BLOGIARKISTO

Ei keneltäkään pois - päinvastoin!

22.02.2014

Eduskunnassa käytiin viime viikolla lähetekeskustelu tasa-arvoista avioliittolakia koskevasta kansalaisaloitteesta.

Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus ovat minulle itselleni erittäin tärkeitä asioita. Jokaisen ihmisen tulee olla lain edessä yhdenvertainen ja tasa-arvoisessa asemassa. On erittäin surullista, ettei tämä oikeus edelleenkään toteudu kaikkien kohdalla. Erityisesti meille lainsäätäjille ihmisten juridisen tasa-arvon tulee olla itsestäänselvyys – ei omantunnon kysymys.

Tasa-arvoinen avioliittolaki on tärkeä askel kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Sen tarkoituksena on yhtenäistää lainsäädäntöä niin, että kaikkiin parisuhteiden virallistamisiin sovellettaisiin avioliittolakia kahden erillisen lain sijaan. Tarkoitus on purkaa nykyistä eriarvoistavaa järjestelmää, joka jakaa parisuhteet A ja B-luokkaan. Samalla kaikille pareille taattaisiin yhdenvertainen mahdollisuus ottaa yhteinen sukunimi ja hakea perheen ulkoista adoptiota.

Avioliittolain muutos ei vaikuttaisi kirkkojen itsemääräämisoikeuteen avioliittoon vihkimisessä, vaan ne voisivat jatkossakin asettaa uskonnosta johtuvia lisäedellytyksiä kirkollisen avioliiton solmimiselle, kuten ne ovat tähänkin asti tehneet. Kyse on siis siviilivihkimisestä.

Minulle itselleni kyse on ennen kaikkea siitä, miten yhteiskuntamme suhtautuu kansalaisiinsa ja tässä tapauksessa siis erityisesti samaa sukupuolta oleviin pareihin ja sateenkaariperheisiin. Sellainen yhteiskunta, joka kohtelee kansalaisiaan lain edessä eri tavoin riippuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan, ei ole kehittynyt yhteiskunta. Millä oikeudella ylipäätään kiellämme toisilta ihmisiltä samoja oikeuksia, joita meillä itsellämme on?

Tasa-arvoisen avioliittolain yhteydessä on yritetty pelotella monenlaisilla asioilla, esimerkiksi adoptioon liittyen. Keskustelusta unohtuu usein se fakta, että kaikilla suomalaisilla on jo nyt adoptio-oikeus yksin – seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Adoptioprosessi kestää myös samaa sukupuolta olevien parien kohdalla vuosia, minkä aikana alan ammattilaiset arvioivat parin soveltuvuutta vanhemmiksi. Ei ole mitään syytä kyseenalaistaa näiden ammattilaisten osaamista.

Erilaisissa kyselyissä enemmistö suomalaisista on kertonut kannattavansa tasa-arvoista avioliittolakia. Toivon todella, että kansanedustajilla olisi uskallusta ja näkemystä tehdä todellisuuteen nojaavaa lainsäädäntöä. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei ole keneltäkään pois – päinvastoin. Suomen lapset ja perheet ansaitsevat sen, että meillä lainsäätäjällä on järkeä, sydäntä ja rohkeutta tunnustaa tosiasiat.


Koulutusmäärä ei korvaa laatua

07.02.2014

Opetusministeri Kiuru on huolissaan suomalaisten koulutustason laskusta lähivuosina. Lääkkeeksi hän ehdottaa aloituspaikkojen lisäystä korkeakouluihin. Paikkoja on suunniteltu lisättävän 3000 kappaleen vuosivauhtia suosittujen alojen hakijasuman purkamiseksi ja korkeakoulutettujen määrän lisäämiseksi.

Tosiasiassa 29­-64-vuotiaiden keskimääräinen koulutustaso jatkaa kasvuaan Suomessa, kertovat Akavan tilastot.

Opetusministerin suunnittelevat toimet siirtäisivätkin hakijasumaa ainoastaan eteenpäin valmistumisen jälkeiseen vaiheeseen, kun korkeakoulutetut pyrkivät valmistuttuaan työmarkkinoille. Siksi korkeakoulujen aloituspaikkamäärän tulee perustua tarpeeseen tulevaisuuden työmarkkinoilla, eikä alalle hakevien määrään.

Korkeakoulutettujen työttömien määrän kaksinkertaistuminen viidessä vuodessa on myös huolestuttava signaali, vaikka työllisyystilanne vielä onkin muuta väestöä parempi. Tämänhetkinen, jo yli 40 000:n korkeasti koulutetun työttömän joukko kertoo osaltaan pahoista ongelmista koulutuksen mitoituksessa.

Myöskään korkeakoulupaikoista ei maassamme ole pulaa. Itse asiassa korkeakoulupaikkoja on Akavan mukaan jo nyt tarjolla yli 60 prosentille ikäluokasta. Sen sijaan läpäisy – eli tutkinnon suorittaneiden osuus – korkeakouluissa on kahdeksassa vuodessa keskimäärin 50 prosentin luokkaa.

Aloituspaikkojen summittaisen lisäämisen sijaan suosituimmille koulutusaloille, tulee Suomen panostaa koulutuksen laadun parantamiseen. Jokaisen suomalaisen on tulevaisuudessakin voitava luottaa siihen, että kouluttautuminen on kannattava investointi.


Kokoomus