BLOGIARKISTO

Tyttö - sinä olet tärkeä

11.10.2014

YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään lauantaina 11.10. Idea tyttöjen päivästä on lähtöisin Planilta. Järjestöllä on parhaillaan käynnissä monivuotinen kampanja ”Koska olen tyttö”, joka keskittyy kehitysmaiden tyttöjen suojeluun ja koulutuksen parantamiseen. Tavoitteena on parantaa tyttöjen mahdollisuutta käydä koulua sekä lisätä heidän suojelua esimerkiksi väkivallalta ja haitallisilta perinteiltä, kuten lapsiavioliitoilta ja sukupuolielinten silpomiselta. Tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksien parantaminen on parasta apua kehitysmaiden naisten aseman parantamiseksi.

Tyttöjen päivänä on tarpeen kiinnittää huomiota tyttöjen asemaan myös meillä Suomessa. Vaikka täällä on monet asiat hyvin ja maailman koulutetuimmat naiset, silti tyttöjen kokemaan häirintään pitäisi meilläkin puuttua enemmän. Ajankohtaisessa kakkosessa käytiin tällä viikolla vilkas kaksituntinen keskustelu nuoriin kohdistuvasta kiusaamisesta. Näin tyttöjen päivänä haluan laajentaa keskustelua tyttöjen kokemaan häirintään.

Suomessa joka kolmas tyttö (33 %) on joutunut seksuaalisen häirinnän tai väkivallan uhriksi. Tämä käy ilmi Poliisiammattikorkeakoulun lapsiuhritutkimuksesta, joka julkaistiin loppukesästä. 26,2 % prosenttia tytöistä on puolestaan kokenut seksuaalista häirintää tai hyväksikäyttöä internetissä. 6,5 % on kokenut hyväksikäyttöä aikuisen henkilön taholta. Tytöt kokevat huomattavasti enemmän häirintää kuin pojat. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. (tasa-arvovaltuutetun määritelmä)

Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden tunnistaminen ihmisoikeudeksi on äärimäisen tärkeää. Kaikenlaiseen häirintään tulisi suhtautua vakavammin ja siitä pitäisi puhua enemmän julkisuudessa sekä kouluissa. Kukaan ei saa jäädä yksin hautomaan asiaa, vaan aikuiselle on aina kerrottava häirinnästä. Ainoastaan asian näkyväksi tekemisellä pystytään puuttumaan itse asiaan.

Olen monella tavalla pyrkinyt nostamaan esille häirinnän vastaista työtä. Olen vieraillut monissa nuorisotyötä tekevissä järjestöissä, jotka tekevät äärimmäisen arvokasta työtä. Tein viime vuonna kirjallisen kysymyksen peruspalveluministeri Huoviselle nuorten seksuaalisesta ahdistelusta ja seksuaalisesta väkivallasta (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_420_2013_p.shtml). Paitsi maailmalla, myös meillä Suomessa on vielä paljon tehtävää tyttöjen aseman parantamiseksi.

Tyttöjen tulee saada olla tyttöjä – unelmoida, leikkiä ja kasvaa turvassa!


Uskottava puolustus

06.10.2014

Puolustuksen pitkän aikavälin haasteita pohtinut Ilkka Kanervan vetämä selvitysryhmä luovutti raporttinsa puolustusministeri Haglundille viime viikolla. Raportin mukaan puolustusvoimien materiaaliuudistuksia varten tarvitaan ensi vaalikaudelle vähintään vuoden 2012 selonteossa puolustushallinnon esittämä lisärahoitus. Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet raportin johtopäätöksiin.

Puolustusvoimat on ollut viime vuosina ankarammalla säästökuurilla kuin mikään muu hallinnonala. Vaikka talousnäkymät eivät edelleenkään ole mitenkään hyvät, ei puolustusmäärärahojen karsimista voida tehdä loputtomiin. Puolustusmateriaalien hankintoihin osoitettu rahoitus on jo nyt riittämätön puolustusvoimien tehtäviin nähden. Pian edessä on myös kokonaan uusien hävittäjien hankinta elinkaarensa päähän tulevan Hornet-kaluston tilalle. Hävittäjähankintoihin liittyvä suunnittelu on käynnistettävä seuraavalla hallituskaudella.

Uskottavan puolustuskyvyn turvaaminen myös jatkossa edellyttää siis nykyistä suurempia resursseja. Eduskuntaryhmät onneksi pääsivät varsin laajaan yhteisymmärrykseen puolustusvoimien tulevaisuuden suuntaviivoista ja lisärahan tarpeesta. Tämän jälkeen onkin hyvä pohtia rauhassa ja perusteellisesti Suomen kansainvälistä sotilasyhteistyötä. Euroopan unionin 28 jäsenestä 22 kuuluu Puolustusliitto Natoon. Voidaan sanoa, että Euroopan mantereen vakautta tukeva puolustusyhteistyö lepää pitkälti Naton harteilla.

Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja nostaisi merkittävästi kynnystä loukata Suomen alueellista koskemattomuutta. Jäsenyys myös lisäisi päätösvaltaamme – mahdollisuuksiamme olla läsnä niissä pöydissä, joissa päätöksiä turvallisuudestamme tehdään. Julkaisin aihepiiristä lyhyen mielipiteeni jo vuonna 2011: http://asiakas2.devnet.fi/www.jaanapelkonen.com/blogit/suomen-paikka-natossa

Parhaillaan käynnissä oleva Ukrainan konflikti ja esimerkiksi Georgian sota muistuttavat omalta osaltaan siitä, että Naton turvatakuut suojaavat vain Nato-maita. Puolustusliittoon kuulumattomat maat jäävät täysin sotilaallisen avun ulkopuolelle. Suomen jättäytymiselle turvatakuiden ulkopuolelle ei yksinkertaisesti ole kestäviä perusteita. Ruotsin uunituoreen hallituksen kielteistä suhtautumista Natoon ei mielestäni ole syytä meillä kopioida. Suomen on korkea aika toimia omaksi parhaakseen.


Kokoomus