BLOGIARKISTO

Kerjääminen loukkaa ihmisarvoa

19.06.2012

Kerjääminen kuumentaa jälleen tunteita– monestakin syystä. Tampereella kerjäläiset ovat uutisten mukaan soitelleet jo omakotitaloasukkaiden ovikelloja rahaa kerätäkseen. Helsingissä puolestaan pahennusta herättävät muun muassa kerjäläisten jälkeensä jättämät leiriytymissotkut. Uusin ilmiö, johon itse törmäsin, olivat maassa istuvat suomalaisteinit, jotka esittivät pahvimuki kourassa kerjäläisiä. En tiedä, oliko kyseessä pila, mutta ainakaan ilmiö ei ole naurun paikka. Kerjääminen ei yksinkertaisesti kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vaatii toimia ja eduskuntaa palauttamaan kaupungeille kaupunkikohtaiset järjestyssäännöt, joilla kaupungit voisivat itse kieltää kerjäämisen.

Kerjääminen on usein järjestäytynyttä toimintaa, johon liittyy poliisia työllistävää oheisrikollisuutta, kuten tutkittavia varkauksia, pahoinpitelyitä, ja joissakin tapauksissa jopa seksuaalirikoksia ja ihmiskauppaa. Kerjäämisen hiljainen salliminen ei kunnioita kerjäläisten ihmisarvoa.

Erityisesti Bulgariasta ja Romaniasta erittäin köyhistä oloista tulevat romanit ovat suurin erottuva kerjäläisryhmä Suomessa. Ei ole missään tilanteessa oikein, että yksi väestöryhmä elää alkeellisissa ja karun ja kylmän suomalaisen ilmaston kannalta ala-arvoisissa olosuhteissa. Pitkällä aikavälillä ilmiön salliminen on vaarassa johtaa jopa romanien täydelliseen yhteiskunnalliseen eristäytymiseen ja niin sanottujen slummialueiden syntymiseen. Kotimaissaan tänne kerjäämään tulleet romanit elävät usein muusta yhteiskunnasta erillään - osin taloudellisten syiden, osin kokemansa syrjinnän vuoksi. Niin kauan, kun kehtaamme puhua suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, me emme yksinkertaisesti voi tukea vapaaehtoisesti tällaista kehityskulkua.

Myöskään taloudellisesta näkökulmasta katsottuna ei kerjäämistä tule sallia. Ei ole mitenkään perusteltavissa, että suomalaisten ja Suomessa työskentelevien, Suomeen veronsa maksavien ulkomaalaisten verovaroja käytetään kerjäämistoiminnan ylläpitämiseen samalla, kun itse romanien tai muiden kerjäämistä harjoittavien ei odoteta osallistuvan yhteiskuntamme
pyörittämiseen. Sanomattakin selvää, että ajatusmalli sotii pahasti lujaa suomalaista työmoraalia vastaan.

Meille päättäjille niin kunnissa kuin eduskunnassakin on sanottu usein, että meidän tulisi löytää asiaan ratkaisu eurooppalaisella tasolla. Romanien auttamiseksi on tehty strategioita, jotka olisi pantava täytäntöön. Kerjäämistäkin on vatvottu sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, mutta merkittävää edistystä ei ole tapahtunut. Nyt tuon viivyttelyn on loputtava. Perusperiaatteen on oltava se, että romaneja on autettava kaikin mahdollisin tavoin kotimaassaan, mutta kerjäämistä ei tule sallia Suomessa.


Kokoomus