BLOGIARKISTO

#Työnkautta

28.03.2015

Nykyinen taloudellinen tilanne on synkkä. Asiat eivät parane surkuttelemalla tai faktojen kieltämisellä vaan tästä noustaan työllä. Uskon, että myös suomalaiset tietävät tämän. Suomen talous ei ole vieläkään toipunut vuoden 2009 romahduksen jälkeen. Olemme ylivelkaantumassa. Väestömme ikääntyy. Työelämästä poistuu jatkuvasti enemmän ihmisiä kuin tulee tilalle. Talous kasvaa seuraavat vuodet arvioiden mukaan nihkeästi, vain prosentin vuosikasvua. Valtion menot tulee mitoittaa sen mukaan. Suomalaiset ovat aina puhaltaneet yhteen hiileen vaikeina aikoina. Nyt on jälleen sen aika.

Pääministeri Alexander Stubb julkaisi viikolla Kokoomuksen säästölistan. Ehdotus pohjaa valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin arvioihin talouskehityksestä, vankkoihin asiantuntija-arvioihin siis. Sopeutustarve on kuusi miljardia euroa. Neljä miljardia euroa valtion talouden osalta ja kaksi miljardia euroa kuntatalouden osalta. Toimenpiteille esitetty säästötavoite on vuoden 2019 tasolla. Säästökohteet eivät ole kiveen kirjoitettuja vaan neuvoteltavissa.

Suurinta säästöä valtiontalouteen tavoitellaan indeksiin sidottujen etuusmenojen miljardin euron vähentämisellä. Etuuksien tasoa ei leikata, mutta ne eivät voi nousta ensi vaalikaudella nopeammin kuin palkat. Työnteon tulee olla aina joutenoloa kannattavampaa. Toimeentulotuki ja työeläkkeet jäävät leikkauksien ulkopuolelle.

Työ tulee asettaa etusijalle. Nykyinen työllisyysasteemme ei ole lähellekään riittävä. Karkean arvion mukaan työttömyyden vähentyminen yhdellä prosenttiyksiköllä parantaa julkisen talouden tasapainoa 0,3 prosenttiyksiköllä suhteessa kokonaistuotantoon. Työllisyysasteen nosto on tulevan hallituksen tärkein tehtävä. Jokaisen työkykyisen on päästävä työelämään. Suomalaisen työn kilpailukyvyn parantamiseksi Kokoomus haluaa tehdä kaikkiin tuloluokkiin yhteensä kahden miljardin ansioverotuksen keventämisen. Tällä tavoin matalan palkankorotuslinjan rinnalla pystyttäisiin turvaamaan palkansaajien myönteinen ostovoiman kehitys ja samalla kotimarkkinayritysten elinvoimaa lisäävä kulutuskysynnän vahvistuminen. Myös rakenteelliset uudistukset on saatava tehtyä, keskeisimmässä osassa on sote-uudistuksen loppuun saattaminen.

Sopeutuslista, rakenteelliset uudistukset ja työn asettaminen etusijalle ovat paketti, jonka avulla Suomi saadaan jaloilleen. Tällä hallituskaudella julkista taloutta on sopeutettu karkeasti seitsemällä miljardilla eurolla, mikä on enemmän kuin mikään aikaisemmista hallituksista on sopeuttanut. Kuuden miljardin euron sopeutus seuraavalla kaudella on mahdollinen. Me emme ole luopumassa hyvinvointiyhteiskunnasta, vaan näillä toimilla haluamme nimenomaan pelastaa sen. Kokoomus on suoraselkäisesti ilmoittanut, mitä meidän äänestäminen tarkoittaa. Se tarkoittaa velaksi elämisen katkaisemista, kestävyysvajeen umpeen kuromista ja hyvinvointiyhteiskunnan siirtämistä myös seuraaville sukupolville.


Sääntelyähky

26.03.2015

Turhat normit ja liiallisuuksiin menevä sääntely ovat viime vuosina nousseet laajalti julkiseen keskusteluun ja syystä - ylisääntely on kallista niin julkiselle taloudelle kuin lopulta laskut maksaville yrittäjillekin. Sääntelyähkyn kyllästämä Suomi ei riittävästi kunnioita ihmisten omaa älykkyyttä ja kykyä tehdä fiksuja valintoja.

Kun kuntien lakisääteiset tehtävät lasketaan yhteen, saadaan luvuksi jo yli 600. Sen lisäksi mukaan voi vielä laskea asetukset, suositukset ja toimenpideohjelmat, jolloin velvoitteita on kaiken kaikkiaan yli 1000. On arvioitu, että sääntelystä aiheutuva hallinnollisen taakan määrä on Suomessa noin 2 % koko bruttokansantuotteesta.

Kaikki lait tai normit eivät kuitenkaan ole turhia. Tietyt yhteiset pelisäännöt tarvitaan. Olennaista olisi löytää joukosta ne säännöt, jotka turhaan rajoittavat ja estävät fiksujen ajatusten toimeenpanon. Niin sanotuissa "normitalkoissa" on kyse esteiden poistamisesta sieltä, missä syntyy talouskasvua ja missä työpaikat luodaan.

Ei ole esimerkiksi tätä päivää, että valtio määrää koska kauppoja ja kampaamoita saa pitää auki tai vastaavasti kiinni. Ei myöskään ole tätä päivää, että pienpanimon on myytävä "näkkileipää" saadakseen myydä ulos omia tuotteitaan. Ajankohtainen esimerkki ylisääntelyn aiheuttamista pullonkauloista ovat myös yritysten ympäristö- ja lupahakemusten käsittelyjonot.

Erityisen vankan lakien, asetusten, kieltojen ja määräaikaisten lupien suojamuurin kansalaisten ”turvaksi” ovat rakentaneet maamme alkoholipolitiikasta vastaavat tahot. Holhous on kääntynyt itseään vastaan kasvavan alkoholin maahantuonnin ja nettitilaamisen myötä. Lisäksi jatkuvat veronkorotukset sekä edustuskulujen verovähennysoikeuden leikkaaminen ovat olleet myrkkyä, mutta ongelmakäyttäjien alkoholinkulutusta ne eivät ole onnistuneet vähentämään. Matkailu- ja ravintola-ala työllistää nykyisin 140 000 suomalaista ja tuottaa vuosittain yli viiden miljardin euron verotulot. Alalle olisi mahdollista luoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja lähivuosina, mikäli saamme purettua kilpailukykyä jarruttavaa turhaa sääntelyä.

Suomi ei käännä kurssiaan, ellemme tee rohkeita uudistuksia. Seuraavalla hallituskaudella ministeriöt on laitettava pohtimaan, mistä turhaa lainsäädäntöä voidaan purkaa. Periaatteena tulee olla “yksi sisään, kaksi ulos”. Aina kun säädetään uusi pykälä, tulee esittää kaksi turhaksi käynyttä purettavaa pykälää. Kokeilujen kautta voitaisiin myös päästä parempiin tuloksiin kuin asioita työpöytien takana pohtimalla.

Hyvään alkuun normien purkamisessa päästään, kun toteutetaan Tarastin työryhmän ehdotukset luvituksen jouduttamiseksi. Sääntelyä tulisi myös purkaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän Normitalkoot-esityksen sekä parlamentaarisen työryhmän esitysten pohjalta, jotka sisältävät mm. ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan lopettamisen, alv-raportoinnin automatisoinnin ja reaaliaikaisen tulorekisterin. Digitalisaatiota tulisi edistää kokoomuksen Suomi teknologian kärkimaaksi 2020 -esityksen pohjalta. Näillä toimenpiteillä saisimme aikaan jo noin 50 miljoonan euron vuosisäästöt. Tässä siis vain muutamia konkreettisia esimerkkejä turhan sääntelyn purkamisesta.

Politiikan onnistuminen mitataan lopulta tuloksissa, ei pykälien tai asetusten lukumäärässä. Terve järki, luottamus kansalaisiin ja yksilön vastuu on palautettava politiikan keskiöön.


Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille

22.03.2015

Olen kiertänyt koko eduskuntakauden ajan säännöllisesti tutustumassa eri organisaatioihin ja järjestöihin. Kiertue saa nyt jatkoa, kun vierailen lähiviikkojen ajan ympäri Helsinkiä tapaamassa ihmisiä, pienyrityksiä ja organisaatioita, joiden tärkeä työ ei välttämättä näy. Suuret organisaatiot pystyvät lobbaamaan tavoitteitansa hallitusohjemaan, mutta minä haluan kuulla, mitä pienemmät toimijat haluaisivat muutettavan. Haluan kuulla, mitkä asiat helsinkiläisten mielestä kaipaavat korjausta.

Kuluneella viikolla sain ilon ja kunnian vierailla ensimmäistä kertaa Haavikon opetus- ja aikuiskoulutuskeskuksessa sekä minulle jo entuudestaan tutussa Lyhty ry:ssä. Haavikko järjestää koulutusta koulunsa päättäneille kehitysvammaisille nuorille ja työssä käyville aikuisille. Opetuksen tavoitteena on itsenäistymisen tukeminen ja ammatillisiin opintoihin ja työhön valmentaminen sekä ohjaaminen. Lyhty ry puolestaan toimii kehitysvammaisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lyhty järjestää mm. asunto- ja asumispalveluita, oppimisympäristön nuorille aikuisille, työ- ja päivätoimintaa sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumia. Lyhdystä ovat lähtöisin myös Suomea pian Euroviisuihin edustamaan lähtevä Pertti Kurikan nimipäivät.

Sekä Haavikon opetus- ja aikuiskoulutuskeskus että Lyhty ry tekevät tärkeää työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Molemmat paikat ovat aitoja, ihmisläheisiä ja lämminhenkisiä. Olen iloinen, että minulla on ollut mahdollisuus tutustua syvemmin heidän tärkeään toimintaansa ja viedä heidän viestiään eteenpäin. Suosittelen lämpimästi vastaavia vierailuja kaikille.

Myös kehitysvammaisissa on eri tavoin työkykyisiä ihmisiä. Osatyökykyisiä ja toisaalta ihmisiä, jotka eivät hyvässäkään työtilanteessa työllistyisi palkkatyöhön, mutta jotka haluaisivat käyttää omaa osaamistaan omaksi ja muiden hyödyksi. Kehitysvammaisten ihmisten työtoiminta pitää tällä hetkellä sisällään ruuvinpussitusta, kirjekuorien sulkemista ja muuta vaihetyötä. Taidot nähdään aivan liian yksiulotteisesti. Suuri joukko kehitysvammaisista haluaisi toimia aktiivisina ja hyödyllisinä yhteiskuntamme jäseninä ja käyttää sekä kehittää taitojaan esimerkiksi media-alalla ja kahvilatöissä. Tällaisesta toiminnasta on hyviä kansainvälisiä esimerkkejä mm. Tanskassa ja Alankomaissa. Toimivia eurooppalaisia ratkaisuja on tarjolla, mutta uudenlainen toiminta ja suomalaisten innovatiivisuus ei juurikaan näy Helsingissä.

Eduskunta hyväksyi hiljattain YK:n vammaisten yleissopimuksen. Tämä oli yksi askel eteenpäin, mutta paljon on vielä tekemättä. Sopimuksen loppuun saattaminen edellyttää vielä muutosta itsemääräämislakiin. Tämä jää seuraavalle hallituskaudelle. Kyse on lainsäädännön puutteiden ohella paljolti myös asenteista; meillä on vielä paljon tehtävää tällä saralla.

Pertti Kurikan nimipäivät on luonut toivoa niin Suomessa kuin ulkomailla kehitysvammaisten ja heidän perheidensä keskuudessa uudenlaisesta vahvasta otteesta oman elämän mahdollisuuksien kehittymiseen. Olisi jo aika uusille linjauksille ja malleille, kuten esimerkiksi työpajamuotoiselle toiminnalle, josta Pertti Kurikan nimipäivät on noussut koko maailman tietoisuuteen. Olisi myös jo aika miettiä kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa ihmislähtöisesti toiveille ja taipumuksille rakentaen, eikä paikkalähtöisesti kuten nyt tehdään. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet tavoitella hyvää elämää. Jokainen meistä on yhtä tärkeä.


Kokoomus