.2011

Pitkään ja hartaasti odotettu hallitusohjelma näki vihdoin tänään päivänvalon. Pikaisesti poimittuna esiin nousi ensimmäisenä itselleni tärkeä teema: syrjäytymisen, köyhyyden ja terveysongelmien torjuminen. Olen hyvin iloinen siitä, että myös uusi Kokoomusjohtoinen hallitus otti tärkeäksi teemakseen juuri tämän. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta etuuksien ja palveluiden parantamiseen, työelämän kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tehdään merkittäviä parannuksia. Tämä oli Kokoomuksen tavoite jo vaaliohjelmassa ja sen toteuttamisesta on pidetty kiinni.

Mitä ne konkreettiset muutokset/uudistukset sitten ovat? Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 100 eurolla kuukaudessa heti ensi vuoden alusta alkaen. Samalla toimeentulotuen perusosaa korotetaan kuudella prosentilla. Lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotuen korottamiseen varataan viisi miljoonaa euroa. Toimeentulotukiohjeita tarkennetaan huomioiden erityisesti ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Asumistukea parannetaan alentamalla omavastuuta ja korottamalla hyväksyttyjä enimmäisasumismenoja. Näillä etuusparannuksilla lievitetään köyhyyttä.

Peruspalveluita kehitetään painottaen ennaltaehkäisyä ja asiakkaan asemaa. Hallitus mm. vahvistaa perusterveydenhuoltoa, kehittää mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja uudistaa kuntoutusta palvelemaan paremmin kuntoutujan tarpeita ja työelämämahdollisuuksia. Myös kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa kehitetään hallinnonalojen yhteistyöllä. Ministeriöiden välistä yhteistyötä lapsia, nuoria ja perheitä koskevissa palveluissa tiivistetään muutenkin. Ei voi olla niin, että palvelua tarvitsevat jäävät väliinputoajiksi, jos kukaan ei kanna vastuuta heidän palveluistaan.

Parasta sosiaaliturvaa on kuitenkin työ. Mitä useampi työikäinen ja -kykyinen suomalainen töissä käy, sitä paremmin pystytään pitämään huolta heikoimmassa asemassa olevista kansalaisista. Työelämän toimissa painotetaan työkyvyttömyyden ehkäisemistä ja mm. osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantamista. Hallitusohjelmaan on kirjattu: ”yhdessä pidetään kaikista huolta”. Huolenpitoa vahvistetaan koko hallituksen voimin, hallitus käynnistää hallinnonalarajat ylittävän syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman.

Tulevan hallituksen hyvinvointipolitiikkaan voi siis olla tyytyväinen. Hallitus mitä ilmeisimmin ottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tosissaan ja aikoo taistella köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan järein keinoin.


Nollatoleranssi roskille

27.06.2011

Kesä ja helle ovat saaneet suomalaiset taas sankoin joukoin ulkoilemaan ja nauttimaan niin kaupunkien puistoista kuin  terasseistakin. Ulkoilevien ihmisten määrän kasvaessa ovat myös erilaiset roskat yhteisessä ympäristössämme lisääntyneet. Tämän havaitsee erityisen hyvin Helsingin keskustassa asuvana ja keskustassa paljon liikkuvana.

Kyseessä ei ole suinkaan uusi, vaan jatkuvasti arjessamme läsnä oleva ongelma, joka ärsyttää ja vihastuttaa hyvin monia. Osan mielestä kyseessä tosin on niin vähäpätöinen asia ettei siitä kannattaisi edes vaivautua puhumaan... tärkeämpiäkin asioita kun kuulema on. Totta, tärkeämpiäkin asioita löytyy, mutta faktaa on, että  Helsingin siivoamiseen kuluu tällä hetkellä valtavasti rahaa – aivan liikaa.

Paitsi että roskaamisella ja ilkivallalla on taloudellisia vaikutuksia, on niillä suuri vaikutus myös Helsingistä syntyvään mielikuvaan. Törkyiset kadut eivät ole kenestäkään mukavaa katseltavaa, eivätkä virtsalta haisevat porttikongit viehätä. Kaupungin epäsiistit kaivuu- ja työmaat eivät myöskään kerää sympatiapisteitä. Aivan oma ongelmansa ovat puistoihin ja ulkoilureittien varrelle hylätyt käytetyt huumeneulat. Erityisesti hiv-positiivisten huumeidenkäyttäjien piittaamattomasti jälkeensä jättämät käytetyt huumeneulat ja veriset paperit aiheuttavat muille helsinkiläisille vakavan terveysuhan.

Helsingin on noudatettava nollatoleranssia suhtautumisessa kaupungin siivottomuuteen. Kaupungilla on vastuunsa siisteydestä, mutta sillä ei saa väistää jokaisen yksilön omaa vastuuta. Siisteys ei voi perustua vain kaupungin yksipuoliseen huolenpitoon. Meidän kaikkien helsinkiläisten omatoimisuus ja aktiivisuus tällä saralla säästäisi selvää rahaa kaupungilta. Ongelma ei suinkaan rajoitu pelkästään Helsinkiin vaan koskee koko Suomea. Kyse on ennekaikkea asenteista ja välittämisestä. Yhteisestä ympäristöstämme välittämisestä. Roskakoreja voisi aina olla enemmän, mutta niiden määrän lisääminen ei riitä mikäli ihmisten välinpitämättömyys jatkuu. Jokainen meistä voisi ottaa itseään niskasta kiinni ja tsempata. Roskaaminen lähtee korvien välistä.


Politiikkaa unkarilaisittain

01.06.2011

Osallistuin kuluvan viikon alussa Eduskunnan suuren valiokunnan valtuuskunnan jäsenenä COSAC:in kokoukseen Budapestissa. Kaksipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin monia ajankohtaisia ja polttavia aiheita, kuten euroalueen talousvakautta ja EU:n integraation tilaa, neuvoston asetusehdotusta yhteisestä, yhdistetystä yhtiöveropohjasta sekä tietenkin meneillään olevaa Unkarin puheenjohtajuuskautta.

Tästä puheenjohtajuuskaudesta ei haasteita ole puuttunut - sitä ovat hallinneet muun muassa euroalueen rahoitusvakauskriisi ja EU:n eteläisen naapuruston tapahtumat. Olikin erittäin mielenkiintoista päästä seuraamaan juuri nyt tätä Euroopan unionin kansanedustuslaitosten yhteistyöelimen edustajien tapaamista  tapaamista, joka sujui värikkäästä osallistujakaartista huolimatta yllättävän rauhallisissa tunnelmissa.

Ennakkoon ehdottomasti odotetuimman puheenvuoron piti Unkaria johtava omintakeinen ja karismaattinen pääministeri Viktor Orbán. Orbán oli selkeästi päättänyt käyttää EU-valiokuntien kokousta foorumina alleviivata Unkarin puheenjohtajuuskauden saavutuksia sekä puolustaa omaa sisäpoliittista toimintaansa. Puolustettavaa riittääkin, sillä Unkarissa käytiin viime vuonna historialliset vaalit, joiden seurauksena keskustaoikeistolainen Fidesz-puolue sai parlamenttiin perustuslain muuttamisen mahdollistavan 2/3 enemmistön.
Missään EU-maassa yksittäinen puolue ei ole saanut näin vahvaa mandaattia hallitsemiseen.

Uudistusten kanssa ei ole aikailtu; hallitus on enemmistöasemansa turvin nimittänyt omat henkilönsä mm. mediavalvontaa tekeviin toimielimiin ja valtion talousarviota valvovaan budjettineuvostoon. Myös perustuslaki on kokenut uudistuksen. Keskeisenä syynä lain muuttamiseen pidetään Orbánin halua katkaista myös symbolisesti Unkarin yhteys kommunistiseen menneisyyteensä. Uuden perustuslain myötä ja siihen liittyvillä 2/3 määräenemmistölailla Fidesz kykenee takaamaan itselleen lähes pysyvän vaikutusvallan valtion budjettiin ja tuomiolaitokseen. Uusi perustuslaki on ymmärrettävästi herättänyt runsaasti kritiikkiä paitsi Unkarin oppositiossa myös ulkomailla.

Maanantaina pitämässään puheessa Orbán linjasi EU:n keskeisiä haasteita, joihin lukeutuvat muun muassa yhteisen talouspoliittisen ohjauksen ja yhteisten energiamarkkinoiden luominen, EU:n laajentuminen, yhteisen romanistrategian luominen sekä demografiseen haasteeseen vastaaminen. Hänen mukaansa tulevaisuudessa menestyvät erityisesti valtiot, joilla on vahva poliittinen johto ja teollisuuspoliittinen linja sekä selkeät talouspolitiikan rakenteet.

Orbánin nosti esiin myös EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön tarpeen ja uuden strategisen kumppanuussopimuksen luomisen alueiden välille. Hän myös maalasi kuvaa, jossa erityisesti Keski-Euroopan valtiot tarvitsisivat itselleen EU:n sisällä turvatakeet, joiden keskeisenä kysymyksenä olisi yhteisten energiamarkkinoiden luominen. Yhtäältä Orbán korosti pohjoisen ja etelän välisen yhteyden voimistamista.

Vaikka Unkarin puheenjohtajuuskauden loppu on jo käsillä, ovat monet EU:n sisäiset haasteet yhä edessä. On mielenkiintoista nähdä, miten Orbánin käy jatkossa ja kuinka hänen näkemyksensä EU:n tulevaisuudesta toteutuvat. Nuo ennustukset kun ovat mitä relevanteimpia myös Suomen näkökulmasta.


Kokoomus