BLOGIARKISTO

Tasa-arvo ei ole omantunnon kysymys

27.02.2013

Lakivaliokuntamme äänesti tänään tasa-arvoisen avioliittolakialoitteen mahdollisesta käsittelyyn ottamisesta. Äänestys oli suuri pettymys, sillä aloite kaatui äänin 9-8.

Päivä on synkkä koko suomalaisen tasa-arvon kannalta. Jokaisen maamme kansalaisen tulee olla lain edessä tasa-arvoisessa asemassa. On surullista, ettei tämä oikeus edelleenkään toteudu kaikkien kohdalla. Meille lainsäätäjille ihmisten juridisen tasa-arvon ei sitä paitsi edes pidä olla omantunnon kysymys, vaan itsestäänselvyys.

Tasa-arvoista avioliittolakia koskeneen aloitteen tarkoituksena oli yhtenäistää lainsäädäntöä siten, että kaikkiin parisuhteiden virallistamisiin olisi sovellettu avioliittolakia kahden erillisen lain sijaan. Lakialoite keräsi eduskunnassa 76 allekirjoitusta. Se olisi kuitenkin tarvinnut 100 allekirjoitusta päästäkseen automaattisesti eduskunnan käsittelyyn.

Tärkeintä on, että tämä suomalaisten tasa-arvoa koskeva epäkohta nostettiin lakialoitteen avulla esille. Sen myötä ihmiset heräsivät ajamaan yhteistä asiaa iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntauksesta tai poliittisesta väristä riippumatta. 

Nyt laitan kaiken toivoni avarakatseisten suomalaisten varaan ja toivon, että mahdollisimman moni allekirjoittaa tasa-arvoista avioliittoa käsittelevän kansalaisaloitteen. Viimeistään näin saamme asian tuoduksi eduskunnan käsittelyyn vielä tällä vaalikaudella.


Shoppailua 24/7

21.02.2013

Noin vuosi sitten Helsinki valittiin eräässä kansainvälisessä kyselyssä maailman parhaimmaksi kaupungiksi asua. Yksi syy kaupungin nousemiseen ykköspaikalle oli perustelujen mukaan kauppojen vapautetut aukiolot. Ne muun muassa lisäsivät Helsingin asumismukavuutta ja samalla koko Suomen kansainvälistä vetovoimaa turismin kautta.

Vuodesta 2009 lähtien voimassa olleen lain mukaan kaikki kaupat ovat saaneet olla auki juhlapäiviä lukuun ottamatta ympäri vuoden. Aukiolojen vapauttaminen onkin tuonut mukanaan monia hyviä asioita.

Kaupan liiton kyselyn mukaan peräti 75 prosenttia asiakkaista pitää laajennettuja aukioloaikoja hyvinä, ja jopa 90 prosenttia kuluttajista on käynyt kaupassa sunnuntaina. Kuluttajan kannalta työn ja arjen yhteensovittaminen erityisesti lapsiperheissä on helpompaa, kun kaupassa voidaan asioida myös sunnuntaina lauantain kiireisten tuntien sijaan.

Lain kolmen vuoden voimassaoloaikana on lukuisten positiivisten puolten ohella noussut esiin muutamia korjausta vaativia asioita, joihin on välittömästi tartuttava. Ei esimerkiksi ole vastuullisen markkinatalouden periaatteiden mukaista, että yrittäjä pakotetaan pitämään kauppa auki. Jokaisella on oltava oikeus yrittää ja pitää putiikkinsa kiinni tai auki sen mukaan, miten kysyntää ja omaa jaksamista riittää. Oikeus viikoittaiseen vapaapäivään on myös turvattava.  Lisäksi tarvitaan yhtenäinen ohjeistus aluehallintovirastojen myöntämille poikkeusaukioloajoille.

Peruuttamaan tässä asiassa ei kuitenkaan ole syytä lähteä - päinvastoin. Katse on suunnattava rohkeasti eteenpäin. Vapaa aukiolo on nykypäivää ja vielä enemmän tulevaisuutta.


Tekemättä ei voi jättää

15.02.2013

Emme ole kukaan voineet välttyä kuulemasta huolestuttavia uutisia maassamme vallitsevasta taloustilanteesta. Neljässä vuodessa teollisuudesta on hävinnyt peräti 60 000 työpaikkaa ja kokonaisia yrityksiä on jouduttu lakkauttamaan.

Epävakauden taustalla on pitkälti kansainvälisen talouden kriisi. Tästä johtuen myös Suomen talouskehitys on ollut tavoiteltua heikompaa ja tuottavuuden kasvu on hidastunut.  Vaikka viime päivinä on kuultu myös varovaisen optimistisia ennusteita, on väistämätöntä, että väestömme vanhenee ja työvoimamme vähenee. Nykymenolla ei voida missään tapauksessa jatkaa.

Haasteita ei siis edestämme puutu. Pian edessä oleviin hallituksen puolivälitarkasteluun ja kehysriiheen kohdistuukin ymmärrettävästi suuria odotuksia. Kauniiden puheiden aika on ohi. Nyt, jos koskaan, on todella tartuttava tuumasta toimeen. Muutoin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla.

Puoliväliriihessä hallituksella on mahdollisuus tehdä Suomen talouskehityksen suuntaa korjaavia liikkeitä. Valitettavasti yhtä kaiken ratkaisevaa kaavaa ei kuitenkaan ole. Pelkät menoleikkaukset ja veronkorotukset eivät ole oikea ratkaisu, sillä ne syövät kasvua.  Koska
talouskriisissä on ennen kaikkea kyse limittyneestä suhdanne- ja rakennekriisistä, eivät kyseiset sopeutustoimet ratkaise pitkän aikavälin ongelmaamme kilpailukyvyn heikentymisestä ja kestävyysvajeesta.

Tarvitsemme ennen kaikkea rakenteellisia uudistuksia eli työurien pidentämistä, vahvempia peruskuntia, sote-uudistusta ja kilpailukykyistä verotusta.

Laajemmissa rakenneuudistuksissa hallitus ei pysty tekemään ratkaisuja yksin. Pallo on vahvasti myös työmarkkinajärjestöillä, joilta hallitus on toivonut konkreettisia esityksiä työn määrän lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi.

Jos emme onnistu lisäämään suomalaisten työvuosia yhteisvoimin, on ainut vaihtoehto leikata menot vastaamaan tuloja. Tämä tarkoittaisi hyvinvointiyhteiskunnan hidasta näivettymistä.  Ja tätä tuskin kukaan meistä haluaa. Kuten presidentti Niinistökin valtiopäivien avauspuheessaan totesi: ”Nyt on mentävä läpi vaikka harmaan kiven, koska tekemättä ei voi jättää.”


Kokoomus