BLOGIARKISTO

Eläinsuojeluvalvontaan tarvitaan lisäresursseja

24.03.2016

Helsingissä tehtiin viime vuonna 359 eläinsuojelutarkastusta. Suurin osa tarkastuksista kohdistui yksityisiin asuntoihin, mutta myös eläinkauppoja ja -tapahtumia tarkastettiin. Eläinsuojelullisia toimenpiteitä vaativien tarkastusten osuus oli hyvin korkea (51 %) ja jopa 18 prosentissa tarkastuksista jouduttiin ryhtymään kiireellisiin eläinsuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin. Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin tapauksissa, joissa omistaja oli hylännyt lemmikkinsä tai omistaja oli muutoin vakavasti laiminlyönyt velvoitteensa eläimen hyvinvoinnista huolehtimisesta. 

Talouden heikko tilanne heijastuu vakavalla tavalla myös eläinten hoitoon. Epäkohdat liittyvät useimmiten ruokintaan, ulkoilutukseen, turkinhoitoon, pitopaikan puhtauteen, turvallisuuden laiminlyöntiin, mutta yhä useammin myös sairauden hoitamattomuuteen. Syksyllä 2015 Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton teettämän kyselyn mukaan vastaajista joka neljännes koki, että heidän kykynsä kustantaa lemmikistä aiheutuvia kuluja oli heikentynyt ja jopa puolet vastaajista kertoi olevansa valmiita lemmikkinsä lopetukseen taloudellisten syiden vuoksi, mikäli eläinlääkäri sitä vaihtoehtona esittäisi. Hoitamattomien sairauksien ohella on yleistynyt lainvastainen tapa, jossa koira suljetaan työpäivänajaksi häkkiin. Eläinsuojeluasetuksen mukaan koiraa saa pitää kuljetushäkissä vain sen aikaa, kun koiran kuljettaminen, sairaus, tai muu tilapäinen syy niin vaatii. Lienee selvää, että omistajan työpäivä ei ole tällainen tilapäinen syy häkissä pitämiselle.

Voimassa olevan eläinsuojelulain (247/1996) tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla tuskalta, kärsimykseltä sekä kivulta ja edistää eläinten hyvää kohtelua ja hyvinvointia. Meidän ihmisten vastuulla on huolehtia siitä, että eläinten elinolosuhteet ovat kunnossa.

Maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan valmisteilla eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Voimassa oleva eläinsuojelulakimme kaipaa monilta osin uudistamista, sillä se on jo lähes kaksikymmentä vuotta vanha. Lainsäädännön on jatkossa muun muassa otettava huomioon nykyistä enemmän eläinten tarpeet ja taattava eläinsuojeluvalvonnalle riittävät resurssit sekä eläinsuojeluvalvonnan alueellinen tasa-arvo. 

Muuhun Suomeen verrattuna Helsingissä on huolestuttavan vähän resursseja käytettävissä eläinsuojeluvalvontaan. Viimeisimpien tietojen mukaan valtakunnallisesti yhtä valvontaeläinlääkärin virkaa kohden on noin 115 000 asukasta. Helsingissä vastaava luku on noin 390 000 asukasta. Helsingissä arvioidaan olevan noin 70 000 – 80 000 lemmikkieläintä. Resurssien vähyydestä johtuen ennaltaehkäisevään työhön ei riitä aikaa ja valvonta on jouduttu suuntaamaan epäilyyn perustuviin tarkastuksiin. 

Uuden valvontaeläinlääkärin viran perustaminen Helsinkiin on perusteltua, mutta myös jokaisella meistä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista eläinsuojeluviranomaisille tai vapaaehtoiselle eläinsuojeluvalvojalle. Jos on huolissaan naapurisovun puolesta, voi ilmoituksen tehdä nimettömänä. Tai jos on epävarma siitä, onko eläimen hoidossa puutteita tai laiminlyöntejä, kannattaa asia varmistaa aina ottamalla yhteyttä eläinsuojeluviranomaiseen, tai -valvojaan. He osaavat arvioida, onko tarkastuskäynti syytä tehdä. Vuosittain vain muutama tehdyistä tarkastuksista osoittautuu aiheettomaksi. 


Turvallisuuttamme puolustetaan kaukanakin rajoistamme

09.03.2016

Kulunut vuosi on ollut raskas ja haastava vuosi Euroopassa. Epävakaus ja turvattomuus ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla. Kun naapurissa palaa, savu saavuttaa myös meidät. Syyrian sisällissota ja sen lainehtiminen lähialueille tappaa jatkuvasti lisää ihmisiä, tuhoaa ihmiskohtaloita ja yhteiskuntia aiheuttaen toivottomuutta ja radikalisoitumista. Euroopassa tämä näkyy historiallisen suurena pakolaismääränä sekä tuhoisina terrori-iskuina. Alueella jo pari vuotta vahvistunut ISIL on aikamme suurimpia turvallisuusuhkia.

Vuoden aikana ISIL:in terroristit iskivät kahdesti Pariisiin. Iskut osuivat Euroopan sydämeen ja voima tuntuu meissä kaikissa eurooppalaisissa. Ranska teki marraskuussa historiallisen päätöksen ja esitti EU:n jäsenvaltioille avunpyynnön Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeen (SEU 42 (7) artikla) mukaisesti. Puolustusministerit hyväksyivät avunpyynnön yksimielisesti ja turvatakuuartikla heräsi paperilta eloon.

Suomella on globaali ja eurooppalainen vastuu. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta linjasivat nopeasti, että Suomi vastaa Ranskan avunpyyntöön poliittisesti ja konkreettisin toimin. Lainsäädäntömme estää toistaiseksi sotilaallisen avunannon ulkomaille, ja siksi sotilaallinen kriisinhallinta on nyt valikoitumassa Suomen vastaukseksi. Suomi on syyskuusta 2015 alkaen osallistunut Irakin turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Pohjois-Irakin Erbilissä. Tätä operaatiota on nyt tarkoitus pidentää ja vahvistaa. Samalla vastaamme Yhdysvaltojen joulukuussa esittämään pyyntöön lisätuesta ISIL:in vastaisen yhteenliittymän toimintaan.

Monikansallisen Operation Inherent Resolve -operaation jatkaminen on erittäin perusteltuna. Eduskunnan saamassa selonteossa todetaan, että ISIL:in etenemisen pysäyttäminen ja järjestön hajottaminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja laajaa keinovalikoimaa. Yhteenliittymän ansiosta ISIL onkin menettänyt alueita Irakissa ja sen suorituskyky on heikentynyt. Nyt, jos koskaan, on työtä jatkettava.

Suomen maine Irakissa on hyvä ja suomalaisten antama koulutus ja koulutustapa ovat saaneet hyvää palautetta Kurdistanin peshmerga-joukoilta. Selonteon mukaan kouluttajaresursseja ei tarvitse lisätä, mutta Suomen olisi hyvä osallistua lisäksi operaation neuvonantotoimintaan. Siten voitaisiin kerätä tietoa koulutustarpeista ja arvioida annetun koulutuksen vaikuttavuutta. Osallistuminen tarjoaa selonteon mukaan myös kansallisen suorituskykymme kannalta arvokkaita kokemuksia operoinnista vaativassa neuvonantotehtävässä. Meidän on tunnettava uhat ja uskallettava toimia

Turvatakuiden aktivoiminen oli tärkeä ennakkotapaus ja iso askel EU:n yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle. Suomelle sotilasliittoon kuulumatomana maana on äärimmäisen tärkeää, ettei artikla ole vain kuollut kirjain paperilla. Jos Suomi olisi hyökkäyksen kohteena, sotilaallisen tai muun, toivoisimme mekin vahvaa tuenilmausta muilta mailta. Tulee kuitenkin muistaa, että keskinäisen avunannon lauseke ei tarjoa samaa suojaa kuin Naton 5. artikla. EU:n tuoma turva on lähinnä symbolista ja poliittista – Naton kovaa ja konkreettista.

Erbilin operaatiolla on myös muuttoliikeulottuvuus. Suomen intressinä on vakauttaa turvallisuustilanne maassa, josta Suomeen saapuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin mistään muualta. Peshmerga-joukkojen koulutus on Suomelle sopiva tapa osallistua ISIL:in heikentämiseen ja sitä kautta alueen vakauttamiseen. Suomi myös tukee Irakia kehitysyhteistyön kautta ja suuntaa alueelle huomattavan määrän humanitaarista apua. Ensisijaisen tavoitteen on oltava, ettei kenenkään tarvitse lähteä kotoaan. Suomi ja Eurooppa eivät ole velvollisia ja kykeneviä ottamaan kaikkia vastaan. Vapaaehtoisten palautukset toimivat, mutta Suomen on saatava Irakin kanssa sopimus, joka kattaa myös nk. pakkopalautukset. Me autamme ja tuemme Irakia kykymme mukaan, mutta myös Irakin on kannettava vastuunsa.

Kriisinhallinta ei ole ilmaista – operaatioon tarvitaan lisää rahaa. Kyse on kuitenkin merkittävästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta valinnasta, jolla osoitamme vastuunkantoa ja edistämme myös omaa turvallisuuttamme. Nykymaailmassa vastuu on yhteinen ja Suomen turvallisuutta puolustetaan välillä kaukanakin maantieteellisistä rajoistamme.


Kokoomus