BLOGIARKISTO

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus herättää kysymyksiä

23.09.2015

Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta on valmisteltu jo usean vuoden ajan. Maa- ja metsätalousministeriö asetti eläinsuojelulain uudistamiseksi ohjausryhmän ja työryhmän toimikaudeksi 21.9.2012 - 31.12.2014. Ohjausryhmän toimikautta on jatkettu vuoden 2015 loppuun saakka.

Työ- ja ohjausryhmän toimikauden aikana on teetetty selvitykset eläinsuojeluvalvonnan järjestämisen vaihtoehdoista, löytöeläinten hoidon järjestämisestä, koirien ja kissojen pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, hevosten pilttuussa pidosta, nautojen parressa ja pihatossa pidon hyvinvointi- ja talousvaikutuksista sekä emakoiden tiineytyshäkeistä luopumisen tuotannollisista ja taloudellisista vaikutuksista. Kuluvana syksynä työtä jatketaan esimerkiksi avuntarpeessa olevien eläinten auttamisvelvollisuuden sekä eläinten lopettamista ja teurastamista koskevien säännösten läpikäymisellä. Tämä kaikki on erittäin arvokasta työtä.

Viimeaikaiset päätökset herättävät kuitenkin suurta ihmetystä. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan ministeriössä maaliskuusta 2013 asti valmisteltu asetusuudistus turkiseläinten suojelusta on keskeytetty ja lainsäädännön valmistelun voimavarat keskitetään eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen. Myös eläinsuojeluasiamiehen virka lakkautetaan. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on edistää eläinten hyvinvointia ja tukea eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Eläinten omaa asiamiestä tarvitaan Suomessa jatkossakin eläinten asioiden eteenpäin viemiseksi.

Hylätessään turkistarhauskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen vuonna 2013, eduskunta vaati selkeitä parannuksia turkiseläinten hyvinvointiongelmiin. Edellisen hallituksen (2011 - 2015) ohjelmaan kuului myös lupaus toteuttaa selvitys turkistarhaajien muihin elinkeinoihin siirtymisen mahdollisuuksista. Turkistarhauksen eläinsuojelutilanne ei ole parantunut – päinvastoin. Olemme edelleen kaukana pohjoismaisesta tasosta. Turkiseläinten olosuhteiden kehittäminen on jätetty käytännössä täysin elinkeinon omavalvonnan huoleksi.

Jätin eduskunnassa aihepiiristä kirjallisen kysymyksen 16. syyskuuta 2015. Odotan saavani rakentavan vastauksen kysymyksiini, miten eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa varmistetaan, että eläinten hyvinvointiasioita tullaan valvomaan vastuullisesti ja miten turkiseläinten suojelu aiotaan varmistaa.


Hintakilpailukyvyn korjaaminen välttämätöntä

16.09.2015


Hallitus julkaisi viime viikolla yhteiskuntasopimusta korvaavan työelämän lainsäädäntöä uudistavan esityksensä. Paketin, joka alentaa yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla ja vahvistaa samalla Suomen kilpailukykyä. Hallituksen esittämä kokonaisuus on aiheuttanut kuohuntaa ja mielipiteitä laidasta laitaan - oikeutetustikin. Todellinen syy uudistusten taustalla tuntuu helposti kaiken hälyn keskellä unohtuvan. Hallitus ei suinkaan huvin vuoksi uudistusten tiellä ole.

Nykyinen taloudellinen tilanteemme on hyvin synkkä. Kilpailukykymme on rapautunut. Vienti jumittaa. Olemme eläneet aivan liian pitkään yli varojemme ja pahasti ylivelkaantumassa. Väestömme ikääntyy ja julkisten palvelujen tarve kasvaa. Työelämästä poistuu jatkuvasti enemmän ihmisiä kuin tulee tilalle. Työllisyysasteemme ei ole lähellekään riittävä. Talous ei kasva.

Suomen talous saadaan kasvuun vain työtä ja työllisyyttä lisäämällä, yrittäjyydellä sekä rakenteellisia uudistuksia tekemällä. Yhteiskuntasopimusta, jonka tavoite oli kääntää Suomen suunta nousuun, yritettiin pariinkin otteeseen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tuloksetta. Hallituksen on toteutettava käytössään olevilla työkaluilla toimet, joilla saamme kurottua kiinni eroa kilpailijamaihimme ja työllisyys voi kääntyä kasvuun. Yhdessä tekemällä näitä ns. työkaluja olisi käytössä enemmän. Ovi on pidetty koko ajan avoinna ja on edelleen auki vastaantulolle ja ehdotuksille.

Hallituksen esittämät toimenpiteet eivät ole helppoja kenellekään, ja osa niistä osuu raskaasti palkansaajien etuihin. Tekemättä ei kuitenkaan voi jättää. Työn teettäminen on saatava kannattavammaksi ja yhä useampi suomalainen työllistymään. Erityisesti vientialojen yksikkötyökustannukset ovat nousseet suhteessa lähimpiin kilpailijamaihin. Yksikkötyökustannusten aleneminen vahvistaisi henkilöstökustannusten pienenemisen myötä suoraan myös julkista taloutta. Toimilla pelastetaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.

Julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että hallituksen toimenpiteillä myös vahvistetaan työntekijöiden muutosturvaa. Olen itse hyvin iloinen siitä, että perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia tullaan vihdoin vuosien keskustelujen jälkeen tasaamaan. Vanhemmuuden kustannukset ovat iso rasite naisia työllistäville aloille. Täsmällisiä perhevapaasta aiheutuvia kustannuksia on vaikea määritellä, mutta esimerkiksi Naisyrittäjien Keskusliiton mukaan yksi vauva maksaisi äidin työnantajalle vähintään 12 000 euroa. Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, että työpaikkahaastattelussa tasavahva "äitiysikäinen" naisehdokas häviää usein kilpailevalle miesehdokkaalle. Esitetty 2 500 euron kertakorvaus on merkittävä edistys. Tällä toimenpiteellä sekä vahvistamme nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla että edistämme työelämän tasa-arvoa.

Hintakilpailukyvyn korjaaminen on välttämätöntä, jotta Suomeen syntyy uutta kasvua, uusia työpaikkoja ja siten myös kestävää hyvinvointia. Asiat eivät parane faktojen kieltämisellä tai riitelyllä, vaan tästä noustaan työllä ja yrittäjyydellä. Toivottavasti myös yhteistyöllä.


Sotilaseläkejärjestelmän lainvalmistelussa puutteita

13.09.2015

Eduskunnassa käsiteltiin kuluneella viikolla hallituksen esitystä työeläkejärjestelmän uudistamisesta. Kyseessä on suuri julkisen talouden kestävyyttä parantava päätös. Sen arvioidaan vähentävän julkisen talouden kestävyysvajetta noin prosenttiyksiköllä. Uudistuksen myötä vanhuuseläkeiän alaraja nousee asteittain nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa ja siinä päästiin sopuun 2014. Uudistus ei kuitenkaan ole ongelmaton.

Eläkeuudistuksessa ei ole huomioitu esimerkiksi sotilaseläkejärjestelmän puolustuspoliittisia perusteita, vaikka ne ovat olleet valmistelijoiden tiedossa. Muun muassa puolustusministeriö, Pääesikunta ja Rajavartiolaitos ovat esittäneet selkeän vastustuksensa ja huolensa muutokseen liittyen. Nykyinen sotilaseläkejärjestelmä on kiinteä osa Suomen puolustusratkaisua ja oleellinen osa suorituskyvyn muodostamista. Se perustuu maanpuolustuksellisiin tarpeisiin.

Puolustusministeriön sosiaali- ja terveysministeriölle antaman lausunnon mukaan jokainen sotilaiden vanhuuseläkeiän nostovuosi vähentäisi sodan ajan joukkoihin käytettävissä olevaa reserviä 300 henkilöllä. Eläkeiän nosto esitetyllä kahdella vuodella pienentäisi ammattisotilasreserviä 40 prosentilla. Tämä vaikuttaisi merkittävästi muun muassa valmiuteen, jota muiden maiden sotavoimat kehittävät parhaillaan merkittävästi.

Ehdotetuista muutoksista aiheutuvia seurauksia ei voida korvata ilman huomattavia lisäkustannuksia nykyjärjestelmään verrattuna. Sodan ajan tarpeen kattamiseksi pitäisi asiantuntijoiden mukaan perustaa 600 uutta virkaa. Tämä lisäisi Puolustusvoimien kustannuksia noin 40 miljoonalla eurolla vuosittain. Sotilaseläkejärjestelmään ehdotettujen muutosten on sanottu jopa vaarantavan puolustusratkaisun perustaa.

Olemme yhdessä kollegani Timo Heinosen kanssa esittäneet huolemme tähän liittyen ja tehneet asiasta kannanoton. Uudistuksen käsittely jatkuu ja erityisryhmiin liittyvät ongelmakohdat toivottavasti korjataan. 


Kokoomus