BLOGIARKISTO

Tästä on hyvä jatkaa

22.12.2011

Eduskunnassa työt ovat viimeisten budjettiäänestysten jälkeen ohi tältä vuodelta. Paljon on ehtinyt vuodessa tapahtua niin sisä- kuin ulkopolitiikassakin. Elämme parhaillamme todella jännittäviä aikoja.

Myös ensimmäinen vuoteni kansanedustajana on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin: eteenpäin mennen, koko ajan uutta opetellen sekä mahtavia ihmisiä tavaten. Kiitos kaikille matkassa mukana olleille! Politiikassa ei voi koskaan olla riittävästi ihmisiä ympärillä kertomassa tuoreita näkemyksiä ja estämässä turhaa "laitostumista". Ensi vuonna aion jatkaa valitsemallani tiellä ja tehdä entistä voimakkaammin töitä oikeudenmukaisen, yritteliään ja tasa-arvoisen Suomen puolesta.

Nyt on kuitenkin aika kerätä voimia tulevaa vuotta varten. Joulunaika on tarkoitettu vietettäväksi lähimmäisten seurassa. Rohkaisen siksi myös sinua lähettämään hyvän joulun toivotukset kaikille lähimmäisillesi sekä muille ympärilläsi oleville ihmisille: tutuille ja vaikka tuntemattomillekin! Nyt erityisesti on se hetki vuodesta, kun ketään ei tule jättää yksin.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta sinulle ja läheisillesi toivottaen,


Jaana


Miljoona kotitaloutta hyötyy uudesta yle-maksusta

16.12.2011

Tänään kuulimme kauan odotettuja uutisia, kun kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat ilmoittivat vihdoin päässeensä sopuun Yleisradio Oy:n julkisen palvelun rahoituksen uudistamisesta. Jo vuosikausia jatkuneelle vatvomiselle Yleisradion erilaisista rahoitusmalleista laitettiin piste sopimalla vuoden 2013 alusta lähtien maksettavasta Yle-maksusta.

Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että kaikki työssäkäyvät täysi-ikäiset maksavat Yle-veroa 140 euroa vuodessa. Maksu kerätään tasaprosentilla veronalaisista tuloista ja vähimmäismaksu on 50 euroa. Yritykset osallistuvat Ylen rahoittamiseen kuten nykyisinkin, mutta uudessa mallissa maksu vain porrastetaan liikevaihdon mukaan.

Mielestäni erityisen tärkeää Yle-sovussa on se, että nyt saavutettu rahoitusratkaisu on sosiaalisesti oikeudenmukainen. Aiemmin rahoitusvaihtoehtona esitetyn mediamaksun sijaan on kaikkein pienituloisimmat uudessa Yle-maksussa vapautettu maksusta kokonaan.

Suurimpia voittajia Yle-maksun myötä ovat kuitenkin aivan tavalliset suomalaiset, jotka aiemmin ovat kuuliaisesti maksaneet tv-lupamaksua, osan ihmisistä eläessä heidän siivellään. Kaikille yhtäläisen Yle-maksun myötä vapaamatkustajuus saadaan poistettua, minkä ansiosta miljoona yhden aikuisen taloutta pääsee noin puolet halvemmalla maksulla kuin aiemmin.

On totta, ettemme tarvitsisi Suomeen enää yhtään uusia veroja. Nyt päätetty Yle-maksu on kuitenkin ehdottomasti paras kaikista tarjolla olleista vaihtoehdoista. Esimerkiksi Ylen suora budjettirahoitus olisi voinut nostaa monen keskituloisen osuuden Ylen rahoittamisesta kohtuuttoman korkeaksi ja vaarantaa Yleisradion riippumattomuuden.

Muutoksen myötä myös Yleisradion lakisääteinen julkisen palvelun velvoite täyden palvelun ohjelmistoista korvataan ajanmukaisemmalla velvoitteella tuoda "monipuolinen ja kattava televisio- ja radio-ohjelmisto jokaisen suomalaisen saataville sekä valtakunnallisesti että alueellisesti". Tämä tarkoittaa entistä laadukkaampaa ja monipuolisempaa sisällöntarjontaa kaikille suomalaisille varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Emme maksa pelkästä TV:n katselusta, vaan kaikista Yleisradion sisällöistä radiossa, internetissä ja matkapuhelimessa. Varsinkin tämän päivän yhä sirpaloituneemmassa ja viihteellistyneemmässä mediakentässä on laadukas julkisen palvelun Yleisradio entistä kullanarvoisempi asia.


Mikä on lapsen etu?

01.12.2011

Eduskunnassa valmistaudutaan parhaillaan käsittelemään keskustelua herättävää adoptiolain uudistusta. Uudistuksen tavoite on selkeä: edistää lapsen edun toteutumista adoptioasioissa. Tästä kaikki puolueet ovat olleet yhtä mieltä.

Adoptiolain uudistus ei tule yhtään liian aikaisin. Viime vuosina on sekä kotimaisten että ulkomaisten adoptioiden määrä vähentynyt huomattavasti. Erityisen kasvava tarve on löytää perheitä yli 4-vuotiaille lapsille.

Hallituksen esitykseen sisältyykin useita myönteisiä uudistuksia, kuten kotimaisen adoptioprosessin kehittäminen, asiaan osallisten oikeusturvan parantaminen sekä aikaisempien vanhempien, erityisesti biologisen isän, aseman vahvistaminen. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on myös ehkäistä ennalta niin kutsuttuihin itsenäisiin adoptioihin liittyviä riskejä.

Paljon keskustelua ja eriäviä näkemyksiä on herättänyt lakiin kirjattavat adoptionhakijan ikää sekä adoptionhakijan ja adoptoitavan ikäeroa koskevat vaatimukset. Ikävaatimusten tarkoituksena on ennen kaikkea turvata se, että adoptiolapsi saa adoptiovanhemmat, joilla on lapsen varhaiseen aikuisikään saakka kykyä ja voimavaroja huolehtia lapsesta ja hänen elatuksestaan sekä valmiuksia tukea lasta.  Mielestäni pääsääntöisiä ikävaatimuksia ei kuitenkaan tule korostaa liikaa, sillä muillakin seikoilla, kuten hakijoiden elämänkokemuksella ja erityisvahvuuksilla on merkitystä. Lapsen edun varmistamiseksi on jokainen tapaus voitava arvioida yksilöllisesti, eikä jumittua liikaa valmiiksi määriteltyihin ikäkriteereihin. Tästä olimme lakivaliokunnassa yhtä mieltä.

Tärkeistä parannuksista huolimatta sisältyy esitykseen myös yksi huomattava epäkohta. Hallitus nimittäin esittää, etteivät muut kuin aviopuolisot voi adoptoida yhdessä. Yhteisadoptiota ei näin mahdollistettaisi avopareille tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolille. Oikeustila jäisi siis tältä osin ennalleen.

On toki selvää, että parisuhteen arvioiminen on yksi merkittävimmistä tekijöistä adoptioprosessissa. Se on lapsen hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeää. Parisuhteen arviointi on myös alan ammattilaisten kokemuksen mukaan yksi hankalimmin arvioitavia seikkoja. Solmittu avioliitto ei kuitenkaan sinällään ole tae hyvinvoivasta parisuhteesta.

Ottamatta lainsäätäjänä oikeutta arvioida sitä, kuka milloinkin vanhemmaksi kelpaa, on varmasti adoptiolapsen edun mukaista tulla perheeseen, jossa häntä rakastetaan ehdoitta, ja jonka soveltuvuudesta vuosia työtä tehneet adoptioneuvonnan ammattilaiset ovat tehneet perustavaa laatua olevan arvion esimerkiksi yksittäisten kansanedustajien sijaan.

Mielestäni jokaisella suomalaisella pitäisi lähtökohtaisesti olla lain edessä tasa-arvoinen mahdollisuus perustaa perhe. Se tosiasia, että lapsen voi nykyisellään saada heterosuhteessa vahingossa vaikkapa yhden illan anonyymin baarituttavuuden kanssa, ei voi tarkoittaa sitä, että näin syntyvä vanhemmuus olisi jollain kumman tavalla kategorisesti parempaa, kuin vuosia adoptiota odottavien ja asiantuntija-arvioita läpikäyvien homo- ja lesboparien tai lapsettomuudesta kärsivien, avoliitossa asuvien heteroparien tarjoama vanhemmuus. Onkin hyvä miettiä, mikä tässä kohden todella on lapsen etu?


Kokoomus