BLOGIARKISTO

Nuorisotakuusäännösten heikko kohta

15.11.2013

Lakialoitteeni toimeentulotuesta annetun lain 14a §:n muuttamisesta oli eilen eduskunnan suuressa salissa lähetekeskustelussa. 126 kansanedustajan allekirjoittamassa aloitteessa esitetään muutettavaksi toimeentulotuesta annetun lain 14a pykälää osana muita nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä siten, että siihen lisätään viides momentti, jossa sosiaalityöntekijät tai -ohjaajat velvoitetaan tapaamaan kaikki alle 25-vuotiaat toimeentulotukea hakevat asiakkaat tukimahdollisuuksien selvittämiseksi sekä neuvonnan, tukemisen ja kannustamisen mahdollistamiseksi.

Nuorten kasvanut työttömyys on lisännyt myös alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrää. Pelkästään Helsingissä oli viime vuonna yli 9000 toimeentulotuella pääsääntöisesti elävää nuorta, joista moni on erittäin vakavassa syrjäytymisvaarassa. Kuluvana vuonna näiden nuorten määrä on edelleen jatkuvassa kasvussa.

Toimeentulotukilain mukaan asiakkaalla on oikeus tavata sosiaalialan ammattilainen, mutta laki ei velvoita tähän kumpaakaan osapuolta. Ilman tuloja oleva nuori voi näin hakea toimeentulotukea kirjallisesti pitkiäkin aikoja ilman, että hänen tarvitsee koskaan tavata sosiaalityöntekijää tai -ohjaajaa kasvotusten. Kukaan ei siis oikein tiedä, keitä nämä nuoret todella ovat tai mikä heidän mahdollinen ongelmansa on, oikeasta tuen tai hoidon tarpeesta puhumattakaan. Toimeentulotukilain säännökset eivät nykyisessä muodossaan edistä sellaista nuorten tukemista, jolla sosiaaliviranomaisen aktiivinen puuttuminen voisi toimia nuorten parhaaksi.

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 5–7 §:n mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen tilanteeseensa sopivat vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä laadittava asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Nämä säännökset yhdessä nyt toimeentulotukilakiin esitetyn muutoksen kanssa muodostaisivat sellaisen kokonaisuuden, jonka avulla myös kaikkien syrjäytyneimpien nuorten kohdalla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet onnistua nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamisessa.

Koulutuksen, työelämän ja työ- elinkeinotoimiston toimenpiteiden ulkopuolella olevan toimeentulotuen varassa elävän nuoren tapaaminen henkilökohtaisesti mahdollistaa nuoren elämäntilanteen sekä tuen ja palvelujen tarpeiden selvittämisen sekä suunnitelmallisen tuen antamisen ja ohjaamisen tarvittaviin palveluihin. Esitetyn lakimuutoksen toimenpiteet luovat siten perustan ja sillan nuorisotakuun tarkoittamille toimenpiteille juuri kaikkein heikoimmassa asemassa oleville nuorille, jotka muutoin jäävät niiden ulkopuolelle. Nuorisotakuusta sen nykyisessä muodossaan on jäänyt puuttumaan tämä tärkeä osatoiminta.

Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita ja kaikkia 12 kuukauden sisällä valmistuneita alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria, jotka ovat työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijoina. Nuorisotakuun piiriin pääsemisen edellytys on siis työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana oleminen. Juuri tässä on nuorisotakuusäännösten heikko kohta.

Toimeentulotuen piirissä on nimenomaan runsaasti nuoria, jotka eivät opiskele eivätkä ole työhallinnon asiakkuudessa (esim. Helsingissä alle 25-vuotiaista toimeentulotuen saajista 60 % on tilastoitunut tulottomina – ei palkkatuloja, ei opintotukea, ei työmarkkinatukea). He jäävät nuorisotakuun palvelujen ulkopuolelle. Nuorisotakuuta koskeviin säännöksiin ei sisälly sellaisia säännöksiä, joilla tätä pudokasnuorten ryhmää autettaisiin.

Toimeentulotukikierteeseen joutuneiden nuorten auttamiseksi olisi siis tärkeää, että sosiaalialan ammattilaiset (sosiaalityöntekijät/sosiaaliohjaajat) tapaisivat henkilökohtaisesti alle 25-vuotiaat sosiaalitoimessa toimeentulotukea hakevat nuoret ja kertoisivat heille mahdollisuuksista saada tukea ja kannustaisivat nuorta tämän omien mielenkiinnon kohteiden, vahvuuksien ja tulevaisuudennäkymien selkiinnyttämisessä. Tähän ei toimeentulotuki ilman siihen liittyvää sosiaalityötä ole vastaus, vaan nuori voi tarvita sosiaalialan ammattilaisen tukea pitkäänkin.

Velvollisuutta henkilökohtaisen tapaamiseen ei tulisi kuitenkaan olla, jos sen järjestäminen voitaisiin katsoa olosuhteet huomioiden tarpeettomaksi. Tällaisia tilanteita olisivat esimerkiksi sellaiset, joissa opiskelijat hakevat toimeentulotukea kesäkuukausiksi opintotuen keskeytymisen taikka ansiotulojen tai muiden tulojen puuttumisen vuoksi.

Nuorten sosiaalityöhön lisäpanostus tukee ja olennaisella tavalla täydentää sitä strategista valintaa mikä nuorisotakuulla jo on tehty.


Kokoomus