BLOGIARKISTO

FASD

09.09.2014

Syyskuun 9. päivä vietetään kansainvälistä FASD-päivää. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaaroihin. Yhä useampi lapsi vammautuu tai sairastuu vakavasti äidin päihteiden käytön vuoksi jo ennen syntymää, ja saa näin hyvin surullisen alun elämälleen. Äidin päihteiden käytöstä syntyneet vauriot seuraavat heitä pysyvästi läpi koko elämän.

Alkoholin aiheuttamista oireyhtymistä tunnetaan parhaiten FAS (fetal alcohol syndrome). Alkoholi voi kuitenkin aiheuttaa myös muita oireyhtymiä, jotka ovat vähemmän tunnettuja. Näitä vaurioita kuvataan nykyään uudella lääketieteellisellä kattotermillä FASD (fetal alcohol spectrum disorders).

Suomessa alkoholin suurkuluttajia raskaana olevista naisista on noin 6 prosenttia. Vuosittain yli 3 000 äidillä on päihdeongelmia ja tämän seurauksena syntyy noin 600-1000 FASD-alkoholioireyhtymästä kärsivää lasta joka vuosi (verneri.net). THL:n mukaan alle 16-vuotiaita sikiönä alkoholin vaurioittamia lapsia on nyt jo noin 10 000.

FAS-oireyhtymän oireita ovat muun muassa kasvuhäiriö, muutokset kasvonpiirteissä, keskushermoston vauriot sekä elinepämuodostumat. FASD-lasten ja -nuorten kehityksen pulmat näkyvät oppimisen, ymmärtämisen ja käyttäytymisen osa-alueilla. Tyypillisiä ovat erilaiset keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat sekä käyttäytymiseen liittyvät erityispiirteet, kuten vaikeudet arvioida tilanteita ja sosiaalisia vihjeitä. Ongelmat koulussa ja työsuhteissa johtavat helposti syrjäytymiseen ja tätä kautta mielenterveysongelmiin ja suuriin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Huomiootavaa on sekin, ettei kaikkia päihteiden aiheuttamia vaurioita saada kunnolla edes tilastoiduiksi.

Oikeusjärjestys antaa sikiölle ja syntyvälle lapselle suojaa eri tavoin jo ennen syntymää, vaikka yksilön oikeuskelpoisuus alkaakin vasta syntymästä. Ihmisarvon loukkaamattomuus on turvattu Perustuslain 1 §:ssä ja sillä on merkitystä myös sikiön terveyden suojelemisessa. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 6 artiklan 2 kappaleen mukaan sopimusvaltioiden tulee taata lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Tämä oikeus ei toteudu tällä hetkellä riittävällä tavalla.

Päihdeäitien tahdonvastaisesta hoidosta on keskusteltu jo lähes kymmenen vuotta, sillä pakkohoitoa pyrittiin saamaan laiksi jo vuonna 2005. Viimeisintä lakihanketta oli käsitelty ministeriön työryhmässä vuodesta 2010, mutta se kaatui yllättäen alkuvuonna ministeri Huovisen toimesta. Huovisen mukaan pakkohoidon mahdollistava laki voidaan ottaa käsittelyyn vasta sitten, kun koko päihdehuoltolaki uudistetaan ja mahdollisuudet vapaaehtoiseen hoitoon taataan. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin antanut jo vuodesta 2011 lähtien kunnille vuosittain kolme miljoonaa euroa valtionapua päihdeongelmaisten äitien palveluiden järjestämiseen.

Tämän asian kohdalla ei ole enää varaa odottaa. Päihteiden käytöstä syntyvät vammat voidaan estää riittävillä tukitoimilla ja viime kädessä tahdonvastaisella hoidolla. Sen lisäksi, että päihderiippuvaisten äitien tulisi päästä hoitoon heti halutessaan, tulee tahdonvastaisen hoidon mahdollisuudesta säätää lailla syntymättömien lapsien oikeuksien turvaamiseksi silloin, kun muut keinot ja tukitoimet eivät ole riittäviä.

Silloin, kun äidin tahtotila tai voimat eivät riitä vastustamaan riippuvuutta, yhteiskunnan tulee voida puuttua tilanteeseen niin lapsen kuin hänen äitinsäkin suojelemiseksi.


Turvataan turvakodit

03.09.2014

Pääkaupungin turvakoti auttaa lähisuhteessaan väkivaltaa kohdanneita ja tarjoaa lyhytaikaista turvapaikkaa silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia ei ole mahdollista. Pääkaupungin turvakodissa on tilat 10 perheelle. Turvakoti antaa tukea kriisistä selviytymiseen sekä mahdollisuuden irtautua väkivaltakierteestä työntekijöiden avustamana. Lapsityön keinoin tuetaan lapsia ja autetaan heidän kokemustensa näkyviksi tulemista.

Pääkaupungin turvakodin taloudellinen tilanne on ollut huolestuttava, sillä sen tulos on ollut vuodesta toiseen alijäämäinen ja majoitustilaa ei olla pystytty lisäämään, vaikka vapaista huoneista on ollut ajoittain pulaa. Vuonna 2013 tappiota tuli yli 70 000 euroa. Elokuussa uutisoitiin, että Pääkaupungin turvakodin lapsien lukumäärä on kasvanut. Vuonna 2013 lapsia oli 253, mikä on yli 20 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asiakasmäärien kasvaminen ja jatkuva rahapula eivät ymmärrettävästi ole hyvä yhdistelmä.

Tällä hetkellä laki ei velvoita mitään tahoja ylläpitämään turvakoteja, vaikka ne tekevätkin äärimmäisen arvokasta työtä, jota ilman emme pärjää. Tähän on tulossa onneksi muutos, sillä vuoden vaihteessa on määrä astua voimaan turvakoteja koskeva laki, joka siirtää vastuun turvakotipalvelun pyörittämisestä valtiolle. Syksyn aikana eduskunnassa on tarkoitus hyväksyä turvakotilaki ja sen mukana turvakoteja koskeva budjetti. Ensi vuoden talousarvioesitykseen on budjetoitu kahdeksan miljoonaa euroa koko maata koskevan turvakotiverkoston pyörittämiseen. Summa on varsin pieni, ja pahoin pelkään – riittämätön.

Turvakotitoiminta täyttää tänä vuonna 35 vuotta ja sen johdosta Pääkaupungin turvakoti järjestää tällä viikolla 1.–6.9. tapahtumaviikon. Viikon tarkoituksena on kiinnittää ihmisten huomiota tärkeään ja arvokkaaseen turvakotityöhön.

Osallistun torstaina 4.9. klo 15–17 haastetapahtumaan Kampin Narikkatorille, jossa mm. poliitikot haastetaan tanssimaan väkivallattoman lapsuuden puolesta. Tuolloin lisäksi järjestetään lipaskeräys, jossa on mahdollista lahjoittaa rahaa turvakotitoimintaan. Tervetuloa mukaan tapahtumaan!

Lisätietoja Pääkaupungin turvakoti ry:n tapahtumaviikosta löytyy osoitteesta http://www.paakaupunginturvakoti.fi/yhdistys/ajankohtaista/


Kokoomus