BLOGIARKISTO

Missä mättää?

27.08.2013

Monet päättäjät tuntuvat odottavan jännityksensekaisin tuntein alkavaa syksyä. Yleisesti on tiedossa, että maan talous ei kulje toivotusti ja rakenteellisia uudistuksia kaivataan.

Samasta tosiasiasta kertovat myös uusimmat työllisyysluvut. TEM:n ja Tilastokeskuksen tilastoissa ilmenee, kuinka työllisyysaste on maassamme laskenut peräti yhden prosenttiyksikön, vaikka itse työttömyys onkin laskenut. Päinvastaisilta vaikuttavat ilmiöt juontavat juurensa samasta asiasta; työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden määrän noususta peräti 64 000 henkilöllä. Työvoiman ulkopuolisiksi lasketaan, jos ei ole aktiivinen työnhakija ja ole valmis vastaanottamaan työtä kahden viikon sisällä sen tarjoamisesta.

Ryhmän kasvu johtuu enimmäkseen heikosta taloustilanteesta. Yhä useammin syynä on myös vapaaehtoinen luovuttaminen. Kun uskoa ei ole sopivan työpaikan löytymiseen, valitsee osa oma-aloitteisesti tuilla elämisen.

Toki korjattavaa on myös yhteiskunnan tukipalveluissa. Työmarkkinoiden tukkoisuudesta kertovat esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitosta kuullut arviot, joiden mukaan opiskelijat eivät uskalla ottaa papereitaan ulos koulusta korkeakoulutettujen heikentyneen työllisyystilanteen vuoksi. Opiskelu saattaakin tuntua monelle turvallisemmalta ja mielekkäämmältä vaihtoehdolta kuin joutuminen työvoimaneuvojien asiakkaaksi.

Tilanne ei kuitenkaan ole kaikilta osin näin synkkä. Yle uutisoi mielenkiintoisesti joitain päiviä sitten, kuinka suomalaiset ovat valmiita yllättävän suuriin rakenteellisiin uudistuksiin. Esimerkiksi suuri osa suomalaisista olisi valmis tekemään sosiaalituista nykyistä vastikkeellisempia. Tämän saman asianhan ministeri Risikko nosti esille kesällä, ja olen itsekin puhunut siitä useaan otteeseen kuluneiden vuosien aikana.

Yllätyksellisintä sosiaaliturvan vastikkeellisuuteen liittyen eivät kuitenkaan ole meidän poliitikkojen avaukset, vaan Suomen kansan asenne koko asiaan. Suomalaiset näyttävät olevan monin verroin joustavampia ja kykenevämpiä muutoksiin kuin me poliitikot. Tässä lieneekin monella itsetutkiskelun paikka.

Syyllistämisen sijaan tärkeintä on kuitenkin saada talouden pyörät pyörimään ja Suomen talous nousu-uralle. Vain näin voimme luoda maahan lisää työpaikkoja, lisää verotuloja ja lisää hyvinvointia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on hyvä, että kaikki joutuvat tekemään yhteisiä kompromisseja. Suomen kansa on osoittanut muutoskyvykkyytensä, nyt vaaditaan enää yhteiskunnan päättäjiltä rohkeutta tehdä vaikeita päätöksiä. Isänmaan edun on oltava gallupsuosiota tärkeämpi.

 


Ravintolapäivä

20.08.2013

Jälleen viime sunnuntaina vietetty ravintolapäivä on upea juhla suomalaisen ruokakulttuurin puolesta. On ollut mahtavaa nähdä, kuinka kaupunkilaiset ovat ottaneet sen omakseen ja keksineet mitä innovatiivisimpia ravintolakonsepteja eri puolille Suomea. Ja mikä hienointa, tapahtuma on levinnyt Suomesta uusimpien tietojen mukaan jopa 35 eri maahan.

Ravintolapäivä on oiva tapa luoda yhteisöllisyyttä ja edistää yrittäjyyttä tämän päivän Suomessa. Se on myös hieno tapa lisätä maamme houkuttelevuutta turistien silmissä. Ravintolapäivä osoittaa, ettei kaiken kaupungeissa tapahtuvan tarvitse olla suurella budjetilla järjestettyä tai kansainvälisesti brändättyä. Kaupungeista viihtyisän tekevät sen erilaiset asukkaat ja kaupunkilaisten kasvava yhteishenki.

Se, mikä mahdollistaisi tapahtumasta vieläkin suuremman ja kannustaisi suomalaisia entistä laajemmin mukaan yhteisten kotikaupunkiemme kehittämiseen, olisi väliaikaisen poikkeusanniskeluluvan myöntämisen helpottaminen lainsäädännössä nimenomaan ravintolapäivää varten perustetuille pop up -ravintoloille. Tähän päämäärään tähtäävän lakialoitteen jätin eduskunnassa viime vuonna.

Pidän kaupunkilaisjärjelle vieraana, että viranomaiset ovat joutuneet ottamaan tehtäväkseen valvoa esimerkiksi viinilasin tarjoamista ruuan yhteydessä jopa omaan kotiin perustetuissa ravintoloissa. Lakialoitteeni tarkoituksena ei ollut kumota alkoholin anniskelun valvontajärjestelmää tai edesauttaa sen kiertämistä poikkeuksilla, vaan aidolla tavalla edistää ruokakulttuuria ja elävöittää kaupunkikuvaa. Ikävä kyllä, aloite ei saanut taakseen tarpeeksi rohkeita avarakatseisia kansanedustajia.

On jo aika päästää irti alkoholin demonisoinnista ja liikkua kohti eurooppalaisempia juomatapoja. Tähän ei kuitenkaan täyskielloilla ja ylimääräisellä byrokratialla milloinkaan päästä, vaan muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta. Tämän toivon myös sosiaali- ja terveysministeriön huomioivan alkoholilakia uudistaessaan.

 


Kokoomus