BLOGIARKISTO

Yhdenvertaisuuden juhla

23.06.2015

Kuluvalla viikolla juhlistetaan Suomen suurinta ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumaa Pridea. Pride-viikko on tulvillaan erilaista ohjelmaa: ajankohtaisiin aiheisiin pureutuvia luentoja ja keskustelutilaisuuksia, työpajoja, piknik-tapaamisia, taidetta ja kulttuuria – sekä tietysti lukuisia juhlia, tansseja ja bileitä (www.helsinkipride.fi). Ennen kaikkea kyse on perusoikeuksista, yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja vapaudesta olla oma itsensä.

Olin valtavan otettu, kun minut pyydettiin Helsinki Pridelle kummitädiksi. Kummina toimiminen on yksi arvokkaimpia asioita, mitä ihminen elämässään saa kokea. Kummin tehtävä on pitää huolta, tukea ja kannustaa – auttaa nousemaan siivilleen ja lentoon.

Jokainen meistä on yhtä tärkeä ja arvokas. Meillä jokaisella on oltava yhtäläinen oikeus onneen, rakkauteen ja parisuhteeseen – myös oikeus avioliittoon – niin tahtoessaan. Erityisesti lainsäätäjille ihmisten juridisen tasa-arvon on oltava itsestäänselvyys.

Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen eduskunnassa oli tärkeä askel kohta yhdenvertaisempaa ja suvaitsevampaa yhteiskuntaa. Työtä kuitenkin riittää vielä yllin kyllin. Kuluvalla eduskuntakaudella ajankohtaisia lainsäädäntöasioita ovat esimerkiksi translain uudistaminen ja moninaisten perheiden huomioiminen perhevapaajärjestelmässä. Myös sateenkaarinuorten hyvinvointi, intersukupuolisten henkilöiden kohtelu ja yhdenvertaisuus vanhuuspalveluissa ovat tärkeitä teemoja.

Sellainen yhteiskunta, joka kohtelee kansalaisiaan lain edessä eri tavoin riippuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan, ei ole kehittynyt yhteiskunta. Ainuttakaan hyväksyttävää tai pätevää perustelua sille, että ihmisiä kohdellaan lain edessä eri tavoin riippuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan, ei yksikertaisesti ole.

Helsinki Priden kummin ominaisuudessa pidän omassa työssäni huolen siitä, ettei tämä jää kenellekään enää epäselväksi. Haluan kokea kummitädin ylpeyden ja nähdä Helsinki Priden lentävän korkealle, vahvoin siivin ja omanarvontuntoisena.


Turvallisuuspolitiikan täyskäsi

06.06.2015

Eduskunnassa käsiteltiin kuluneella viikolla varsin värikkäinkin sanankääntein Juha Sipilän hallituksen strategista ohjelmaa. Perinteinen suomalainen konsensuspolitiikka sai jatkoa, kun hallitus sopi ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjoista. On erittäin tärkeää pitää tosiasiallisesti kiinni puolustusvoimien budjetin korottamisesta parlamentaarisen selvitysryhmän esittämällä tavalla.

Korotus on välttämätön kahdesta syystä. Ensinnäkin edellisen kauden aikana puolustusvoimat säästi muita enemmän ja sopeutti toimintaansa pieneneviin ikäluokkiin. Säästöt olivat niin suuria, että mahdollisuudet selviytyä kaikista laissa säädetyistä tehtävistä olivat jo vaarassa. Toinen syy liittyy Venäjään. Sota Ukrainassa ja voimakkaasti lisääntynyt sotilaallinen toiminta Itämerellä ja lähialueillamme ei voi olla vaikuttamatta poliittiseen päätöksentekoon. Uskottava puolustus vaatii myös euroja. Olisikin paikallaan, että tulevat kalliit, korvaavat kalustohankinnat niin merivoimille kuin ilmavoimillekin rahoitetaan puolustusvoimien budjetin ulkopuolelta.

Hallitusohjelmassa huomio kiinnittyy myös päätökseen teettää Nato-selvitys osana ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Kannatan ajatusta lämpimästi, vaikka erilaisia papereita on toki aiheesta tehty ennenkin. Laajempi Nato-selvitys voitaisiin tehdä myös yhdessä Ruotsin kanssa. Tärkeintä olisi kuitenkin normalisoida Nato-keskustelu ja pohtia hyötyjä ja mahdollisia haittoja kiihkottomasti, tosiasioihin eikä tunteisiin pohjautuen.

Perussuomalaisilla on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hyvä käsi: sekä ulkoministeri, että puolustusministeri ovat perussuomalaisia. Kokoomuslaisia mahtuu myös mukaan, tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, ulkoministeriön toisena ministerinä jatkaa Lenita Toivakka ja puolustusvaliokunnassa nuijaa heiluttaa kokoomuslainen kansanedustaja Ilkka Kanerva. Laajemmin asiaa katsoen voi merkittäväksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi toimijaksi laskea myös valtionvarainministeri Alexander Stubbin. Pääsen myös itse osallistumaan jatkossa läheisesti turvallisuuspolitiikan tekoon, sillä tulin valituksi puolustusvaliokunnan varsinakseksi jäseneksi ja ulkoasiainvaliokunnan varajäseneksi.

Sipilän hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asiantuntemus on harvinaisen kova, mutta on epätodennäköistä, että ulkopolitiikan suunta muuttuisi värisuorista huolimatta nopeasti. Tärkeintä on, että hallitus on vahvasti sitoutunut puolustuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja pystyy herkällä korvalla kuulemaan turvallisuusympäristömme muutokset - ja tekemään myös oikeat johtopäätökset.


Ratkaisujen Suomi - sanoista tekoihin

02.06.2015

Nykyinen taloudellinen tilanteemme ei ole kovin rohkaiseva. Vienti ei vedä. Kilpailukykymme on rapautunut. Lisäksi olemme eläneet aivan liian pitkään yli varojemme ja pahasti ylivelkaantumassa. Väestömme ikääntyy ja huoli nuorten syrjäytymisestä on vahva. Työelämästä poistuu jatkuvasti enemmän ihmisiä kuin tulee tilalle. Talous kasvaa seuraavat vuodet arvioiden mukaan nihkeästi. Valtion menot tulee mitoittaa sen mukaan. Tämä kaikki on ollut tiedossa jo pitkään. Puhetta asiasta piisaa, tekoja vähemmän.

Asiat eivät parane itsesäälillä tai faktojen kieltämisellä, vaan tästä noustaan työllä ja yrittäjyydellä. Tästä syystä on välttämätöntä, että uusi Juha Sipilän hallitus on ottanut vakaan, työllisyyttä edistävän linjan politiikkansa ohjenuoraksi. Päätökset ja tulevat toimenpiteet eivät ole helppoja kenellekään, mutta ne on tehtävä.

Nykyinen työllisyysasteemme ei ole lähellekään riittävä. Hallituskauden yksi tavoitteista onkin nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Karkean arvion mukaan työttömyyden vähentyminen yhdellä prosenttiyksiköllä parantaa julkisen talouden tasapainoa 0,3 prosenttiyksiköllä suhteessa kokonaistuotantoon. Jokaisen työkykyisen ja varsinkin nuorten on päästävä työelämään. Tästä syystä on oleellista, että sosiaaliturvaa uudistetaan osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Tärkeää on myös, että vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille edistetään. Myös rakenteelliset uudistukset on saatava tehtyä, keskeisimmässä osassa on sote-uudistus.

Yksi Suomen suurimmista kilpailukykyhaitoista on korkea verotuksemme - Suomen veroastehan lähestyy maailman huippua. Kilpailukyvyn kannalta myös verotuksen ennustettavuus on tärkeää. Hallitus on luvannut, ettei alkavalla hallituskaudella kokonaisveroaste nouse. Työn verotus tulee kevenemään - kenenkään palkkaverotus ei kiristy. Näin pystytään turvaamaan palkansaajien myönteinen ostovoiman kehitys ja samalla kotimarkkinayritysten elinvoimaa lisäävä kulutuskysynnän vahvistuminen. Myös yrittämisen verotus kevenee ja yhteisövero pidetään kilpailukykyisenä. Käyttöön otetaan esimerkiksi pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys.

Yksi itselleni tärkeä aihealue, jossa on vihdoin tartuttu kunnolla härkää sarvista, liittyy liialliseen sääntelyyn ja turhiin normeihin. Ylisääntely on kallista niin julkiselle taloudelle kuin lopulta laskut maksaville yrittäjillekin. On arvioitu, että sääntelystä aiheutuva hallinnollisen taakan määrä on Suomessa noin 2 % bruttokansantuotteesta. Sääntelyähkyn kyllästämä Suomi ei riittävästi kunnioita ihmisten omaa älykkyyttä ja kykyä tehdä fiksuja valintoja.

Vuonna 2015 ei voi olla mitenkään perusteltua, että valtio määrää koska kauppoja ja kampaamoita saa pitää auki tai vastaavasti kiinni. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen onkin erittäin tervetullutta ja tolkullista. Ei myöskään ole tätä päivää, että pienpanimon on myytävä "näkkileipää" saadakseen myydä ulos omia tuotteitaan. Tämä yhtenä esimerkkinä yliholhoavasta alkoholilainsäädännöstämme, jota on myös syytä purkaa. Mitään toimialaa ei onneksi ole rajattu sääntelyn purkamisen ulkopuolelle. Matkailu- ja ravintola-ala työllistää nykyisin 140 000 suomalaista ja tuottaa vuosittain yli viiden miljardin euron verotulot. Tätä mahdollisuutta ei pidä aliarvioida tai vähätellä. Alalle olisi mahdollista luoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja lähivuosina, mikäli saamme purettua kilpailukykyä jarruttavaa turhaa sääntelyä. Kieltoihin perustuvan holhoamispolitiikan voisimme suosiolla jättää historiankirjoihin ja sinne samaan opukseen voisi haudata myös alkoholiin liittyvät veronkorotusajatuksetkin.

Hallitus on sitoutunut siihen, ettei kunnille anneta vaalikauden aikana lainkaan uusia tehtäviä ja velvoitteita. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita sen sijaan vähennetään miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Tarkoituksena on siis perata säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa. Konkreettisia esityksiä on luvassa kuluvan vuoden budjettiriiheen mennessä.

Toimintavapauden lisäämisen, yritysten ja kolmannen sektorin hyödyntämisen sekä normien purkamisen kautta arvioidaan saavutettavan merkittävät säästöt julkiseen talouteen. Hyvinvointiyhteiskunta rakennetaan työllä, mutta sitä ei saa tehdä toisten elämän hinnalla. Oli kyseessä ihmisten tai eläinten hyvinvointi, meidän tulee huolehtia toisistamme ja varsinkin niistä, jotka eivät itse voi. Suomalaiset ovat aina puhaltaneet yhteen hiileen vaikeina aikoina ja pitäneet huolta heikommistaan. Nyt on jälleen sen aika.


Kokoomus