BLOGIARKISTO

Iloista työnjuhlaa

30.04.2014

Me suomalaiset olemme kautta aikojen arvostaneet ahkeruutta ja työtä. Työ on ollut tärkeää paitsi yhteiskunnalle, myös meille jokaiselle – se on tuonut niin arvoa kuin mielekkyyttä elämään. Kestävä hyvinvointi voi pitkällä tähtäimellä rakentua vain työnteon ja yrittämisen varaan.

Rakennemuutos-Suomessa on erityisen tärkeää panostaa työllisyyden edistämiseen ja siihen, että mahdollisimman monet pääsevät työnsyrjään kiinni. Haastetta tässä riittää, sillä Tilastokeskuksen tuoreimman työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 252 000, mikä oli 16 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9,5 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Pidemmät työurat ovat paras tae sille, että laadukkaat hyvinvointipalvelut voidaan turvata myös jatkossa. Parempaa työelämää tarvitaan, jotta työssä jaksaminen ja työhyvinvointi lisääntyvät. Nuoria on kannustettava valmistumaan ripeämmin ja siirtymään työelämään. Työnteko ja perhe-elämä pitää tulevaisuudessa saada paremmin sovitettua yhteen. Tarvitsemme myös uudistuksia eläkejärjestelmään, jotta eläkkeiden rahoitus saadaan turvattua.

Kevään kehysriihessä päätettiin merkittävistä 2,3 miljardin euron talouttamme vahvista toimista tuleville vuosille. Veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat ikäviä ja vaikeita, mutta sitäkin välttämättömimpiä.

Osana rakennepoliittista ohjelmaa mm. opintotuen rakennetta on muutettu sekä kotihoidon tuen ja vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettu. Työttömyysturvassa ja asumistuessa otetaan käyttöön suojaosuudet, joilla kannustetaan ottamaan vastaan myös tilapäistä työtä. Hallitus lisäksi sopi kehysriihessä pienituloisten verotuksen keventämisestä 100 miljoonalla eurolla, mikä myös osaltaan kannustaa työntekoon.

Suurin yksittäinen kokonaisuus tulee olemaan ensi syksyyn mennessä neuvoteltava eläkeuudistus, jonka tavoitteena on pidentää keskimääräisiä työuria noin 1,5 vuodella. Pidänkin erittäin tärkeänä sitä, että eläkeuudistus saadaan tehtyä ja että työuria saadaan pidennettyä.

Keskeinen pulma erityisesti pääkaupunkiseudulla on elinkustannusten karkaaminen käsistä. Asumisen ja elämisen kustannukset ovat pääkaupunkiseudulla aivan liian korkeat tulotasosta riippumatta. Kehysriihessä sovittiinkin lisäpanoksista pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon.

Näissä taloustalkoissa ovat mukana kaikki suomalaiset, jokainen meistä tuntee toimien vaikutukset. Mikä tärkeintä, päätökset vievät oikeaan suuntaan. Uutta työtä ja toimeentuloa on jo saatu Suomeen. Viime viikolla Metsä Group ilmoitti tekevänsä miljardiluokan investoinnit Ääneskoskelle, jonne povataan lähes tuhatta uutta työpaikkaa suomalaisille. Google puolestaan ilmoitti helmikuussa tekevänsä suuret investoinnit Haminaan, Stora Enso taas Varkauteen. Nämä ovat merkittäviä askelia kohti valoisampaa huomista.

Tulevaisuudenuskolla, ahkeruudella ja sisulla olemme pärjänneet tähän asti ja pärjäämäämme varmasti myös tulevaisuudessa. Iloista ja rentouttavaa vappua!


Mureneeko nuorisotakuu?

15.04.2014

Nuoret ovat työmarkkinoiden haavoittuvin ryhmä. Talouden nopeat suhdannevaihtelut, työmarkkinoiden korkeat osaamisvaatimukset ja kiristyvä kilpailu ovat kasvattaneet nuorisotyöttömyyttä ja vaikeuttaneet nuorten yhteiskuntaan ja työelämään kiinnittymistä.

Vuoden 2013 alusta voimaan astuneen nuorisotakuun tavoitteena on taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.

Hallituksen kehysriihipäätös sekä sitä edeltänyt rakennepaketti haastavat nuorisotakuun toteutusta. Kehysriihessä päätettiin nostaa oppivelvollisuusikä 17-vuoteen. Kun oppivelvollisuusiän nostoa tarkastelee muiden kehysriihen päätösten kanssa rinnakkain, näyttäytyy oppivelvollisuusiän nosto erikoisessa valossa. Kehyspäätöksen mukaisesti toteutetaan koko toisella asteella mittavia rakenteellisia uudistuksia, joiden tarkoitus on saada aikaan kokonaisuudessaan 260 miljoonan euron julkisen rahoituksen vähennys.

Akavan arvion mukaan tavoite tarkoittaa käytännössä järjestäjien karsimista ja alueellisen yhdenvertaisuuden vaarantumista. Oppivelvollisuusiän nostamisen kanssa yhtäaikaisesti toteutettuna leikkaukset ovat siis ristiriitainen yhtälö.

Nuorisotakuun ensimmäisen vuoden tuloksia koskeva raportti julkaistiin hiljattain. Raportista käy ilmi, että koulutustakuun toteuttamisedellytykset koetaan paremmiksi verrattuna muihin nuorisotakuuseen sisältyviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Pidänkin huolestuttavana sitä, että muutoksia ja leikkauksia ollaan tekemässä juuri siihen osaan nuorisotakuuta, joka toimii tällä hetkellä parhaiten eli koulutukseen.

On erittäin tärkeää seurata miten muutokset vaikuttavat nuorisotakuun toteutumiseen. Nuorisotakuun raportista selviää, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nuorille selvästi huonommin saatavilla kuin muut palvelut. Suurin haaste on päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittämättömyys. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat usein moniongelmaisia, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tukea. Oppivelvollisuusiän noston sijaan määrärahat pitäisi kohdentaa pahimmassa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Yhden lisävuoden oppivelvollisuuspakko ei auta näitä nuoria.

Vallitseva huono työllisyystilanne asettaa haasteita nuorten palkkaamiseen ja nuorisotakuun toteutumiseen. Työpaikoilla käytävät yt-neuvottelut heijastuvat suoraan nuoriin. Työnantajilla on takaisinottovelvoite irtisanotuille työntekijöille, joten nuoria on hankala palkata. Lisäksi samaan aikaan kun nuorisotakuu tuli voimaan, monesta te-keskuksesta lakkautettiin erillinen nuorten yksikkö. Tämä vaikeuttaa entisestään nuorten mahdollisuuksia päästä työnsyrjään kiinni.

Oppivelvollisuusiän nosto, toisen asteen leikkaukset ja kuntoutuspalveluiden vähäisyys vaikuttavat tavalla tai toisella nuorisotakuun toteutumiseen. Olemme tilanteessa, jossa tämä kaunis idea nuorten auttamisesta saattaa murentua olemattomiin.


Nuoret eivät saa jäädä toimeentulotukiuudistuksen varjoon

06.04.2014

Hallitus päätti kehysriihessä perustoimeentulotuen käsittelyn siirrosta Kelalle vuoden 2017 alusta. Tarkoituksena on parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta tuen saamisessa, tehostaa toimintaa ja vähentää kuntien tehtäviä tiukassa taloustilanteessa. Kunnat pyrkivät jatkossa ohjaamaan sosiaalityön painopistettä ehkäisevään asiakastyöhön, jolla voidaan vähentää taloudellisen tuen tarvetta. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen on korostanut uudistuksen olevan merkittävä.

Nuorisotyöttömyys on jatkanut tänäkin vuonna kasvuaan ja 15–24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli helmikuussa 22,9 prosenttia, mikä oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrä on nuorisotyöttömyydestä johtuen kasvanut ja monet näistä nuorista ovat erittäin vakavassa syrjäytymisvaarassa. Nuoret ovat myös viime vuosina jääneet marginaaliseen asemaan sosiaalityössä. Nuoruus on jäänyt lastensuojelun varjoon.

Helsingissä toimeentulotukihakemuksen jättäminen helpottui tänä vuonna, kun sähköinen asioiminen mahdollistui. Nykyään Helsingissä ei siis tarvitse toimittaa kirjallista hakemusta sosiaalitoimistoon, vaan hakemuksen voi täyttää netissä.

Jätin viime syksynä eduskunnalle lakialoitteen toimeentulotukilain muuttamiseksi niin, että jatkossa sosiaalityöntekijät tai -ohjaajat velvoitettaisiin tapaamaan kaikki alle 25-vuotiaat toimeentulotukea hakevat nuoret tukimahdollisuuksien selvittämiseksi sekä neuvonnan, tukemisen ja kannustamisen mahdollistamiseksi. Lakialoite on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä.

Yhden luukun asioimisen periaatetta on edistettävä, mutta sitä ei saa tehdä nuorten kustannuksella. Toimeentulotukityö edellyttää sosiaalialan tuntemusta, kaikkien ensisijaisten tulomuotojen ja etuuksien hallintaa eri asiakasryhmien kohdalla, ohjaus- ja neuvontatyötä sekä kunkin asiakasryhmän tilanteen tuntemusta. Työn vaativuutta korostaa se, että asiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Perustoimeentulotuen käsittelyn siirrolla Kelaan on varmistettava, että saumaton yhteistyö sosiaalityön ja Kelan kanssa onnistuu.

Toimeentulotukikierteeseen joutuneiden nuorten auttamiseksi olisi tärkeää, että sosiaalialan ammattilaiset (sosiaalityöntekijät/sosiaaliohjaajat) tapaisivat henkilökohtaisesti alle 25-vuotiaat toimeentulotukea hakevat nuoret ja kertoisivat heille mahdollisuuksista saada tukea ja kannustaisivat nuorta tämän omien mielenkiinnon kohteiden, vahvuuksien ja tulevaisuudennäkymien selkiinnyttämisessä. Tähän ei toimeentulotuki ilman siihen liittyvää sosiaalityötä ole vastaus, vaan nuori voi tarvita sosiaalialan ammattilaisen tukea pitkäänkin. Nuorten syrjäytymiskierteen varhainen puuttuminen ja auttaminen ovat iso panostus tulevaisuuteen.


Kokoomus