BLOGIARKISTO

Lisää liikettä

24.01.2016

Suomalaisten liikkumisessa on havaittavissa tammikuussa selkeä tilastollinen piikki. Moni aloittaa elämäntapakuurin, mitä mielikuvituksellisimmat dieetit menevät kaupaksi ja kuntosalit pursuavat ihmisiä. Hiihtolomaan mennessä tarmo on kuitenkin usein hiipunut. Samanlainen ilmiö näkyy ihmisten viikkorytmissä eli eniten urheillaan maanantaisin ja tiistaisin, hiljaisinta on perjantaisin. Arki ja säännöllinen elämänrytmi siis tukevat liikkumista – ja toisinpäin.

Siinä, missä liikunnalliset vaihtoehdot ja harrastusmahdollisuudet kasvavat, kasvaa myös ero hyvä- ja huonokuntoisten välillä. Osa liikkuu paljon ja säännöllisesti, osa passivoituu täysin. Yksi suosituimmista netin liikuntapäiväkirjoista on kotimainen Heiaheia. Yli 94% sen käyttäjistä sanoo liikkuvansa enemmän sovelluksen avulla. Siihen voi kirjata omat tulokset ja vertailla niitä toisten tuloksiin. Sovellus on oivaltanut ison viisauden: Yhdessä tekeminen, jossa kannustetaan, patistetaan ja kiritetään, tuottaa mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia. Tämän tietää myös jokainen henkilökohtaisen valmentajan palkannut – ja tähän pt-palveluiden kasvava suosio perustuukin. Liikunta motivoi entistä enemmän, kun tulokset alkavat näkyä ja tuntua. Syntyy terveellinen mielihyväriippuvuus.

Kun Helsingin Sanomat tutki suomalaisten liikkumista pari vuotta sitten, kävi ilmi, että suomalainen ei liiku lomalla, vaan työn ja koulun ohella eli arkena. Siksi arkiliikunta on hyvä ottaa haltuun jo lapsena. Siihen vastaa hyvin hallituksen yksi kärkihankkeista eli jokaiseen Suomen peruskouluun laajeneva Liikkuva Koulu -ohjelma. Tarvetta peruskoululaisten liikuttamiseen on, sillä viidesluokkalaisista vain 30% ja yhdeksäsluokkalaisista vain joka kymmenes liikkuu riittävästi. Liikkuminen tukee kehon ja elämän rytmiä, vaikuttaa hyvään unen laatuun ja kannustaa syömään säännöllisesti. Näin ollen sekä oppimistulokset että yleinen hyvinvointi paranevat. Kun arkiliikunta muodostuu rutiiniksi, ihmisten peruskunto paranee ja sosiaali- ja terveysmenoihin muodostuu huomattavia säästöjä.

Liikkuva Koulu -ohjelma aloitettiin 45 koulun pilottivaiheella vuonna 2010. Opettajat ja oppilaat ovat osoittaneet luovuutta kehittäessään asennetta liikuntaa kohtaan leikkisäksi, iloiseksi ja hyödylliseksi. Jotkut koulut ovat hankkineet pyöriä ja aloittaneet yhteiset pyöräretket, toiset rakentaneet tanssipelipaikkoja. Pakollisen suorittamisen sijaan liikuntatunti onkin nähtävissä yhä useammin pitkin päivää liikkumisena ja kekseliäisyyteen kannustavana yhdessä tekemisenä. Tämä on ymmärretty myös turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Paikalliset urheiluseurat ovat kutsuneet tulijat toimintaansa. Yhdessä pelaamalla tutustuminen ja sopeutuminen helpottuvat puolin ja toisin. Jokaiselle on tärkeää saada kuulua porukkaan – ja yhdessä liikkuminen ehkäisee syrjäytymistä tehokkaasti.

Oikeaa suuntausta iloisen liikunnan lisäämiseen edustaa Helsingin Kaapelitehtaalle valmistuva Tanssintalo. Pitkään valmisteltu hanke mahdollistuu muun muassa Jane ja Aatos Erkon säätiön sekä valtion myöntämillä avustuksilla. Liikkuminen voi olla iloista ja ihanaa, joillekin jopa ammatti. Jokaisen tulee vain löytää oma rytmi ja sävel, jonka tahtiin liikkua ja voida hyvin. Mitä nuorempana askeleet löytää, sitä varmemmin jalat kantavat myöhemminkin.


Normitalkoot - Ei päätä puskaan alkoholipolitiikassakaan

04.01.2016

Pitkään odotettu ja paljon puhuttu alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyi viimein lokakuussa ja uudistuksessa on tarkoitus edetä nyt alkuvuodesta. Alkoholilain uudistamisen suuntaviivoja pohdittiin syksyn aikana kahdessa "työpaja"-tapaamisessa, joissa oli paikalla Sosiaali- ja terveysministeriön koolle kutsumia sidosryhmiä. Asialistalla on julkisuuteen kantautuneiden tietojen mukaan ollut muun muassa alkoholimainonta, anniskelualueiden rajaukseen liittyvät kysymykset sekä julkisilla paikoilla tapahtuva juominen.

Alkoholipolitiikkaa on tehty Suomessa kuluneet vuosikymmenet "terveys edellä" jopa siinä määrin, että koko muu ympäröivä todellisuus on unohtunut. Jollakin tiukennuksella tai olemassa olevan älyttömän normin säilyttämisellä saattaa olla terveyspoliittiset perustelut taustallaan. Aivan eri asia on, edistääkö tiukennus tai normi terveyttä sillä tavalla kuin on ajateltu. Ei-aiotut vaikutukset unohdetaan, jätetään huomiotta tai ainakin niitä vähätellään. Ei ole oikeasti toimittu terveys edellä vaan todellisuudesta irrallaan oleva kansanterveysteoreettinen yksinkertaistus edellä. Mutta ihmisiä ei enää kiinnosta totella ankeuttajasetiä ja -tätejä. Aika on ajanut holhousmentaliteetista ohi.

Pitää ymmärtää, että kielto- ja kontrollilinja on jo ajat sitten tullut tiensä päähän. Siitä on jo maksettu kohtuuton hinta suomalaisina työpaikkoina ja menetettyinä verotuloina. Älyttömällä verotuksella ja sääntelyllä kotimaan juomavalmistuksen, kaupan ja etenkin ravintoloiden kustannukset on ajettu korkeiksi ja toimintaympäristö mahdottomaksi. Aikaansaatu taloudellinen kannustin ohjaa ihmiset juomaan ulkomailta tuotua halpaa alkoholia kotisohvalla. Myös laiton anniskelu rehottaa. Matkustajatuonti on jo lähes kaksinkertaista ravintolamyyntiin verrattuna. Haitat hoidetaan ja maksetaan Suomessa.

Yksi Sipilän hallituksen ohjelman keskeisistä tavoitteista on turhan sääntelyn purkaminen. Elinkeinotoimintaa ja arkielämää rajoittavia turhia normeja on luvattu karsia. Kunnon perkaamista kaipaava lakien, asetusten, kieltojen ja määräaikaisten lupien suojamuuri löytyy juuri alkoholipolitiikan sektorilta. Meillä lainsäätäjillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus olla avarakatseisia ja tehdä fiksuja päätöksiä. On tarpeen muistuttaa, että hallitusohjelmassa normien purkaminen on johtava periaate, joka koskee kaikkia toimialoja. Millään politiikanlohkolla ei ole erikoislupaa venkoilla irti normien purkamisen linjasta. Tämä koskee myös alkoholipolitiikkaa. Myös sen osalta normitaakan on tuntuvasti kevennyttävä, ja tarvittaessa asiaa täytyy paimentaa oikeaan suuntaan tiukalla poliittisella johtajuudella. Alkoholipolitiikassakaan päätä ei voi laittaa puskaan, vaan pitää tulla senkin osalta kielto- ja kontrolliyhteiskunnan maailmasta reilusti ja rohkeasti nykyaikaan.

On ollut ilo seurata hallituskumppaneiden riveistä kantautuneita raikkaita näkemyksiä, kuten elinkeinoministeri Rehnin vapaamielinen kanta viinien myynnin sallimiseksi ruokakaupoissa. Viinien salliminen ruokakauppoihin toisi pienet kaupat tasavertaiseen kilpailuasetelmaan suurten myymälöiden kanssa, koska Alkot ovat tällä hetkellä suurten markettien yhteydessä. Myös ministeri Hanna Mäntylä on kirjoittanut ja puhunut viisaita alkohopolitiikkaan liittyen. Nämä näkemykset ovat nykyaikaisia ja edustavat myös hallitusohjelman henkeä. Itse tuen ja kannatan kaikkia hallituskumppaneiden fiksuja avauksia turhien normien purkamisen saralla.

Vähittäiskauppa sekä ravintola- ja pienpanimoalat odottavat nyt hallitukselta konkreettisia tekoja vaalipuheiden katteeksi. Sääntelyn keventäminen on helppo ja nopea tapa saada aikaan vaikuttavia muutoksia ja piristystä talouteen. Normien purkaminen ei vaadi budjettipanostuksia eikä kasvata byrokratiaa. Toivon, että alkoholiasioista vastaava ministeri Rehula laittaa nopeasti liikkeelle alkoholimyyntiä vapauttavia esityksiä.

Lentävänä lähtönä uusien työpaikkojen synnylle pitäisi toteuttaa pikaisesti ainakin seuraavat muutokset:

- Siirrytään anniskeluluvissa anniskelupaikkakohtaisuudesta toiminnanharjoittajakohtaisuuteen
- Luovutaan määräaikaisista anniskeluluvista, mikäli hakijalla on toistaiseksi voimassaoleva anniskelulupa
- Vapautetaan asteittain ravintoloiden aukioloajat. Ensimmäisenä toimenpiteenä luovutaan jatkoaikalupien vaatimisesta
- Uudistetaan annostelumääräykset - tuplakielto ja ns. kahden lasin sääntö poistetaan
- Poistetaan vaatimus anniskelualueen yksinomaisesta hallinnasta (estää ravintoloiden yhteiset anniskelualueet)
- Perutaan alkoholimainonnan viimeisimmät rajoitukset. Sallitaan kotimaisten juomavalmistajien (esimerkiksi tislaamoiden) kertoa tuotteistaan omilla nettisivuillaan
- Sallitaan pienpanimoille kaikkien (myös yli 4,7-prosenttisten) tuotteidensa vähittäismyynti
- Sallitaan ravintoloille alkoholijuomien ulosmyynti
- Poistetaan valmistustapaan liittyvä rajoitus ('vain käymisteitse') päivittäistavarakaupassa myytäviltä alkoholijuomilta.
- Nostetaan päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajaa 4,7:stä 15:een ja sallitaan näin myös viinien myynti ruokakaupoissa, missä muutkin elintarvikkeet myydään.


Kokoomus