BLOGIARKISTO

Tyyntä myrskyn edellä?

18.08.2015

Juha Sipilän hallitus on nyt työskennellyt muutaman kuukauden ajan. Alkoholipolitiikasta ei ole puhuttu tänä aikana lainkaan. Tätä on ihmetellyt ääneen monikin taho. Heinäkuun alussa esimerkiksi Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen ihmetteli, miksei hallitus ole lausunut mitään alkoholipolitiikasta. Tyyntä myrskyn edelläkö?

Sen tiedämme, että Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan alkoholilain kokonaisuudistusta. Eri yhteyksissä ilmenneiden tietojen mukaan suunnittelupöydällä ovat olleet muun muassa jatkoaikojen leikkaukset sekä oluen laimentaminen että alkoholin valmisteverotuksen korotukset.

Yksi Juha Sipilän hallituksen ohjelman keskeisistä tavoitteista on turhan sääntelyn purkaminen. Ravintoloille runsasta hallinnollista taakkaa aiheuttavat erityisesti alkoholi- ja elintarvikeasiat sekä rakentaminen. Jätin eduskunnassa kesäkuussa kirjallisen kysymyksen, jossa pyysin alkoholiasioista vastaavaa ministeriä valottamaan alkoholilain kokonaisuudistuksen aikataulua sekä sitä, miten valmistelussa varmistetaan, että hallitusohjelman linjaus toimialakohtaisen sääntelyn purkamisesta toteutuu tässäkin uudistuksessa, ja miten alan toimijoiden mukanaolo uudistuksen valmistelussa aiotaan varmistaa.

Alkoholiasioista vastaavan ministerin Juha Rehulan vastaus kolahti postilaatikkooni muutama viikko sitten. Se ei sisällä mitään yllättävää. Aikataulusta ei vastauksen mukaan ole tietoa, uudistus tehdään terveyspoliittiset näkökohdat edellä ja elinkeinoa/alan toimijoita aiotaan matkan varrella kuulla. Mielenkiintoisia sanoja, mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat?

Tähänastisen linjan perusteella voi sanoa, että jäljet pelottavat. Alkoholipolitiikkaa on tehty "terveys edellä" jopa siinä määrin, että koko muu ympäröivä todellisuus on unohtunut. Jollakin tiukennuksella tai olemassa olevan älyttömän normin säilyttämisellä saattaa olla terveyspoliittiset perustelut taustallaan. Aivan eri asia on, edistääkö tiukennus tai normi terveyttä sillä tavalla kuin on ajateltu. Ei-aiotut vaikutukset unohdetaan, jätetään huomiotta tai ainakin niitä vähätellään. Ei ole oikeasti toimittu terveys edellä vaan todellisuudesta irrallaan oleva kansanterveysteoreettinen yksinkertaistus edellä. Tässäkin tapauksessa hyvillä aikomuksilla on kivetty tie helvettiin. Älyttömällä verotuksella ja sääntelyllä kotimaan juomavalmistuksen, kaupan ja etenkin ravintoloiden kustannukset ajetaan korkeiksi ja toimintaympäristö mahdottomaksi. Aikaansaatu taloudellinen kannustin ohjaa ihmiset juomaan ulkomailta tuotua halpaa alkoholia kotisohvalla.

Suomalaista alkoholipolitiikkaa leimaa erityisen runsas ja vankka lakien, asetusten, kieltojen ja määräaikaisten lupien verkosto. Tämä holhoukseksikin nimitettävissä oleva toiminta on kääntynyt yhä voimakkaammin itseään vastaan muun muassa kasvavan alkoholin maahantuonnin ja nettitilaamisen myötä. Lisäksi jatkuvat veronkorotukset sekä edustuskulujen verovähennysoikeuden leikkaaminen ovat olleet kotimaiselle alkoholi- ja panimoteollisuudelle sekä ravintola-alalle myrkkyä. Ongelmakäyttäjien alkoholinkulutusta ne eivät kuitenkaan ole onnistuneet vähentämään.

Matkailu- ja ravintola-ala työllistää nykyisin 140 000 suomalaista ja tuottaa vuosittain yli viiden miljardin euron verotulot. Alalle olisi mahdollista luoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja lähivuosina, mikäli saamme purettua kilpailukykyä jarruttavaa turhaa sääntelyä.

Nopeana ensiapuna alan ahdinkoon sekä potkustarttina uusien työpaikkojen synnylle pitäisi toteuttaa ainakin seuraavat muutokset:

- Siirrytään anniskeluluvissa anniskelupaikkakohtaisuudesta toiminnanharjoittajakohtaisuuteen
- Luovutaan määräaikaisista anniskeluluvista, mikäli hakijalla on toistaiseksi voimassaoleva anniskelulupa
- Vapautetaan asteittain ravintoloiden aukioloajat. Ensimmäisenä toimenpiteenä luovutaan jatkoaikalupien vaatimisesta
- Uudistetaan annostelumääräykset - tuplakielto ja ns. kahden lasin sääntö poistetaan (tätä Rehulakin kannattaa)
- Poistetaan vaatimus anniskelualueen yksinomaisesta hallinnasta (estää ravintoloiden yhteiset anniskelualueet)
- Perutaan alkoholimainonnan viimeisimmät rajoitukset. Sallitaan kotimaisten juomavalmistajien (esimerkiksi tislaamoiden) kertoa tuotteistaan omilla nettisivuillaan
- Sallitaan pienpanimoille kaikkien (myös yli 4,7-prosenttisten) tuotteidensa vähittäismyynti
- Sallitaan ravintoloille alkoholijuomien ulosmyynti
- Poistetaan valmistustapaan liittyvä rajoitus ('vain käymisteitse') päivittäistavarakaupassa myytäviltä alkoholijuomilta.

PS. mikäli et ole vielä laittanut nimeäsi kannatettavaan "Viinit ja oluet vähittäiskauppoihin ja ravintoloille sekä panimoille ulosmyyntioikeus" kansalaisaloitteeseen, vielä ehtii! https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1136


Kokoomus