BLOGIARKISTO

Yhteinen taistelu

23.01.2013

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on ollut koolla sunnuntaista lähtien täällä Ranskan Strasbourgissa. Istuntoviikolla käsitellään tällä kertaa muun muassa Azerbaidžanin ihmisoikeustilannetta, Georgian ja Venäjän välisen sodan humanitaarisia seurauksia sekä median vapautta ja ihmiskauppaa. 

Itse pääsin tänään ääneen neuvoston suuressa salissa Free debate -osiossa nuorisotyöttömyyteen liittyen.  EU-alueen kasvaneet nuorisotyöttömyysluvut tuskin tulevat kenellekään yllätyksenä: nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysluvut (22,7%)  ovat keskimäärin kaksi kertaa niin suuria kuin aikuisten (9,8%). Lisäksi lähes kolmannes nuorista työttömistä kertoo olleensa vailla työtä yli vuoden ajan.

Tilanteeseen on vaikuttanut epäilemättä alueella vallitseva taloudellinen epävarmuus, mutta monen maan kohdalla kyse on myös rakenteellisista ongelmista. Nämä ongelmat ovat ratkaistavissa kansallisella päätöksenteolla. Esimerkiksi nuorten kohdalla on välttämätöntä huolehtia, ettei yksikään heistä jää tyhjän päälle keskeyttäessään tai päättäessään koulun tai ollessaan työllistämistoimenpiteiden ulkopuolella, sillä juuri palvelujen väliinputoaminen muodostaa nuorille merkittävän syrjäytymisriskin.

Käytin puheenvuorossani tilaisuutta hyväksi ja mainostin Suomessa vuoden alussa voimaan astunutta nuorisotakuuta. Sehän tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

Nuorisotakuun tavoite on tärkeä paitsi Suomessa myös muuallakin Euroopassa. Nuorten kasvava työttömyys ja siitä seuraava syrjäytyminen on vakava riski tulevaisuudessa. Menetykset eivät ole ainoastaan inhimillisiä, vaan myös taloudellisia. Toivonkin todella, että Suomen nuorisotakuu voi näyttää esimerkkiä yhteisessä taistelussa EU-alueen nuorisotyöttömyyttä ja nuorten syrjäytymistä vastaan.


Tiedote aiheesta: http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/37.htx?id=5485


Kukin oppii tavallaan

15.01.2013

Paljon puhuttu nuorisotakuu astui voimaan tämän vuoden alussa. Odotukset ovat korkealla, sillä nuorisotakuun avulla on tarkoitus puuttua vakavaan kansalliseen ongelmaamme – nuorten syrjäytymiseen.

On välttämätöntä, että nuorten ei tarvitse jäädä tyhjän päälle keskeyttäessään tai päättäessään koulun tai ollessaan työllistämistoimenpiteiden ulkopuolella, sillä juuri palvelujen väliin putoaminen muodostaa nuorille merkittävän riskitekijän.

Valitettavasti ympärillämme oleva todellisuus puhuu kuitenkin aivan toista kieltä. Jatko-opintojen ulkopuolelle heti koulun päättymisen jälkeen jääneiden osuus on jatkanut kasvuaan. Peruskoulunsa keväällä 2011 päättäneistä yli 9 prosenttia, eli liki 6 000 nuorta, ei jatkanut saman vuoden syksynä toisella asteella eli lukiossa tai ammattikoulussa. Uusista ylioppilaista jatko-opintojen ulkopuolelle puolestaan jäi jopa 62 prosenttia, eli yli 20 000 nuorta. Lisäksi tiedot koulutuspaikkojen vähennyksistä eri puolilta maatamme ovat lisänneet epäilyjä nuorisotakuun toteutumisesta.

Nuorisotakuu koostuu monista palasista, joista yksi tärkeä on oppisopimuskoulutus. Se tukee nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista ja tarjoaa nuorille joustavan ja käytännönläheisen tavan opiskella ammattiin ja samalla luoda kestävä kontakti työelämään ja työnantajiin.

Oppisopimukskoulutukseen liittyen hallitus ja eduskunta ovatkin olleet kiitettävästi liikkeellä. Hallituspuolueet lisäsivät tämän vuoden budjettiin oppisopimuskoulutukseen kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus käynnistää kokeilun, jonka tavoitteena on käytännön keinoin parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen. Työnantajille maksettava koulutuskorvaus nostetaan 800 euroon kuukaudessa koulutustakuun piiriin kuuluvilla.

Yhä useampi yritys toivottavasti nyt rohkaistuukin palkkaamaan nuoren oppisopimukseen. Mi­kään pe­ri­aa­te ei myöskään es­tä kun­tia palk­kaa­mas­ta op­pi­so­pi­mu­so­pis­ke­li­joi­ta. Täs­tä on hy­viä ko­ke­muk­sia muun muas­sa Van­taal­ta, jos­sa kun­ta on hyö­dyn­tä­nyt nuo­ria op­pi­so­pi­mus­opis­ke­li­joi­ta pai­ka­tes­saan vi­ras­to­jen­sa akuut­tia työ­voi­ma­pu­laa.

Monilla muilla kaupungeilla olisikin tsemppaamisen varaa tässä tärkeässä asiassa. Op­pi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen avul­la ne voi­sivat eh­käis­tä syr­jäy­ty­mis­tä täs­mä­toi­min se­kä saa­da uut­ta työ­voi­maa, nuo­ril­le kart­tu­vas­ta työ­ko­ke­muk­ses­ta pu­hu­mat­ta­kaan.


Kokoomus