BLOGIARKISTO

Turvallisuudesta ei voi tinkiä

17.12.2015

Ensi vuoden budjettia käsitellään eduskunnassa suurten ja moninaisten haasteiden keskellä. Suomen turvallisuusympäristö on jatkuvassa muutoksen tilassa, josta johtuen puolustus- ja turvallisuusasiat ovat puhuttaneet viime aikoina paljon. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta puolustustamme on vahvistettava. Puolustusvoimat on ollut viime vuosina jatkuvien toimintamenopaineiden kohteena. Erityisesti muuttuneessa toimintaympäristössä tämä on hyvin haastavaa. Onkin tärkeää pitää kiinni puolustusvoimien budjetin korottamisesta parlamentaarisen selvitysryhmän esittämällä tavalla.

Uskottava puolustus vaatii euroja eli riittävää resursointia materiaalihankintoihin ja toimintamenoihin. Puolustusvoimauudistuksen aikana puolustusvoimille kohdennetut lisäleikkaukset ja -velvoitteet sekä kustannustason nousu ovat johtaneet tilanteeseen, jossa esimerkiksi puolustusmateriaalia ei ole mahdollista hankkia tarvittavaa määrää. Tasokorotus hankintabudjettiin joudutaankin pitkälti kohdentamaan toiminnan pyörittämiseen, erityisesti varaosien hankkimiseen. Puolustusvaliokunta on omassa budjettilausunnossaan varoittanut, että jatkuessaan tämä huolestuttava kehitys johtaa Suomen puolustuskyvyn rapautumiseen.

Esimerkiksi ilmavoimille on kertynyt viime vaalikauden säästöjen ja lisääntyneen operatiivisen toiminnan seurauksena koulutusvelkaa yli 2 700 HN-lentotuntia. Koulutusvelan kurominen kiinni nykyisellä toimintamenokehyksellä on mahdotona. Ensi vuonna Hornet-hävittäjien lentotunnit laskevat (ilman lisäbudjetointia) tämän vuoden 9000:sta 8 800:aan. Lentäjien riittävä kouluttaminen ja lentotuntien turvaaminen ovat keskeinen osa suorituskyvyn säilyttämistä.

Oman merkittävän lisähaasteensa puolustushallinolle aiheuttaa lähivuosina eläkeuudistus. Sotilaseläkeiän nostaminen kahdella vuodella tulee leikkaamaan ammattisotilasreservin määrää. Muutoksesta aiheutuvia seurauksia ei voida korvata ilman huomattavia lisäkustannuksia nykyjärjestelmään verrattuna. Asiantuntijoiden mukaan sodan ajan tarpeen kattamiseksi pitää perustaa 600 uutta virkaa, mikä lisää Puolustusvoimien kustannuksia noin 40 miljoonalla eurolla vuosittain.

Positiivisena asiana ensi vuoden budjetissa voidaan puolustushallinnon osalta pitää 400 000 euron lisäystä maapuolustusjärjestöille. Tämä on tervetullut muutos talousarvioesityksen alkuperäiseen 20% leikkaukseen verrattuna. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on tärkeä rooli yleisen maanpuolustustahdon ja reservin suorituskyvyn ylläpitämisessä ja kohottamisessa.

Euroopan heikentyneessä turvallisuutilanteessa oman puolustuskyvyn merkitys kasvaa. Myös puolustusyhteistyön merkitys korostuu. Uskottava puolustus on turvallisuuden paras tae. On olennaista ennakoida ja varmistaa turvallinen yhteiselo vaikeinakin aikoina ja nähdä kirkkaana kokonaiskuva ja huomioida Suomen etu niin mielessä kuin teoissa.


Pieni, mutta pippurinen

05.12.2015

Itsenäisyyspäivän kynnyksellä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä itsenäisyys ja isänmaallisuus itse kullekin tarkoittaa – erityisesti nyky-yhteiskunnassamme, jossa yksilöllisyys tuntuu korostuvan jatkuvasti enemmän ja yhteisöllisyys on unohtumassa.

Isänmaallisuudessa on paljolti kyse rakkaudesta ja omistautumisesta oman maan hyväksi. Kuten hyvin tiedämme, asemamme itsenäisenä valtiona ei ole tullut tarjottimella. Isänmaallisuuden toteuttaminen on edellyttänyt usein maan edun asettamista oman edun edelle. Menneet sukupolvet ovat maksaneet kovan hinnan ja kymmenettuhannet ovat menettäneet henkensä sen puolesta, että saamme elää vapaassa itsenäisessä Suomessa. Maatamme puolustaneet nauttivat varauksetonta arvostustamme.

Vuosien kuluessa meitä ympäröivä maailma on muuttunut rajusti. Muutoksen voima ja nopeus ovat olleet viimeisten vuosikymmenien aikana jopa häkellyttäviä. Kun maailma ympärillä on muuttunut, on myös Suomen ja suomalaisten pitänyt muuttua. Kuluneen syksyn aikana olemme olleet poikkeuksellisen suurten asioiden äärellä: historiallinen turvapaikanhakijoiden määrä haastaa yhteiskuntaamme uudella tavalla, terrori-iskut ja väkivallanteot aiheuttavat pelkoa ja turvattomuutta, taloustaantuma jatkuu edelleen, työttömyys on lisääntynyt, eikä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa ole onnistuttu monista yrityksistä huolimatta.

”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.” Tuo Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikiven toteamus sopii erittäin hyvin tähänkin aikaan. Talouden kuntoon laittaminen on urakka, joka hirvittää monia. Päättämättä jättämisen seuraukset olisivat kuitenkin tuhoisat koko maan kannalta. Suurin uhkamme nopeasti muuttuvassa maailmassa ei ole lopulta kestävyysvaje tai kilpailukykykriisi, vaan kyvyttömyys tehdä tarvittavia päätöksiä ja välinpitämättömyys.

Suomen taloustilanne on vakava, mutta ei toivoton. Talous saadaan kasvuun vain työtä ja työllisyyttä lisäämällä, yrittäjyydellä sekä rakenteellisia uudistuksia tekemällä. Oikopolkuja ei ole. Työnteon tulee olla aina joutenoloa kannattavampaa. Yhteiskunta, jossa työ ei kannata, ei ole terve. Kaikesta työstä saa kullanarvoista kokemusta, eikä ikinä tiedä, mikä ovi johtaa mihinkin. Ylisääntelyn ja holhouksen sijaan terve järki ja tolkku on palautettava politiikan keskiöön.

Sivistyneessä yhteiskunnassa jokaisen on voitava tuntea olevansa rakastettu, tarpeellinen ja arvostettu. On järkyttävää, että joka kolmas ikäihminen kärsii yksinäisyydestä ja joka toinen päivä ikäihminen päättää elämänsä omien käsiensä kautta. Moni elää yksin, surullisena ja hylättynä. Tämä ei kuulu suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Apua ja tukea on oikeasti saatava niitä tarvittaessa. Välittämistä ei kuitenkaan voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Välittäminen lähtee meistä jokaisesta.

Täsmätoimia tarvitaan erityisesti lasten ja nuorten tueksi. Suomalaisista lapsista 13 % kuuluu pienituloisiin perheisiin. Tutkimukset osoittavat huono-osaisuuden periytyvän ja kasautuvan. Syrjäytymisen kokonaiskustannukset ovat arviointitavasta riippumatta miljardiluokkaa, inhimillisistä menetyksistä puhumattakaan. Meillä ei ole varaa hukata ainuttakaan kanssasisarta tai -veljeä. Jokaisella on oltava mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan. Kenenkään tausta ei saa sulkea pois mahdollisuuksia.

Elämää nähneiden suomalaisten on tapana sanoa, että kun tuntee historian tapahtumat, on helpompaa myös kulkea tietä eteenpäin. Poliittisten pikavoittojen tavoittelun sijaan tiedämme, että tavoitteet saavutetaan yhteistyöllä, reippaalla talkoohengellä ja pitkäjänteisyydellä.

Hyvää Itsenäisyyspäivää itsenäinen isänmaamme!


Kokoomus