BLOGIARKISTO

Stop häirikköparkkeeraajille

27.10.2011

Virheellisesti pysäköidyistä autoista on tullut todellinen ongelma monien kaupunkien keskusta-alueilla. Autot haittaavat ja hidastavat joukkoliikennettä, kun bussit tai raitiovaunut eivät pääse ohittamaan ahtailla kaduilla pysäköityjä kulkuneuvoja. Lisäksi suojatien eteen pysäköidyt ajoneuvot vaarantavat jalankulkijoiden turvallisuutta vilkkailla ydinkeskustan alueilla. Jalkakäytävälle tai pyörätielle pysäköity ajoneuvo puolestaan haittaa ja estää jalankulkua tai pyöräilyä.

Oma lukunsa on tavaraliikenne. Sen vaikeutumisesta kärsivät niin kaupunkien asukkaat kuin yrityksetkin. Varsinkin kaupunkikeskustoissa sijaitsevat pienyritykset ovat usein hyvin riippuvaisia tasaisen tavaravirran saapumisesta. Esimerkiksi pienellä lähikaupalla voi olla suuria vaikeuksia saada tuoreita elintarvikkeita myyntiin, jos tavaralähetyksessä oleva kulkuneuvo ei pääse niitä kauppaan toimittamaan.

Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden edistämisessä ensisijaisen tärkeää on tehokas pysäköinninvalvonta. Sen ennalta estävän vaikutuksen syntyminen edellyttää kuitenkin sitä, että pysäköintivirhemaksu on riittävän korkea. Näin ei tilanne valitettavasti tällä hetkellä ole.

Esimerkiksi Helsingissä on pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä kaupungin 1. maksuvyöhykkeellä tällä hetkellä 50 euroa ja muualla kaupungissa 40 euroa. Tämä on aivan liian vähän, mikä näkyy yhä useammin tietoisesti tehtyjen pysäköintirikkeiden määränä. 40 Euron määräinen virhemaksu ei yksinkertaisesti ole riittävä ehkäisemään välinpitämättömyyttä pysäköintisääntöjen noudattamisessa.

Ensi vuonna voimaan tulevan lain mukaan pysäköintivirhemaksu on pysäköintivirheen laadusta riippumatta 20 euroa. Onneksi sellaisenaan riittämätöntä linjausta on sisäasiainministeriön mahdollista asetuksella nostaa ylöspäin aina 80 euroon asti. Tämä olisikin tarpeellinen viilaus etenkin Helsingissä, jossa 80 euroa on sama summa kuin joukkoliikenteen tarkastusmaksu. Eihän voi olla niin, että joukkoliikenteen rikkureita kohdellaan jopa kaksi kertaa tiukemmin kuin autonsa tahallaan keskelle kulkutietä pysäköineitä.

Hyvä olisi myös, jos pysäköintivirhemaksua voitaisiin porrastaa vielä nykyisestä niin, että esimerkiksi raitiovaunukiskoille parkkeeratusta kulkuneuvosta olisi mahdollista langettaa suurempi maksu kuin vaikkapa muutaman minuutin parkkiajan ylityksestä. Jätin tästä erään toisenkin Kokoomus-poliitikon

(http://laurarissanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86849-vaarinpysakointi-kuriin) esille nostamasta tärkeästä asiasta kirjallisen kysymyksen tänään eduskunnassa. Välinpitämättömät häirikköparkkeeraajat on saatava kuriin!


Jumppaamalla älykkäämmäksi?

18.10.2011

Liikkumattomuudesta on tullut kansallinen ongelma Suomessa. Olemme viime vuosina joutuneet seuraamaan huolestuttavaa kehitystä suomalaisten terveyden rapautumisesta. Tämä koskee niin nuoria kuin vanhoja. Yhä useampi viettää työpäivänsä istuma-asennossa ja myös illat tuppaavat itse kullakin vierähtämään joko television tai tietokoneen äärellä.

Erityisen hälyttävää on nuorten terveyden heikentyminen ja kasvava ylipainoisuus. Nuorten suomalaisten ylipainoisten osuus on viimeisten 30 vuoden aikana kolminkertaistunut ja nyt 7–18-vuotiaista arvioidaan jopa 11–25 % olevan ylipainoisia tai lihavia.

Ylipainoisuuden vanavedessä jakautuvat kansalaiset entistä vahvemmin hyvä- ja huonokuntoisiin. Tämä on todellinen uhka terveyden tasa-arvolle. Esimerkiksi aktiivisesti harrastavat nuoret kiinnittävät usein enemmän huomiota ruokatottumuksiinsa, syövät terveellisemmin ja syövät esimerkiksi aamiaisen säännöllisemmin kuin vähemmän liikuntaa harrastavat. Ravitsemuksen, liikunnan ja erilaisten sairauksien välisestä yhteydestä onkin hyvin laajaa näyttöä.

Polarisaatiota tapahtuu myös muualla. Ruotsissa tehdyssä laajassa tutkimuksessa selvitettiin peräti 1,2 miljoonalta ihmiseltä lihas- ja verenkiertoelimistön kunnon ja lihaskunnon yhteyksiä älykkyyteen. Tulokset olivat hämmästyttäviä; sydän- ja verenkiertoelimistön hyvä kunto korreloi erittäin selkeästi älykkyyteen kaikilla sen osa-alueilla (looginen päättely, verbaalinen lahjakkuus, hahmottaminen sekä teknillinen älykkyys). Myös lihasvoiman ja älykkyyden välillä oli positiivinen korrelaatio.

Pelkkien tilastofaktojen luettelemisen sijaan tutkimus loi toiveikkuutta ja uskoa yksilön kykyyn vaikuttaa itse oman elämänsä suuntaan. Erityisen kannustava oli havainto siitä, kuinka 15-vuotiaana mitattua älykkyysosamäärää pystyttiin nostamaan selkeästi kolmessa vuodessa fyysistä aktiivisuutta lisäämällä. Voisiko luovuuden ja innovaatiopolitiikan nimeen vannovassa maassamme salainen ase menestymiseen olla sittenkin näin yksinkertainen: nuorten liikuntaharrastus?

Vaikka liikunnan vaikutus älykkyyteen ja oppimiseen oli tutkimuksessa kiistaton, ei tästä voida vielä tehdä kovin laajoja johtopäätöksiä. Vaikka jo muutama liikuntakerta viikossa lisää kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa, ei jumppaamalla vielä ratkaista maamme tämän hetken talousongelmia. Tulevaisuudentoivoa ja hyvää mieltä liikuntaharrastus voi silti nopeastikin luoda. Tämän avulla voimme ehkä herätä huomaamaan, kuinka monipuolista hyötyä liikunnallisesta elämäntavasta voi olla niin yksilölle itselleen kuin koko yhteiskunnalle.


Piikityshuoneista apua huumeongelmiin

07.10.2011

Alkoholi on pääasiallinen ongelmapäihde Suomessa. Sen sijaan huumeiden ongelmakäyttö yhteiskunnallisena ongelmana on varsin tuore. Arvioiden mukaan maassamme on vajaat 20 000 huumeiden ongelmakäyttäjää, joista reilu enemmistä asuu Etelä-Suomessa.

Huumeongelman realisoitumisesta on Helsingissä jo kokemusta. Terveysneuvontapisteissä asioineiden määrän perusteella on arvioitu, että yksinomaan Helsingissä on 8 000–12 000 piikkihuumeiden käyttäjää. Lisäksi kouluterveyskyselyn tulosten mukaan vuosina 2008–2010 laittomia huumeita kokeilleiden osuus on lisääntynyt kaupungin peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Myös Helsingin poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset, huumausaineiden käyttörikokset ja rattijuopumukset ovat lisääntyneet vuodesta 2003 alkaen. Vuoden 2011 huhtikuussa Helsingin huumepoliisi takavarikoi Suomessa tähän mennessä suurimman huume-erän, josta olisi saanut 150 000 kerta-annosta.

Suomalaisen huumausainepolitiikan perusta on huumeiden myynnin ja käytön täyskielto. Näin tulee olla myös jatkossa. Tästä huolimatta on perusteltua tulkita lakia paikoin myös suopeammin. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat huumeneulojen ja -ruiskujen vaihtopisteet, joissa huumeidenkäyttäjille annetaan mahdollisuus anonyymisti vaihtaa käytetyt huumeruiskut tai -neulat uusiin, steriileihin ruiskuihin.  Toiminnalla on todistettu olevan positiivisia kokonaisvaikutuksia erityisesti hiv-epidemian leviämisen ehkäisyssä. Nykyään huumeidenkäyttäjille tarkoitettuja neulojen ja ruiskujen vaihtopisteitä onkin lähes jokaisessa EU-maassa.

Vaikka kokemukset huumeruiskujen vaihtopisteistä ovat hyviä, on työ tällä saralla jäänyt kesken. Tällä hetkellä surullinen tosiasia on, että käytetyt huumeneulat päätyvät liian usein luontoon asutuksen keskelle, missä ruiskujen vaihtopisteet lähes poikkeuksetta sijaitsevat.  Lasten leikkipuistoista, rannoilta ja rappukäytävistä löytyvät huumeruiskut ovatkin paikoin nousseet suureksi ongelmaksi erityisesti Helsingissä.

Huumeidenkäyttö on aina surullinen asia niin käyttäjälle itselleen kuin sivullisillekin. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta onnistumme minimoimaan kaikille osapuolille huumeidenkäytöstä aiheutuvia ongelmia. Tämän vuoksi olisi mielestäni perusteltua, että harkitsisimme Suomessa erityisten piikityshuoneiden pitoa huumeidenkäyttäjien terveysneuvontapisteiden yhteydessä. Nämä piikityshuoneet olisivat tiloja, joissa suonensisäisesti huumeita käyttävät pystyisivät ottamaan huumeensa valvotusti puhtaissa olosuhteissa. Vastaavia piikityshuoneita on käytössä myös muualla Euroopan suurkaupungeissa.

Yhtä laille huoneilla vähennettäisiin yleisissä tiloissa ja rappukäytävissä tapahtuvaa piikitystä ja käyttövälineiden jättämistä paikkoihin, joissa niistä voi olla haittaa muille. Piikityksen jälkeen käyttövälineet voitaisiin hävittää piikitystilassa tarkoituksenmukaisesti, eikä käytetyistä huumeneuloista näin koituisi nykyisenkaltaista harmia.

Huumeidenkäytön keskittyessä entistä vahvemmin Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle, on käyttöön otettava uusia keinoja huumeongelman torjumiseksi.


Kokoomus