BLOGIARKISTO

Varusmiespalveluksen saapumiserien lisääminen

20.02.2017

Me suomalaiset olemme pitkäjänteisesti kehittäneet yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa maanpuolustustamme. Kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa tämä on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Maanpuolustuksen suunnittelukunnan viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista tukee yleisen asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä. Jotta kansallinen yksimielisyys säilyisi, on asevelvollisuuden kehityttävä ajassa.

Nykyisellään palveluksen päättymisajat eivät palvele parhaiten varusmiesten ja -naisten tai yhteiskunnan etuja. Kotiutuminen tapahtuu usein hankalaan aikaan opiskelu- tai kesätyöpaikkaan hakemisen kannalta. Tästä seuraa automaattisesti välivuosi opintojen aloittamisessa.

Jätin viime lokakuussa puolustusministerille kirjallisen kysymyksen koskien asevelvollisten palvelukseen astumisajan siirtoa. Kysyin miten hallitus aikoo kehittää asevelvollisuusjärjestelmää, jotta turhilta välivuosilta opiskelussa vältytään. Ehdotin ministerille, että saapumiseriä voitaisiin siirtää kahdella kuukaudella eteenpäin, jolloin kotiutuminen tapahtuisi helmi- tai elokuun lopussa. Tällöin opinnot olisi mahdollista aloittaa jo syksyllä, ja keväällä jäisi riittävästi aikaa pääsykokeisiin valmistautumiseen.

Ministeri Jussi Niinistö vastasi, että puolustusvoimat pyrkii joustamaan omien velvoitteidensa puitteissa mahdollisimman paljon, jotta nuoret pääsevät jatkamaan opintojaan ja töitään. Kutsunnoissa asevelvollinen voi toivoa palveluksensa alkamisajankohdan- ja paikan. Palveluksen alkamisajankohtaan voi hakea muutosta pyytämällä lykkäystä, tai vastaavasti tuleva varusmies voi hakeutua palveluksen pikaiseen aloittamiseen. Palveluksen aikana varuskunnissa tarjotaan neuvontaa, tietoa työelämästä, sekä rauhallista työskentelytilaa pääsykokeisiin valmistautumiseen. Yksi suurimmista esteistä siirtää palvelukseen astumisaikaa olisi se, että vaativimmat harjoitukset sijoittuisivat joko yleiselle kesä- tai talvilomakaudelle. Tällöin henkilöstön palkkakulut nousisivat juhlapyhien lisien takia.

Tammikuun lopulla puolustusministeri Niinistö kertoi julkisuudessa, että varusmiespalveluksen muuttamista kolmen tai neljän saapumiserän malliin on syytä ryhtyä selvittämään. Saapumiserien lisäyksellä kehitettäisiin ensisijaisesti puolustusvoimien valmiutta vastata yllättäviin tilanteisiin. Samalla uudistus kuitenkin edesauttaisi myös varusmiesten mahdollisuuksia vaikuttaa omien opintojensa etenemiseen. Ministerin avaus useammasta saapumiserästä saattaisi olla toimiva ratkaisu turhien välivuosien estämiseksi.

Puolustusvoimien valmiuden kehittäminen on ensisijaisen tärkeää. Puolustushallinnossa on tehty monia uudistuksia, joilla puolustuskykymme turvataan muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaaminen nykypäivänä edellyttää uusia välineitä työkalupakkiin. Esimerkiksi uusi asevelvollisuuslaki, joka astui voimaan viime vuonna, mahdollistaa reserviläisten kutsumisen palvelukseen nopeasti. Tämä on yksi osa pakettia, jota kootaan puolustusvoimien valmiuden parantamiseksi. Lisäksi valmisteilla on uusi sotilastiedustelulaki sekä lakiesitys sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta.

Saapumiserien lisääminen kuuluu tähän valmiuden kehittämisen pakettiin, mutta se vaatii perusteellisen selvityksen ja arvion kouluttajaresurssien riittävyydestä.
Tälläkään hetkellä puolustusvoimien palkatun henkilökunnan henkilömitoitus ei kaikin osin vastaa sitä tehtävämäärää, josta henkilöstön tulisi selvitä. Emme voi olettaa, että samat henkilöt vastaavat useamman saapumiserän ja reserviläisten kouluttamisesta.

Puolustusministerin keskustelunavaus varusmiespalveluksen saapumiserien lisäämisestä on tervetullut. Keskustelua ei kuitenkaan käydä vain puolustushallinnossa, vaan myös oppilaitosten tulee pohtia, miten ne voivat edistää varusmiesten opiskelu- ja työelämään siirtymistä. Meidän poliitikkojen on puolestamme pidettävä huoli siitä, että puolustusvoimilla on sellaiset resurssit, että ne voivat suoriutua niille asetetuista tehtävistä.


Vaarallinen leikki tyttöjen ja naisten hengellä

13.02.2017

Kehitysmaissa tehtävä työ naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden hyväksi on ajautunut suureen ahdinkoon. Syyllinen tähän on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin republikaanihallinto, joka otti käyttöön hiljattain niin sanotun Global Gag Rulen. Kyseinen asetus kieltää kaiken yhdysvaltalaisen rahoituksen kohdentamisen kaikille Yhdysvaltojen ulkopuolisille järjestöille, jotka ovat missään tekemisissä abortin kanssa.

Tämä johtaa mittaviin rahoitusleikkauksiin erityisesti kehitysmaiden perhesuunnittelujärjestöiltä, mutta myös muilta terveysjärjestöiltä. Suurimpia kärsijöitä ovat miljoonat tytöt ja naiset, jotka joutuvat hengenvaaraan laittomien aborttien ja ei-toivotuttujen raskauksien lisääntyessä. Maailmassa on arvioitu olevan tällä hetkellä yli 220 miljoonaa naista ilman toivomaansa ehkäisyä.

Naisten ja tyttöjen hengellä leikkiminen ei ole uusi asia Yhdysvaltojen johdolle, vaan samaa vastuutonta linjaa on toteuttanut republikaanipresidentti toisensa jälkeen. Naisten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien vaaliminen kertoo paljon maan edistyksellisyydestä. Yhdysvallat peruuttaa linjauksillaan itsensä länsimaiden ulkopuolelle. Seksuaalioikeuksia vastustavat konservatiiviset ryhmät ovat kasvava voima myös Euroopassa. Emme voi ummistaa silmiämme tältä karmaisevalta suuntaukselta.

Suomi on omassa kehityspolitiikassaan keskittänyt voimavaroja jo pidemmän aikaa juuri tyttöjen ja naisten oikeuksien vahvistamiseen. Suurin osa Suomen tukemista terveyshankkeista liittyy seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. Tästä linjasta on pidettävä tiukasti kiinni myös jatkossa. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä, jonka varapuheenjohtajana minulla on kunnia toimia, seuraa omalta osaltaan sitä, ettei sitoumuksista lipsuta. Lisäksi Suomen on otettava entistä vahvempi rooli poliittisissa keskusteluissa niin YK:ssa kuin Euroopan unionissakin. Tätä myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkänen on toimissaan painottanut.

Sivistyneet kansakunnat edistävät sukupuolten tasa-arvoa ja naisten itsemääräämisoikeutta. Seksuaaliterveyden vastaiset toimet ovat välinpitämättömyyttä ihmisten terveydestä aivan kuten olisi jättää ehkäisemättä mitä tahansa sairauksia. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus.


Takuu turvasta

02.02.2017

Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto olisi merkittävä askel puolustusyhteistyöstä yhteiseen kovan turvallisuuden tuottamiseen. Puolustusliitto vaatisi valtioiden välisen sopimuksen ja yhteisen komentojärjestelmän sekä mittavia yhteisharjoituksia, joilla varmistettaisiin joukkojen toimintakyky tositilanteessa.

Tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka pitää yllä mahdollisuutta sotilaalliseen liittoutumiseen. Suomen ja Ruotsin välinen valtiosopimus olisi yksi mahdollinen liittoutumisen muoto, joka edistäisi kiistatta maamme turvallisuutta ja vakautta.

Kahdenvälistä puolustusyhteistyötä maidemme välillä voidaan syventää kuitenkin myös monin muin konkreettisin keinoin. Toukokuussa 2016 järjestetty yhteinen merisotaharjoitus Swefinex oli tästä hyvä esimerkki. Harjoituksessa simuloitiin muun muassa sukellusvenetorjuntaa Gotlannin ympäristössä. Lopullisena päämääränä on muodostaa yhteinen merellinen taisteluryhmä, jota voidaan käyttää kriisi- ja konfliktitilanteissa molemmille maille elintärkeän meriliikenteen suojaamiseen. Vastaavanlainen harjoitus voidaan järjestää Gotlannin edustalla simuloimaan Ahvenanmaan suojaamista konfliktitilanteissa.

Pohjoismaiden välinen yhteistyö ei rajoitu pelkästään sotilaallisen valmiuden kehittämiseen, vaan työtä turvallisuuden tuottamiseksi tehdään laajasti. Suomi toimii tämän vuoden NORDEFCO:n puheenjohtajana, jolloin voimme edistää muun muassa tilannekuvan vaihtoa, sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista sekä varakenttien käyttömahdollisuuksia sotilaallisessa tarkoituksessa.

Toisaalta myös Euroopan unioni on ottanut selkeäksi prioriteetikseen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen. Sekä Suomen että Ruotsin etu on toimia yhdessä EU:n puolustusyhteistyön vahvistamiseksi. Yhteistyö etenee parhaiten pienissä maaryhmissä. Komission ehdotus EU:n yhteisestä puolustusrahastosta toisi molemmille maille kustannussäästöjä yhteisissä puolustushankinnoissa sekä vauhdittaisi puolustusalan kehitystä pohjoismaissa.

Samaan aikaan puolustusyhteistyön mahdollisuuksia tulee jatkuvasti kehittää myös Suomen sisällä. On tärkeää saattaa loppuun mahdollisimman ripeästi lakimuutos, jonka tarkoituksena on luoda puolustusvoimille edellytykset antaa ja vastaanottaa kansainvälistä sotilaallista apua.

Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto olisi yksi turvallisuuttamme vahvistava osatekijä. Monista positiivista puolistaan huolimatta se ei kuitenkaan korvaisi Nato-jäsenyyttä. Suomen jäsenyys Natossa vahvistaisi turvallisuuspoliittista asemaamme ja nostaisi merkittävästi kynnystä loukata Suomen alueellista koskemattomuutta. Jäsenyys myös lisäisi päätösvaltaamme omaa turvallisuuttamme koskevissa asioissa.

Naton rauhankumppaneina Suomi ja Ruotsi ovat monessa suhteessa etuoikeutettuja. Meiltä ei puutu kuin se kaikkein oleellisin: takuu turvasta.


Kokoomus