BLOGIARKISTO

Pisararata tarvitaan

24.02.2015

Helsinki on Suomen hallinnollinen, poliittinen ja liike-elämän keskus. Helsinki on monen suuren yrityksen kotikaupunki ja päätoimipaikka. Kun Helsingissä tehdään suuria ratkaisuja ja isoja investointeja, on ne nähtävä sekä alueellisesta että valtakunnallisesta hyötynäkökulmasta.

Pisararata olisi uusi lähiliikenteen kaupunkirata, joka alkaisi Pasilasta, kiertäisi tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Uuden kaupunkiradan myötä metropolin paikallisjunaliikennettä voitaisiin lisätä. Rata myös helpottaisi pääsyä kantakaupunkiin, kun junalla pääsisi suoraan Töölöön ja Hakaniemeen. Lisäksi rata mahdollistaisi paikallisjunien sujuvan ja nopean kääntymisen sekä parantaisi kaukojunien liikennöintiä vähentämällä tukosta ratapihalla.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 956 miljoonaa euroa vuoden 2020 hintatasossa. Pyrkimyksenä on jakaa kustannukset valtion, Helsingin, Espoon ja Vantaan kesken. Nykyinen kustannusarvio sisältää myös merkittäviä riskivarauksia, joiden tarve vähenee suunnittelun edetessä. Pisararata etenee talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 9.1.2015 päätetyn mukaisesti. Kuntien kanssa neuvottelut niiden rahoitusosuuksista jatkuvat ja hallitus puoltaa hanketta. Raha-asiainvaliokunta teki 24.2 päätöksen sekä Helsingin ratapihan että Pisaran viemisestä EU-tuen hakuun ja maaliskuussa nämä molemmat hankkeet sisällytetään tekniseen kehykseen.

Tällä hetkellä metropolin isoimmat raideliikennehankkeet toteutetaan Vantaalla ja Espoossa, kun Kehärataa ja Länsimetroa rakennetaan. Nämä ovat todella tärkeitä hankkeita myös Helsingille. Kuitenkin Helsingin omaa raideliikennettä on myös kehitettävä, sillä päärautatieasema ja Pasilan asema kärsivät pahasta liikenteen tukoksesta.

On hyvä muistaa, että vuonna 2013 Helsingin seutukunta tuotti 35 % koko Suomen bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Helsinki antoi 312 miljoonaa euroa muiden Suomen kuntien käytettäväksi verotulojen tasauksen muodossa. Yrityskeskittymänä Helsinki on täysin omaa luokkaansa. Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä uusia yrityksiä perustettiin Helsinkiin 1 195. Vastaavasti Tampereelle perustettiin uusia yrityksiä 292 ja Turkuun 241. Olisikin nähtävä, että Helsinkiin tehtävä investointi on koko Suomen investointi, sillä verotulojen kasvun seurauksena koko Suomi hyötyy Helsingin menestyksestä.

Raideliikennettä kehittämällä parannamme kantakaupungissa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Kaupunkilaisen näkökulmasta kulkuyhteydet Olympiastadionille, jäähallille, oopperalle, Helsingin kaupunginteatteriin ja Hakaniemen torille paranevat. Pisararadan rakentamisella edesautamme sitä, että metropoli on tulevaisuudessakin koko Suomen veturi.


Penkinpainajaisista työttömyysputkeen ­- poukkoilevan koulutuspolitiikan tulos

18.02.2015

Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun ansiosta nuorten koulupudokkuutta ja syrjäytymistä on onnistuttu ehkäisemään merkittävästi perusasteen jälkeen. Valitettavasti koulutusputki vuotaa kuitenkin toisesta päästä; toisen asteen suorittaneiden nuorten työttömyys on lisääntynyt radikaalisti. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ylioppilastutkinnon suorittaneiden 15­-19 -vuotiaiden työttömyys oli 45,5 prosenttia korkeampi joulukuussa 2014 kuin vuotta aikaisemmin. Seuraavan ikäryhmän eli 20­-24 -vuotiaiden työttömyys oli puolestaan 37 prosenttia
korkeampi edellisvuoteen verrattuna. Ylioppilaiden työttömyys on kaksinkertaistunut viimeisen kahden vuoden aikana.

Suurin osa nuorista haluaisi jatkaa lukion jälkeen suoraan korkeakouluun, mutta kuitenkin vain kolmasosa halukkaista pääsee jatkamaan opintojaan. Jotta turhilta välivuosilta vältyttäisiin, täytyisi opinto-ohjaukseen panostaa aiempaa enemmän. Jotkut saattavat kärkkyä vuosia tiettyä opiskelupaikkaa, vaikka muitakin opintopolkuja olisi tarjolla unelma-ammattiin. Näin ollen nuorille tulee helposti useita välivuosia. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden rajusti kasvanut työttömyys ja välivuodet eivät ole yksilön eivätkä yhteiskunnan kannalta toivottava yhtälö.

Jotta jokainen lukiolainen saisi riittävää ohjausta jatko-opintoja varten, tulisi pohtia, olisiko tarvetta kirjata lakiin opinto-ohjauksen vähimmäismitoitus henkilökohtaisen opinto-ohjauksen mahdollistamiseksi. Työelämäyhteyksistä huolehtiminen on myös keskeinen osa laadukasta koulutusta. Yhteistyötä todellakin tarvitaan toiselle asteelle, sillä esimerkiksi lukioista ainoastaan noin 4 prosenttia kertoo tekevänsä
yritysyhteistyötä. Myös lukioiden ja ammattikoulujen yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tulisi entisestään tiivistää. Esimerkiksi yksittäisten kurssien opiskelu AMK:ssa tai yliopistoissa tulisi olla helpompaa. Näin voitaisiin tukea erilaisia lahjakkuuksia ja auttaa nuoria kohti omaa toiveammattia.

Toiselta asteelta valmistuneiden työttömyys on kasvanut kaikkein nopeiten nuorisotakuun aikana. Joka pitäjässä olevat oppilaitosrakennukset itsessään eivät tee autuaaksi ketään, vaan olennaista on panostaa koulutuksen laatuun ja henkilökohtaiseen tukeen ja ohjaukseen. Poukkoilevan koulutuspolitiikan ja puolueiden irtopisteiden keräämisen sijaan tarvitaan pitkäjänteistä ja ennakoivaa politiikkaa koulutuksen kehittämiselle. Pitkään on puhuttu välivuosien vähentämisestä ja työurien pidentämisestä alkupäästä. Nyt on kuitenkin ryhdyttävä tuumasta toimeen.


Joku tolkku se on oltava holhouksessakin

09.02.2015

Keskusta esittää vaaliohjelmassaan keskioluen myynnin rajaamista Alkon myymälöihin ja kaupoissa myytävän oluen laimentamista. Esitykset ovat osoitus siitä, että terveen järjen käyttö halutaan heittää romukoppaan.

Esityksellä olisi toteutuessaan välitön vaikutus kaupan alan työllisyyteen, suomalaisen panimoteollisuuden kannattavuuteen ja Viron matkustajatuonnin kiihtymiseen entisestään. Monille pienille kaupoille ja elintarvikekioskeille tämä olisi jopa kuolinisku. Sosiaalisessa mediassa pienpanimoyrittäjät ovat huolissaan viestittäneet, että keskioluen vieminen Alkon monopolin taakse käytännössä hävittäisi Suomen pienpanimot.

Keskusta on aktiivisesti puhunut sääntelyn vähentämisestä. Tämä esitys onkin täysin ristiriidassa sääntelyn vähentämisen kanssa. Kaikki työllisyyteen vaikuttava lisäsääntely olisi nyt myrkkyä Suomen taloudelle.

Meillä on vakavia alkoholista aiheutuneita ongelmia, joihin pitää aidosti puuttua. Alkoholismi on sairaus. Syyllistämisen sijasta tarvitaan fiksua valistamista ja todellista ongelmakäyttöön puuttumista, hoitoon ohjausta työpaikoilla ja päihdeäitien pakkohoitoa. Muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta – kyse on asenteista, tiedosta ja kulttuurista.

Keskustan nyt esittämillä temppunikseillä ei ratkaista alkoholista aiheutuneita ongelmia. On hyvä muistaa, että Suomessa on jo nyt yksi Euroopan tiukimmista alkoholin sääntely-ympäristöistä, mutta kulutus on silti eurooppalaista keskitasoa. Jos ongelmat olisivat pelkillä kielloilla ja rajoituksilla korjattavissa, meillähän pitäisi olla ongelmat minimissään.

Jos esitys toteutuu seuraavalla hallituskaudella, kurjistaa se vain entisestään panimoelinkeinoa ja kaupan alan työllisyyttä, poistamatta kuitenkaan alkoholista aiheutuneita ongelmia. Alkoholin suurkulutukseen on suhtauduttava vakavasti, mutta tavallisia suomalaisia holhoamalla ongelmat eivät ratkea. Joku tolkku sen on oltava holhouksessakin!



Kokoomus