BLOGIARKISTO

Koska Suomi ymmärtää ainutlaatuisuutensa?

06.07.2016

Suomi on ainutlaatuinen, siisti ja turvallinen matkailukohde. Tätä todistavat erityisen vilkkaasti kaupaksi käyvät Pohjois-Suomen lennot. Viime vuonna Rovaniemen lentomatkustajamäärät rikkoivat oman ennätyksensä lähes puolella miljoonalla matkustajallaan. Lapin ja Kuusamon lentokenttien kautta kulki yli miljoona matkustajaa. Finavian mukaan Lapin koneisiin Aasian reiteiltä vaihtaneiden matkaajien määrä kasvoi yli 9 prosenttia. Viime talven lomakausi oli hyvä ja kevään pohjoisen lennot olivat myös loppuunmyytyjä. Lapin lumo on osittain ymmärretty kaupallistaa ja se näkyy myös matkustajamäärissä.

Suomi ei ole kuitenkaan pysynyt mukana kansainvälisessä matkailun kasvuvauhdissa. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain (30.6) Suomen olevan Pohjoismaiden heikoin matkailumaa. Kyydistä tippumista ei selitä pelkästään venäläisten matkailijoiden vähentyminen. Suomi on matkustajalle hintatasoltaan huomattavan kallis ja byrokraattinen maa. Matkailun markkinointiin pitäisi kiinnittää meillä erityistä huomiota. Myös eri toimijoiden yhteistyössä, matkailupalvelujen laadussa ja helpossa löydettävyydessä on kehittämisen varaa. Suomen matkailua ei ole koottu helposti löydettävään digitaaliseen muotoon. Netti on nopein ja tehokkain markkinointikanava ja sen suomat mahdollisuudet ovat rajattomat.

Oman haasteensa matkailuun tuo koulujemme kesälomien ajankohta. Keski-Euroopan lomasesongin ollessa parhaimmillaan, lukuisat kesälomakohteet sulkevat Suomessa ovensa. Matkailusesonki jää meillä valitettavan lyhyeksi, sillä koulujen alkaessa kesätyöntekijät palaavat opiskelemaan. Kyseessä on merkittävä kansantaloudellinen tappio. Kesälomat tulisi siirtää nykyistä myöhemmäksi. Keskuskauppakamarin mukaan kesälomien siirtäminen eteenpäin kahdella viikolla lisäisi merkittävästi Suomen matkailun vetovoimaisuutta ja matkailualan liiketoimintaedellytyksiä. On selvää, että ulkomaalaiset matkaajat suuntaavat lomallaan sinne, missä on valmius vastaanottaa turisteja.

Matkailun kehittämisen ehtona on luonnollisesti omalta osaltaan alaa tukeva lainsäädäntö. Myös oikeanlainen veropolitiikka tukee matkailun kehittämistä. Matkailu- ja ravintola-alamme verotus lukeutuu tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin. Verotusta ei tule kiristää yhtään, päinvastoin. Varsinaisten verojen lisäksi alan kustannuksia nostavat työn sivukulut. Matkailu- ja tavintolapalvelut MaRa ry:n mukaan ravintola-aterian hinnasta jää vain noin 2 % voittoa. Korkeat työvoimakustannukset haittaavat etenkin pienten yritysten toimintaa ja kasvua.

Yritysten ja yrittäjien toimintaa haittaavaa turhaa sääntelyä on kuluvalla hallituskaudella onneksi ryhdytty purkamaan. Yhtenä loistavana esimerkkinä tästä on vuoden vaihteessa toteutunut kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. Kauppiaat voivat nykyisin itse päättää liikkeensä aukioloajoista ja palvella näin entistä paremmin niin kotimaisia asiakkaita kuin turistejakin.

Matkailuala on globaali nopeasti kasvava tulevaisuudenala. Suomen matkailutulo on ollut jo useamman vuoden yli 13 miljardia euroa. Alalla arvioidaan olevan mahdollisuuksia kasvaa jopa 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Matkailuklusterin toivotaan kasvavien verotulojen ohella työllistävän kymmenen vuoden kuluttua nykyisen 140 000 ihmisen sijaan noin 180 000 henkilöä. Kerrannaisvaikutukset kuljetus-, rakennus- ja kaupan alalle ovat merkittävät. Suomen uniikki luonto, puhtaus, turvallisuus ja nähtävyydet ovat asioita, jotka löytyvät vain Suomesta. Matkailussa on valtavasti potentiaalia, mikäli vain osaamme ja haluamme tämän hyödyntää.


Kokoomus