BLOGIARKISTO

PKN ­omanarvontunto on ihmisoikeus

18.05.2015

Ihmisoikeudet eivät olisi voineet saada parempaa lähettilästä, eikä Suomi euroviisu-edustajaa kuin Pertti Kurikan Nimipäivät. Lisäksi punkin ystävät iloitsevat "kunnon" punk-musiikin paluusta parrasvaloihin. PKN:llä ja Suomella on vain voitettavaa Euroviisuissa, joka on ollut aina erilaisuutta arvostava riemujuhla. PKN:n kannustavaa vaikutusta Euroopan vammaisyhteisön itsetunnolle voi vain kuvitella.

Joka kuudes henkilö EU:ssa on jollakin tavalla vammainen. Lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti vammaisia on Euroopan unionissa noin 80 miljoonaa. Useimmat vammaiset eivät läheskään aina voi osallistua täysimääräisesti yhteiskunta- ja talouselämään joko fyysisten tai muiden esteiden takia. Syrjintä lienee kuitenkin suurin este. Tällaiselle asenneongelmalle PKN näyttää iloisesti keskisormea ja toteaa "Let's go!" Näillä kavereilla on jotain sellaista, joka kuuluu olennaisesti ihmisarvoon ja yhdenvertaisuuteen: Heillä on hyvä omanarvontunto ja itsetunto.

Omanarvontunto on myötäsyntyinen lahja, jota rakastavat lähimmäiset lapsessa vaalivat. Se on helppo nujertaa ­ ja usealle vammaiselle tämä tehdään heti alkumetreillä. Jos emme keskittyisi niin paljon tasapäistämään ihmisiä, vaan näkisimme kaikissa mahdollisuuden? Miten paljon rikkaampaa kulttuurimme olisikaan, jos näkisimme jokaisessa sen potentiaalin ja osaamisen, joka tuettuna ja kannustettuna saa jokaisen tavoittelemaan unelmiaan?

Suomi on niittänyt mainetta koulumenestyksellään Pisa-tutkimuksissa. Nyt meillä on huikea mahdollisuus profiloitua vammaistyön edelläkävijänä. Sen mahdollisuuden valossa meidän pitää kiirehtiä päivittämään ihmisoikeutemme ja ratifioida YK:n vammaisten yleissopimus.

Nyt kun punkin ja elämän ilosanomaa levittävät lähettiläämme käyvät pölläyttämässä monien Euroopan maiden asenteita vammaisia kohtaan, voimme pian odottaa näiden maiden kääntävän katseensa vammaistyötämme kohti kysyen; "Miten me saisimme tuettua omia Pertti Kurikoitamme omassa maassamme?" Kysyjille esittelemme ylpeinä mm. Haavikon opetus- ja aikuiskoulutuskeskusta sekä Lyhty ry:tä, jonka kannustavasta ilmapiiristä PKN:n bänditoiminta ponnistaa.

Eurooppa tarvitsee lisää Lyhtyjä valaisemaan 80 miljoonan eurooppalaisen polkuja olla mukana yhteiskunnassa omilla taidoillaan. Jokaisessa ihmisessä on valo, jota tulee vaalia ja tukea palamaan täydellä roihulla.


Tolkkua aukiolosääntelyyn

13.05.2015

Tällä viikolla vietetään helatorstaita. Monelle pyhäpäivät merkitsevät taukoa kiireiseen arkeen. Yhä useampi suomalainen, turisteista puhumattakaan, käyttäisi vapaapäivänsä mielellään ostosten tekemiseen - eli shoppailisi kiireettömästi silloin kun se omiin aikatauluihin sopii. Tämä on kuitenkin tehty mahdottomaksi jämähtäneellä lainsäädännöllämme, joka eriarvottaa Suomen kauppiaat ja valitsee asiakkaan puolesta, mihin hänen on kulutuksensa suunnattava.

Vuodesta 2009 lähtien voimassa olleen lain mukaan kaikki kaupat ovat saaneet olla auki juhlapäiviä lukuun ottamatta ympäri vuoden. Kaupat ovat siis pääsääntöisesti kiinni kirkollisina juhlapyhinä. Mikäli kauppa kuitenkin haluaa tarjota palvelujaan kuluttajille myös pyhinä, on kaupan anottava poikkeuslupaa Lapin aluehallintovirastolta. Eli helsinkiläinen ja imatralainen kauppa hakevat lupaa Rovaniemeltä. Aiemmin poikkeusluvat myönnettiin alueittain eri aluehallintovirastoissa. Lapin aluehallintovirasto katsoo poikkeusluvat erikseen tapauskohtaisesti. Luvan saamiseksi pitää olla tarpeeksi näyttöä esimerkiksi siitä, että kaupalla käy asiakkaita riittävästi. Tänä vuonna Lapin aluehallintovirasto on myöntänyt poikkeusluvan, jolla Helsingin ja Porvoon liikkeet saavat olla auki helatorstaina 14. toukokuuta aamuyhdeksästä iltayhdeksään. Tämä tuskin vantaalaista kauppiasta ilahduttaa.

Kauppaa tulee kehittää asiakasnäkökulmasta lähtien. Digitalous on tehnyt kaupasta rajatonta ja ajatonta: ostokset voi klikata kellonajasta riippumatta ostoskoriin mistä tahansa. Verkkokaupan oletetaan kasvavan nopeasti tulevina vuosina. Lisäksi kehitystä pyrkii parhaansa mukaan vauhdittamaan myös EU, joka tavoittelee digitaalisten sisämarkkinoiden synnyttämistä. Joka vuosi haettavat erityisluvat vaikeuttavat kauppiaiden pitkän tähtäimen suunnitelmia ja aliarvioivat asiakkaita. Moni asiakas menee kauppaan saadakseen henkilökohtaista palvelua ja nähdäkseen tuotteen ennen ostopäätöstä. Siihen ei verkkokauppa samalla tavalla pysty, vaikka kaupan alaa tukeekin.

Jokaisella on oltava oikeus yrittää ja pitää putiikkinsa kiinni tai auki sen mukaan, miten kysyntää ja omaa jaksamista riittää. Aukioloaikojen vapautuessa ketään ei saa kuitenkaan velvoittaa pitämään kauppaa auki silloin, kun se on kaupalle tappiollista. Jos yrittäjä haluaa pitää kauppansa kiinni pyhäpäivänä, on se hänelle oltava mahdollista.

Vapaa aukiolo vaikuttaisi positiivisesti koko kansantalouteen. Kauppa saisi mahdollisuuden kehittää toimintamallejaan, työllistyvyys ja palveluntarjoaminen paranisi sekä jakeluketjut tehostuisivat. Kauppojen ruuhkapiikkeihin ja "hamstraus"-ostoskäyttäytymiseen pyhien alla tämä toisi myös helpotuksen. Lisäksi hävikki saataisiin paremmin kuriin. Katse on suunnattava rohkeasti eteenpäin. Vapaa aukiolo on nykypäivää - ja vielä enemmän tulevaisuutta.


Kokoomus