BLOGIARKISTO

Turvaa sitä tarvitseville

23.12.2013

Naisiin kohdistuva väkivalta on merkittävä ongelma Suomessa. Joka viides nainen kokee väkivaltaa tai sen uhkaa puolisonsa taholta ja noin kaksi kolmesta surmansa saaneesta tulee tapetuksi nykyisen tai entisen puolisonsa toimesta. Suomi saanut toistuvasti huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä.

Euroopan neuvoston toukokuussa 2011 hyväksymä ja Suomenkin allekirjoittama niin sanottu Istanbulin sopimus (CETS No. 210) on ensimmäinen eurooppalainen oikeudellisesti sitova sopimus naisten suojelemiseksi väkivallalta. Se sisältää määräyksiä väkivallan ehkäisystä ja väkivallan uhrien suojelusta sekä heille tarjottavista tukipalveluista. Sopimus velvoittaa mm. helposti saavutettavien turvakotipaikkojen perustamiseen ja maksuttoman auttavan puhelinpalvelun järjestämiseen. Istanbulin sopimus velvoittaa osapuolet kriminalisoimaan myös pakkoavioliiton, vainonnan sekä seksuaalisen häirinnän.

Sopimus ei ole tullut vielä kansainvälisesti voimaan, mutta sen arvioidaan tapahtuvan lähiaikoina. Se ei siis – ikävä kyllä – ole vielä voimassa Suomessakaan, eikä sitä voida saattaa voimaan ennen kuin sen edellyttämät palvelut on laitettu kuntoon. Tämä merkitsee Suomessa mm. ympärivuorokautisen auttavan puhelimen perustamista ja turvakotipaikkojen lisäämistä. Tarkkaa velvoitetta turvakotipaikkojen määrästä ei ole annettu, mutta suosituksena voidaan pitää  yhtä turvakotipaikkaa 10 000 asukasta kohden. Tämän mukaan Suomessa tulisi olla n. 530 perhepaikkaa. Nyt niitä on noin 120 eli vain viidennes suosituksesta.

On suorastaan noloa, etteivät väkivallan uhrien palvelut ole lähimainkaan sillä tasolla kuin sopimus edellyttäisi. Meidän on pidettävä kiinni sopimuksista, joihin olemme sitoutuneet. Ihmisten terveydestä ja hengestä ei tule muutenkaan tinkiä missään olosuhteissa!

Onneksi sanoista on vihdoin siirrytty kohti tekoja. Hallitus sopi osana rakennepakettia, että jatkossa turvakotien järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle. Tulevaisuudessa palvelujen rahoitus on siis toivottavasti nykyistä paremmin turvattu.

Valtiovarainvaliokunta lisäsi ensi vuodelle 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon valmisteluun liittyviin tehtäviin. Lisäksi valiokunta kiirehtii Istanbulin sopimuksen ratifiointia ja pitää sopimuksen mukaisten palveluiden valtakunnallistamista ja erityisesti turvakotipaikkojen lisäämistä välttämättömänä. Nämä linjaukset ovat merkittäviä askelia eteenpäin tärkeän sopimuksen ratifioimisessa. Ensi keväänä käytävissä vuosien 2015-2018 koskevissa kehysneuvotteluissa hallituksen on löydettävä riittävät voimavarat turvakotiverkoston rakentamiseen ja Istanbulin sopimuksen ratifioimiseen.


Järkeä, sydäntä ja rohkeutta

12.12.2013

Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista luovutetaan tällä viikolla eduskunnalle. Tahdon2013 -kansalaisaloitekampanja keräsi kaikkiaan 167 333 allekirjoitusta.

Kiitos huikean hienosta kampanjasta kuuluu ahkeralle ja urhoolliselle aktiivien joukolle, jotka saivat ennennäkemättömän määrän suomalaisia aktivoitumaan kampanjan puolesta.

Ydinajatuksena on, että jokaisen suomalaisen tulee olla lain edessä tasa-arvoisessa asemassa. On surullista, ettei tämä oikeus edelleenkään toteudu kaikkien kohdalla. Meille lainsäätäjille ihmisten juridisen tasa-arvon ei tule olla omantunnon kysymys, vaan itsestäänselvyys.

Tasa-arvoinen avioliittolaki ei ole keneltäkään pois. Sen tarkoituksena on ainoastaan yhtenäistää lainsäädäntöä niin, että kaikkiin parisuhteiden virallistamisiin sovellettaisiin avioliittolakia kahden erillisen lain sijaan. Näin kaikille pareille taattaisiin mm. yhdenvertainen mahdollisuus ottaa yhteinen sukunimi ja hakea perheen ulkoista adoptiota.

Avioliittolain muutos ei vaikuttaisi kirkkojen itsemääräämisoikeuteen avioliittoon vihkimisessä. Kirkot voisivat jatkossakin asettaa uskonnosta johtuvia lisäedellytyksiä kirkollisen avioliiton solmimiselle, kuten ne ovat tähänkin asti tehneet.

Toivon todella, että meillä kansanedustajilla olisi uskallusta ja näkemystä tehdä innovatiivista ja todellisuuteen nojaavaa lainsäädäntöä, eikä vain tyytyä seuraamaan muiden länsimaiden kehitystä muutaman askeleen jäljessä. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksien tunnustaminen ja turvaaminen on osa pitkää jatkumoa suomalaisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikassa. Pallo on nyt eduskunnalla. Suomen lapset ja perheet ansaitsevat sen, että meillä lainsäätäjällä on järkeä, sydäntä ja rohkeutta tunnustaa tosiasiat.


Hyvää itsenäisyyspäivää

06.12.2013

Vuodet vierivät ja sukupolvet vaihtuvat. Aika ajoin on hyvä pysähtyä miettimään, mitä itsenäisyys ja isänmaallisuus itse kullekin tarkoittaa - erityisesti nyky-yhteiskunnassamme, jossa yhteisöllisyys on unohtumassa ja yksilöllisyys korostuu jatkuvasti enemmän.

Isänmaallisuudessa on paljolti kyse rakkaudesta ja omistautumisesta oman maan hyväksi. Sen toteuttaminen vaatii usein oman maan edun asettamista oman edun edelle. Isänmaallisuus on aikojen saatossa vaatinut uhrautumista, jotta muiden sukupolvien elämä tässä maassa olisi mahdollista. Kuten hyvin tiedämme, asemamme itsenäisenä valtiona ei ole tullut annettuna. Menneet sukupolvet ovat maksaneet kovan hinnan ja tuhannet ovat menettäneet henkensä sen puolesta, että saamme elää vapaassa ja itsenäisessä Suomessa tänä päivänä.

Suomea puolustaneet nauttivat varauksetonta arvostustamme. Konkreettisena osoituksena tahdosta sotaveteraaniemme hyväksi eduskuntaryhmien puheenjohtajat tekivät kuluneen syksyn aikana talousarvioaloitteen kahden miljoonan euron lisäyksestä rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahoihin. Sotaveteraanien uhraukset tämän maan puolustamiseksi ovat kunnioitettavia, mutta samalla mahdottomia korvata rahalla. On kuitenkin tärkeää, että jokainen veteraani saa itselleen tarpeidensa mukaista hoitoa. Se on vähintä, mitä heidän hyväkseen voimme tehdä.

Vuosien kuluessa meitä ympäröivä maailma on muuttunut rajusti. Muutoksen voima on ollut viimeisten vuosikymmenien aikana jopa häkellyttävä. Kun maailma ympärillä on muuttunut, niin on sitä tehnyt myös Suomi ja suomalaiset. Eurooppaa ravistellut taloudellinen taantuma on vaivannut meitäkin jo vuosia. Samalla Suomi on alkanut ikääntyä nopeaa vauhtia. Vanheneva väestömme ei suinkaan ole ongelma, mutta yhä pienenevä työtä tekevän väestön määrä on. Tästä syystä Suomen talouteen muodostunut tulojen ja menojen epätasapaino on kasvanut vuosien kuluessa niin suureksi, että sen korjaaminen pelkillä menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla on muodostunut mahdottomaksi.

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tuo Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikiven toteamus sopii paremmin tähän päivään kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Talouden kuntoon laittaminen on urakka, joka saattaa hirvittää monia. Päättämättä jättämisen seuraukset olisivat kuitenkin tuhoisat koko maan kannalta.

Kuluneen syksyn aikana Suomessa on ollut havaittavissa sellaista isänmaallisuutta ja yhteenkuuluvuuden henkeä, jota ei nähty vuosikausiin. Lokakuussa työmarkkinajärjestöt sopivat maltillisesta palkkaratkaisusta, joka koski valtaosaa ammattiliittojen työntekijöistä. Syntynyt sopimus luo ennustettavuutta Suomen talouteen. Samalla se on merkki siitä, että suomalaisista löytyy halua sopia ja valmiutta tinkiä omasta edustaan, jotta talouden suosta voidaan nousta yhdessä ylös.

Viime viikon perjantaina hallitus saavutti tärkeän virstanpylvään sopimalla rakennepoliittisen uudistuksen toimeenpanosta. Rakennepaketti on laaja kokonaisuus erilaisia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus luoda uutta työtä ja kasvua, uudistaa talouden rakenteita, pidentää työuria ja vähentää rakenteellista työttömyyttä. Merkittävä paketin kokonaisuus on päätös kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta. Säästäminen ei ole poliittinen voitto kenellekään. Sen sijaan on historiallista, että hallitus kykeni purkamaan kuntien velvoitteita, jotta huomio voidaan kiinnittää kunnissa yhä enemmän peruspalveluiden tuottamiseen. Vain rakenteita uudistamalla Suomi voi menestyä jatkossakin. 

Vaikka aikaa kuluu, niin tietyt asiat säilyvät. Vapauden ja itsenäisyyden arvostaminen sekä oman kotimaamme asioiden hoitaminen pysyvät tärkeinä. Suomalainen sitkeys ja velvollisuudentunto näkyvät aina eurooppalaista päätöksentekoa myöden. Meidät tunnetaan siitä, että pidämme asiamme järjestyksessä ja sitoudumme yhteistyöhön. Siitä ei kannata lipsua jatkossakaan.

Jo elämää nähneiden suomalaisten on tapana sanoa, että kun tuntee historian tapahtumat, on helpompaa myös kulkea tietä eteenpäin. On viisautta arvostaa niitä tekoja, joiden avulla tätä maata on rakennettu. Niiden tekojen varaan meidän on hyvä rakentaa Suomea jatkossakin.


Kokoomus