BLOGIARKISTO

Respect

27.04.2016

Kuka tahansa, milloin tahansa ja missä tahansa voi joutua kohtaamaan sitä. Työpaikoilla, julkisissa liikennevälineissä, kouluissa, yökerhoissa, harrastuksissa tai jopa kotona. Se on ollut aina osa arkeamme, mutta siitä ei aina kuitenkaan ole osattu puhua. Siihen ei aina osata suhtautua riittävällä vakavuudella eikä siihen vieläkään aina osata, tai haluta puuttua.

Seksuaalinen häirintä on toiseen ihmiseen kohdistuvaa seksuaalisen itsetunnon loukkaamista. Se on aina väärin ja tuomittavaa. Vaikka ilmiö itsessään ei ole uusi, on seksuaalinen häirintä ollut rangaistava teko vasta vuodesta 2014 lähtien.

Viime kuukausina seksuaalinen häirintä on herättänyt runsaasti keskustelua meillä Suomessa. On hyvä, että aiheesta puhutaan.

Jokaisella ihmisellä on loukkaamaton itsemääräämisoikeus. Tätä itsemääräämisoikeutta tulee aina kunnioittaa ja jokaisella meistä on oikeus liikkua kadulla, harrastaa vapaasti ja olla työssä ilman uhkaa joutua seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Kenenkään ei missään tilanteessa tule joutua sietämään itseensä kohdistuvaa häirintää. Asenneilmapiirin on oltava sellainen, että kaikkiin häirintätilanteisiin puututaan.

Seksuaalinen häirintä on aina tuomittavaa ja puuttumiskynnyksen on oltava matala. Viranomaisten tulee puuttua kaikenlaiseen häirintään, jotta pystymme ylläpitämään turvallisuutta ja jotta jokainen voi tuntea voivansa liikkua vapaasti missä tahansa ilman huolta tai pelkoa.

Vastuu turvallisesta asenneilmapiiristä on meillä kaikilla. Ainoa oikea vaihtoehto on nollatoleranssi. Jokainen kaksimielinen ja vihjaileva keskustelu ruokkii epätervettä asenneilmapiiriä ja laskee kynnystä seksuaaliselle häirinnälle. Nollatoleranssi lähtee liikkeelle puuttumisesta jokaiseen epäasialliseen keskusteluun ja tilanteeseen. Se vaatii meiltä jokaiselta uskallusta toimia ja uskallusta puolustaa toista ihmistä.

Puhe ei aina kuitenkaan riitä. Tämän vuoksi lainsäädännössä on oltava riittävä keinovalikoima työssä, vapaalla tai ylipäänsä missä tahansa tilanteessa tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään puuttumiseen. Lisäksi rangaistusten on oltava oikeasuhtaisia suhteessa teon moitittavuuteen.

Laaja joukko toimijoita on tänään lanseeratussa Respect-kampanssa yhdistänyt voimansa vaikuttaakseen ennalta ehkäisevästi kaikkeen seksuaaliseen kaltoinkohteluun. Haluamme yhdessä antaa tukemme tälle tärkeälle asialle. Me haluamme muutosta vallitsevaan ilmapiiriin, haluamme lisätä välittämistä ja ihmisten yhteisvastuullisuutta. Haluamme myös sinut mukaan kampanjaamme! Se onnistuu seuraavalla tavalla:

1. Kirjoita kämmeneesi teksti #Respect
2. Ota itsestäsi selfie, jossa kämmenessäsi oleva teksti näkyy.
3. Julkaise kuvasi Instagramissa, Facebookissa ja/tai Twitterissä, ja kopioi teksti mukaan.

Jokainen voi vaikuttaa. Kunnioita, #Respect


Asevelvollisuuslain päivittäminen tarpeen

12.04.2016

Eduskunnassa oli tänään lähetekeskustelussa hallituksen esitys asevelvollisuuslain muuttamisesta. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kertausharjoitukseen voidaan määrätä ilman kolmen kuukauden aikarajaa ja tarvittaessa vaikka välittömästi. Ehtona on, että kyse on sotilaallisen valmiuden joustavan kohottamisen tarkoituksessa järjestetystä harjoituksesta, ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve edellyttää tällaisen kertausharjoituksen järjestämistä.

Lakimuutos tulee tarpeeseen. Maailma ympärillämme on muuttunut viime vuosina nopeasti ja uhat ovat monimuotoistuneet, mikä näkyy myös Suomen turvallisuusympäristön heikentymisenä. Aseellisen voiman käyttöä sisältäneet kriisit ovat kehittyneet usein vain muutamien päivien tai viikkojen aikana. Lisäksi kriisit ovat sisältäneet hyvin monenlaista hybrivaikuttamista.

Asevelvollisuuslain mukaan kertausharjoitusten yksi tarkoitus on sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen. Voimassa olevan lain mukaan kertausharjoituskutsun on kuitenkin tultava vähintään kolme kuukautta aiemmin. Tämä on nykymaailmassa ja olosuhteissa aivan liian pitkä aika.

Ehdotuksessa yksittäinen asevelvollinen voitaisiin määrätä ko. harjoitukseen korkeintaan 30 päiväksi kerrallaan. Harjoitus olisi peruttava heti, kun tilanne sen sallii. Muutoksella ei olisi vaikutuksia tavallisiin kertausharjoituksiin, joihin määrättäisiin jatkossakin kolmen kuukauden aikarajaa noudattaen. Valmiudellisista syistä käsketystä kertausharjoituksesta saisi hakea vapautusta samoin kuin muistakin kertausharjoituksista. Edellytykset vapautuksen saamiselle olisivat kuitenkin tiukemmat. Vapautushakemus ei itsessään vaikuttaisi kertausharjoitusmääräyksen täytäntöönpanoon eli pelkän jätetyn hakemuksen perusteella ei ole oikeutta jäädä pois harjoituksesta. Sama sääntö koskee jo tällä hetkellä kaikkia kertausharjoituksia.

Alun perin ehdotus oli, että puolustusvoimain komentaja voisi kutsua kertausharjoituksiin välittömästi 25 000 reserviläistä. Lausuntokierroksella ehdotettua päätöksentekomenettelyä kuitenkin muutettiin siten, että päätöksen harjoituksen järjestämisestä tekee aina tasavallan presidentti puolustusvoimien komentajan esittelystä. Puolustusministerin tulee olla päätöksenteossa läsnä ja lausua asiasta käsityksensä. Lisäksi pääministerillä olisi oikeus olla läsnä ja lausua asiasta käsityksensä.

On hyvä ymmärtää, että nopeutetussa menettelyssä järjestetyt harjoitukset olisi tarkoitettu vain erittäin poikkeukselliseksi menettelyksi, eikä niillä olisi tarkoitus korvata tavallisia kertausharjoituksia. Kyse on siis reserviläisten käytön tehostamisesta. Puolustusvoimat tarvitsee entistä joustavampia keinoja kyetäkseen vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen. Ehdotettu muutos on yksi keino turvata puolustuksemme uskottavuus myös tulevaisuudessa.


Kokoomus