BLOGIARKISTO

Puolustusselonteolta odotetaan paljon

09.11.2016

Vuoden 2014 jälkeen turvallisuustilanne Itämerellä on jatkuvasti kiristynyt. Tähän niin kutsutun uuden normaalin tilaan, on reagoitu paitsi Suomessa myös lähialueellamme. Esimerkiksi useimmat naapurivaltiomme ovat viime vuosina nostaneet merkittävästi puolustusbudjettejaan ja toimintansa tasoa. Moni maa on myös ryhtynyt palauttamaan aiemmin lakkauttamaansa asevelvollisuutta muodossa tai toisessa. Ei ole kauaakaan siitä, kun Suomen yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen perustuva puolustuspolitiikka vielä herätti ihmetystä monissa Euroopan maissa. Viimeistään Krimin valtaus ja Ukrainan sodan alkaminen todistivat, että Suomen linja on ollut oikea. Pitkään aikaan asevelvollisuusjärjestelmämme ja korkea maanpuolustustahto ei ole herättänyt niin laajaa mielenkiintoa kuin nyt. Epävarmuutta ja ennustamattomuutta lisää entisestään Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi.

Ulkopoliittinen instituutti julkaisi kesällä 2016 raportin ”Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla”, mikä suorapuheisuudellaan sai aikaan laajaa keskustelua. Raportissa todettiin, että ”Venäjän maailmanjärjestyksen moninapaisuus ei tarkoita pienempien maiden suvereniteetin tai kansainvälisen oikeuden ehdotonta kunnioittamista, vaan alueellisten valtakeskittymien etuoikeuksien kunnioittamista”. Raportin mukaan Venäjä haluaa, että sitä kohdellaan suurvaltana ja se on pitkään vastustanut uusien jäsenten liittymistä Natoon erityisesti sen lähialueilla. Tämä on näkynyt muun muassa lisääntyneenä sotilaallisena aktiivisuutena Itämerellä sekä arktisella alueella. Voimapolitiikka on siis tehnyt paluun Euroopan turvallisuuspoliittiselle agendalle eikä sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista voida sulkea pois.

Suomen puolustuskyvyn ensisijainen päämäärä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Vaikka Suomen valitsemaa puolustuksen peruslinjaa ei muuttuneessa turvallisuustilanteessa olekaan tarvinnut muuttaa, vaatii tilanne puolustusvoimilta parempaa valmiutta sekä kykyä vastata entistä yllättävämpiin ja moninaisempiin uhkiin. Uskottava ennaltaehkäisy puolestaan edellyttää luotettavaa tilannekuvaa ja valvontaa sekä tiettyjen järjestelmien korkeaa valmiutta.

Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaaminen nykypäivänä tarvitsee uusia välineitä työkalupakkiin. Puolustushallinnossa onkin parhaillaan käynnissä monia hankkeita, joilla puolustuskykymme turvataan muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Valmistelussa on esimerkiksi kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvä lakipaketti. Sen tavoitteena on, että Suomi voi täysimääräisesti osallistua kansainvälisten velvoitteiden mukaiseen yhteistyöhön ja vastaanottaa sotilaallista apua, jos siihen ilmenee tarve. Myös tiedustelulainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Tiedustelulla voidaan saada lisää keinoja ennakoida Suomen turvallisuutta uhkaavia tekoja.

Hiljattain päivitetyn asevelvollisuuslain mukaan reserviin kuuluvia asevelvollisia voidaan jatkossa määrätä kertausharjoituksiin välittömästi ilman kolmen kuukauden varoaikaa, mikäli Suomen turvallisuusympäristössä ilmenee tilanne, joka vaatii välttämättömiä toimenpiteitä. Lakimuutos mahdollistaa sen, että voimme käyttää tarpeen vaatiessa motivoitunutta ja osaavaa reserviämme entistä tehokkaammin. Nopeutetussa menettelyssä järjestetty harjoitus tukee joustavan valmiuden kohottamista ja se on tarkoitettu erittäin poikkeukselliseksi menettelyksi.

Totesimme puolustusvaliokunnan budjettilausunnossa hiljattain, että Suomen puolustusjärjestelmän perusratkaisut toimivat myös jatkossa, mutta vain riittävän resursoinnin turvin. Nykyinen tilanne, jossa puolustukselle asetetut vaatimukset jatkuvasti kasvavat, mutta voimavarat säilyvät rajallisina on hyvin haastava. Puolustusvoimien määrärahoista leikattiin viime hallituskaudella noin kymmenen prosenttia. Tämä aiheutti materiaali- ja koulutusvajeen, joita nykyinen hallitus on ryhtynyt paikkaamaan.

Puolustusmateriaalihankintoihin tarkoitettuja määrärahoja on tästä vuodesta alkaen korotettu parlamentaarisen selvitysryhmän suositusten mukaisesti. Tänä vuonna korotus on 50 miljoonaa euroa ja nousee asteittain 150 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei kuitenkaan kompensoi jo tehtyjä leikkauksia. Myös puolustusvoimien henkilöstön jaksaminen herättää huolta. Henkilöstömitoitus ei kaikin osin tällä hetkellä vastaa siihen tehtäväkirjoon, josta henkilöstön on määrä selvitä. Puolustusministeriön toimintamenosäästöt ovat jälleen ensi vuonna kasvamassa. Kilpailukykysopimus vähentää omalta osaltaan hallinnonalan toimintamenomäärärahoja.

Parhaillaan valmisteltavalta puolustusselonteolta odotetaankin vastauksia moniin suuriin ja pidemmän linjan kysymyksiin. Puolustuselonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle joko tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa.


Kokoomus