BLOGIARKISTO

Päihdeäidit pakkohoitoon

23.09.2013

Päihdeäitien tahdonvastaisesta hoidosta on keskusteltu hyvin pitkään. Vaikka asiaa on pyritty edistämään, on tämä kiireellisiä toimia vaativa asia jäänyt silti ainoastaan puheiden tasolle.

Yhä useampi lapsi vammautuu tai sairastuu vakavasti äidin päihteiden käytön vuoksi jo ennen syntymää, ja saa näin hyvin surullisen alun elämälleen. Äidin päihteiden käytöstä syntyneet vauriot seuraavat heitä pysyvästi läpi koko elämän. Suomessa alkoholin suurkuluttajia raskaana olevista naisista on noin 6 prosenttia. Vuosittain yli 3 000 äidillä on päihdeongelmia ja tämän seurauksena syntyy noin 600 FAS-alkoholioireyhtymästä kärsivää lasta joka vuosi. THL:n mukaan alle 16-vuotiaita sikiönä alkoholin vaurioittamia lapsia on nyt jo noin 10 000. Heistä noin 10-20 % kärsii vakavasta alkoholioireyhtymästä (FAS). Oireyhtymän oireita ovat muun muassa kasvuhäiriö, muutokset kasvonpiirteissä, keskushermoston vauriot sekä elinepämuodostumat. THL:n varovaisten arvioiden mukaan ongelma on pahentunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Kaikkia päihteiden aiheuttamia vaurioita ei saada kunnolla edes tilastoiduiksi.

Oikeusjärjestys antaa sikiölle ja syntyvälle lapselle suojaa eri tavoin jo ennen syntymää, vaikka yksilön oikeuskelpoisuus alkaakin vasta syntymästä. Ihmisarvon loukkaamattomuus on turvattu Perustuslain 1 §:ssä ja sillä on merkitystä myös sikiön terveyden suojelemisessa. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 6 artiklan 2 kappaleen mukaan sopimusvaltioiden tulee taata lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Tämä oikeus ei toteudu tällä hetkellä riittävällä tavalla.

Päihteiden käytöstä syntyvät vammat voidaan estää riittävillä tukitoimilla ja viime kädessä tahdonvastaisella hoidolla. Sen lisäksi, että päihderiippuvaisten äitien tulisi päästä hoitoon heti halutessaan, tulee tahdonvastaisen hoidon mahdollisuudesta säätää lailla syntymättömien lapsien oikeuksien turvaamiseksi silloin, kun muut keinot ja tukitoimet eivät ole riittäviä.

Aiheesta käydyissä keskusteluissa on noussut esiin pelko siitä, että tahdonvastaisen hoidon mahdollistava lainsäädäntö karkottaisi merkittävästi päihderiippuvaisia äitejä hakemasta hoitoa vapaaehtoisesti. Vaikeasti päihderiippuvaiset äidit ovat kuitenkin jo nyt monesti neuvoloiden ja sairaanhoidon tavoittamattomissa, koska he ovat riippuvuutensa vuoksi kaikkein vaikeimpia asiakkaita. Tahdonvastaisen hoidon on näissä tapauksissa oltava mahdollista.

Asia on parhaillaan esillä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Työryhmän on määrä tehdä esitys asian jatkovalmistelusta tänä syksynä. Tämä saattaa kuitenkin tarkoittaa pahimmillaan vielä vuosien viivytystä ennen kuin tahdonvastainen hoito on käytännössä mahdollista. Asiaa on kiirehdittävä ja ryhdyttävä sanoista tekoihin. Yhteiskuntamme on pystyttävä suojelemaan myös syntymättömiä lapsia. Silloin, kun äidin tahtotila tai voimat eivät riitä vastustamaan riippuvuutta, yhteiskunnan tulee voida puuttua tilanteeseen niin lapsen kuin hänen äitinsäkin suojelemiseksi. Emme tahdo, että enää yksikään lapsi vammautuu äitinsä päihteiden käytön vuoksi. Koska päihderiippuvaisen äidin lapsi tarvitsee äitiään myös tulevaisuudessa, on äitiäkin suojeltava riippuvuuden seurauksilta.

Jätimme kollegani Pia Kauman kanssa perjantaina asiaa käsittelevän kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle. Siinä kysymme, miten hallitus aikoo parantaa äitinsä päihteiden käytölle altistuvan sikiön oikeusturvaa nykytilanteeseen verrattuna ja milloin hallitus on antamassa raskaana olevien päihdeäitien tahdonvastaisesta hoidosta esityksen.

 


Aina kannattaa yrittää

05.09.2013

Viime viikkoa on kutsuttu Suomessa eräänlaiseksi politiikan superviikoksi. Hallituksemme linjasi tuolloin budjettiriihessä joukon merkittäviä keinoja, joilla muun muassa nostetaan työllisyyttä ja pidennetään työuria sekä lisätään yksityisen sektorin tuottavuutta. Työmarkkinajärjestöt puolestaan hoitivat oman osuutensa ja neuvottelivat palkkaratkaisun. Tänään vietettävää Yrittäjän päivää voikin siis juhlistaa positiivisessa ja rakentavassa ilmapiirissä, Nokia-uutisista huolimatta.

Osa konkreettisista toimista siis linjattiin jo budjettiriihessä, mutta osa vaatii vielä jatkovalmistelua. Valmista tulee olla marraskuun loppuun mennessä. Näiden sekä hallituksen aiemmin linjaamien rakenteellisten uudistusten johtoajatuksena on työn tekeminen. Jotta kykenemme rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan myös jatkossa, tarvitsemme lisää työtä.

Vuonna 2017 voimaan astuvan eläkeuudistuksen tavoitteena on nostaa keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 2025 mennessä nykyisestä noin 60.9 vuodesta 62.4 vuoteen. Työuria pidennetään ja työllisyysastetta nostetaan mittavalla toimenpidekokonaisuudella, johon kuuluu mm. opintoaikojen lyhentäminen, opiskeluun pääsyn nopeuttaminen, oppivelvollisuusiän nosto ja oppisopimuskoulutuksesta tekeminen nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto niin yrityksille kuin nuorillekin.

Työttömille tuleva työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa, osatyökykyisten työllistämispaketti sekä kotihoidontuen jakaminen molempien vanhempien kesken puolestaan ovat toimenpiteitä, jotka toivottavasti kannustavat jatkossa myös niitä työn pariin, jotka helposti muutoin jäisivät kotiin. Erityisesti naisten työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita alhaisempi. Uudistus siis toivottavasti edistää omalta osaltaan myös työelämän tasa-arvoa, parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja tasaa vanhemmuuden kustannuksia vanhempien työnantajien välillä.

Talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen edellyttää työn lisäämisen ohella myös parempaa tuottavuutta. Yrittäjyyteen Suomessa kannustava, mittava yhteisöveron kevennys 24,5 prosentista 20 prosenttiin sekä kasvuun kannustava osinkoverouudistus, miljardiluokan kasvurahastot ja palkkaverotukseen tulevat kevennykset osaltaan varmasti auttavat yrityksiä saavuttamaan tätä tavoitetta. Yksin yhteisöveron kevennys merkitsee jo lähes miljardin euron piristysruisketta yrityksille.

Yrittäjyyden esteitä on myös karsittava monipuolisesti. Kokoomuksessa on lähdetty edistämään tätä tavoitetta pyrkimällä kartoittamaan ja purkamaan 10 suurinta yrittäjyyden estettä Suomessa. Yksi suurimmista kasvun esteistä on vuosien mittaan kertynyt hyvin raskas sääntelykokonaisuus, joka muodostaa byrokratiataakan. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tuntuvat hautautuvan tämän taakan alle vähäisempien resurssien vuoksi. Hallitus on huomioinut myös tämän rakennepaketissaan ja valmistelee nyt sääntelyn vähentämistä eri aloilla.

Vaikka nyt tehdyt päätökset eivät vielä autuaaksi teekään, saati ratkaise kaikkia ongelmiamme, ovat ne varmasti askelia oikeaan suuntaan. Maailman talousfoorumin juuri julkaisema tutkimus kertoo Suomen rakenteellisen kilpailukyvyn olevan maailman kolmanneksi paras. Yhteiskuntamallimme on tasa-arvoinen ja olemme hyvin koulutettua kansaa. Mahdollisuuksia on siis ties mihin, kunhan tarmoa ja tahtoa riittää. Ja riittäähän sitä. Hyvää Yrittäjän päivää!

 


Kokoomus