BLOGIARKISTO

Haastetta kerrakseen

13.12.2012

Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui tällä viikolla viimeisen kerran kautensa aikana. Kuluneiden neljän vuoden aikana ehdimme kokoontua yhteensä 83 kertaa. Satojen kokoustuntien aikana puhuttiin monenmoista asiaa – ja vähän sen vierestä.

Kaupunginvaltuuston tärkeimpiin päätöksiin kuului kauden aikana sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistäminen. Tuloksena Helsinkiin syntyy uusi jättimäinen virasto, joka pyrkii nopeuttamaan ihmisten pääsemistä oikeaan hoitoon. Samalla varhaiskasvatus irrotetaan erilliseksi kokonaisuudekseen ja sille luodaan oma virasto. Muutoksella korostetaan varhaiskasvatuksen merkitystä osana koulutuspolkua.

Viimeisimpänä päätöksenään kaupunki päätti myöös apottihankkeen etenemisestä. Apotin ideana on keskittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot samaan rekisteriin. Tällä parannetaan palvelua niin, että hoitohenkilökunta voi käyttää asiakkaiden tietoja sekä sosiaali- että terveydenhuollon puolella.

Muihin valtuuston päätöksiin lukeutui mm. Helsingin Energian osallistuminen Olkiluodon ydinvoimalan 4. yksikön suunnitteluvaiheeseen, päiväkotiruokailun siirtäminen Palmialle, koulujen kasviruokapäivä sekä vuosikymmeniä suunnitellun joukkoliikennekadun torppaaminen vihreiden toimesta.

Näiden helsinkiläisiä puhututtaneiden asiakokonaisuuksien rinnalla keskityin omassa työssäni erityisesti nuorten asioihin. Sosiaalilautakunnan ja sen toimeentulotukijaoston jäsenenä näin silmieni edessä toistuvasti yhden yhteiskuntamme vakavimmista uhkista: nuorten syrjäytymisen. Tämä näkyi mm. peruskoulun päättäneiden vaikeutena löytää toisen asteen opiskelupaikka, ammatillisten opintojen keskeytymisenä, ennaltaehkäisevän nuorisotyön tarpeena ja nuorten huostaanottoina.

Luvut ovat hälyttäviä. Helsingissä jää vuosittain 300–400 nuorta kokonaan ilman minkäänlaista jatkopaikkaa. Lastensuojelun vireillepanoja tehtiin viime vuonna lähes 13 000 ja lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakkaita oli yli 10 000. Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrässä oli kasvua 9 prosenttia.

Tilanteen korjaamiseksi päätimme kaupunginvaltuustossa kohdistaa 10 miljoonan euron erillismäärärahan helsinkiläisnuorten koulutus- ja työmahdollisuuksien turvaamiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Myös valtakunnan tasolla on viimein havahduttu asiaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuu, jolla luvataan taata jokaiselle nuorelle työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka.

Valitettavasti tavoitteen toteuttamiseksi budjetoitu vuosittainen 60 miljoonaa ei mitenkään riitä. Osa nuorista on jo valmiiksi niin syrjäytyneitä, että he tarvitsevat yhteiskuntatakuuta monipuolisempaa tukea ja opastusta.

Mielestäni terveille ja toimintakykyisille nuorille ei tulisi antaa vastikkeetonta rahaa lainkaan, vaan heidät tulisi velvoittaa johonkin aktiivitoimenpiteeseen. Pelkän toimeentulotukiputken tarjoaminen aktiivisessa iässä oleville nuorille on yhteiskunnan taholta lähes heitteillejättö.

On selvää, että ensi tammikuussa aloittavalla uudella kaupunginvaltuustolla haasteita kyllä riittää. Toivon, että hyvin alkanutta työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ei jätetä kesken, vaan valtuustotyön painopiste pysyy jatkossakin kaikkein heikoimpien auttamisessa. Itse odotan jo innolla pääseväni paiskimaan töitä näiden periaatteiden ja entistä paremman Helsingin puolesta!


Suomalaista sisua tarvitaan yhä

05.12.2012

6.12 vuonna 1917eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. Tuona päivänä eduskunnassa äänestettiin itsenäistymisaloitteista. Porvareiden tekemä aloite hyväksyttiin äänin 100-88, ja tällä päätöksellä todettiin vallan Suomessa kuuluvan eduskunnalle.

Arjen kiireissä itsenäisyyden merkitystä ei aina tule ajatelleeksi. Itse heräsin pohtimaan asiaa huomattavasti laajemmin juuri käymäni 203. maanpuolustuskurssin aikana.

Kaikki tiedämme, että itsenäisen Suomen alkutaival oli täynnä monia suuria haasteita ja taistoja. Suomen puolesta talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa kaatui yhteensä noin 87 000 rintamalla taistellutta suomalaista. Velka, jonka kannamme silloisille sukupolville, on mahdoton takaisin maksettava.

Harva meistä voi milloinkaan täysin ymmärtää, millaista on ollut ”marssia kahden, kun tulta löi taivas ja maa.” Silti tämä on ajatus, jota meidän tulee tänäkin päivänä vaalia. Silloin, kun ajat ovat olleet poikkeukselliset, on ehdoton selviytymisedellytys ollut toimia yhdessä - ei yksin omaa etua ajatellen, vaan ”kahden” eli yhteistä etua ajatellen.

Kiitoksena ja kunnianosoituksena sotaveteraaneille tehtiin eduskunnassa syksyn aikana kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen talousarvioaloite yhdeksän miljoonan euron lisämäärärahan saamiseksi veteraanien kuntoutukseen. Tämän kunnianosoituksen tavoitteena on turvata kuntoutusmahdollisuus kaikille maamme itsenäisyyden puolesta taistelleille veteraaneille.

Hyvinvointimme ei ole syntynyt milloinkaan ilmaiseksi. Se on hyvä muistaa, kun ohjaamme Suomea läpi uudenlaisten haasteiden. Näistä yksi ajankohtaisimpia on viime keväänä linjattu, osin hyvinkin kipeä, mutta sitäkin välttämättömämpi puolustusvoimauudistus.

Suomen kokonaisturvallisuus koostuu hyvin moninaisista ja toisiinsa kietoutuneista tekijöistä, joista kaikkia tarvitaan. Yleinen asevelvollisuus on puolustusratkaisumme kivijalkaa myös jatkossa. Tasavallan presidentti Niinistön 203. maanpuolustuskurssimme avajaispuheen sanoihin on helppo yhtyä: ”Näen asevelvollisuuden myös maanpuolustusta laajemmin. Se on yhteiskunnankin puolustusta. Asevelvollisuudella on roolinsa yhteiskuntamme eheyden säilyttämisessä. Ja ehyt yhteiskunta on paitsi puolustamisen arvoinen, myös puolustuskykyinen.”

Vaikka maailma ja kansakuntaamme kohtaavat uhat ovat tänä päivänä hyvin erilaisia kuin 95 vuotta sitten, edellyttää Suomen hyvinvointivaltion säilyttäminen yhä rohkeutta kantaa vastuuta myös silloin, kun se on vaikeaa. Talvisodan henkeä ja suomalaista sisua tarvitaan yhä. Meidän on kannettava vastuuta yhteisestä isänmaastamme ja kanssaveljistämme ja -siskoistamme, sekä tartuttava rohkeasti kaikkiin keinoihin, joilla turvaamme maamme hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville. Näin kunnioitamme parhaiten veteraanien meille antamaa kallisarvoista perintöä.


Kokoomus