BLOGIARKISTO

Perhevapaajärjestelmä päivitettävä 2000-luvulle

28.03.2017

Tasa-arvo on Suomessa yksi perusarvoista, johon yhteiskuntamme rakentuu ja pidämme Suomea tasa-arvon edelläkävijämaana. Kuitenkin työelämässämme naisten ja äitien työmarkkina-asema on heikompi kuin miesten. Suomessa naiset ovat keskimäärin miehiä koulutetuimpia, mutta silti naisten työllisyys on muita Pohjoismaita heikompi. Tämä johtuu osittain siitä, että Suomessa kotihoidontuella lasta hoitavista 94 % on naisia. Myös kulttuurimme ja aiemmilta sukupolvilta opittu asennoituminen vaikuttavat. Iloisen perhetapahtuman jälkeen naisten päävastuualueeksi tulee usein koti ja miehillä työ.

Myös ajattelutapamme työelämään on vanhentunut. ”Joko olet töissä tai sitten et”-ajattelumalli ei vastaa nykypäivää. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa pienten lasten vanhemmat ovat huomattavasti vähemmän töissä osa-aikaisesti. Pitkään työelämän ulkopuolella olevat äidit ovat vaarassa pudota kokonaan vaativilta työmarkkinoilta. Tämä ei ole vanhempien syytä, vaan järjestelmämme. Työelämään on saatava lisää joustoja sekä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia. Eriarvoistava perhevapaajärjestelmä seuraa äitejä heidän uransa lopulle saakka.  Miesten korkeampi palkkataso ja keskiarvoisesti 2 vuotta pidempi työura aiheuttavat myös naisten pienemmän eläkkeen. Kokonaiseläkkeiden ero sukupuolen välillä on noin 384 euroa/kk. Useiden tutkimusten mukaan naisten osuuden kasvattaminen työelämässä lisäisi talouskasvua parhaimmissa tapauksissa jopa useilla prosenteilla. 

Perhevapaajärjestelmämme on siis aikansa elänyt ja jäykkä järjestelmä, joka syrjii erityisesti naisia, mutta myös miehiä. Tiedämme ongelman, mutta mitään konkreettista sen korjaamiseksi ei ole tapahtunut, vaikka aiheesta on puhuttu vuosia. Ideoiden puutteesta uudistus ei ole kiinni, sillä erilaisia perhevapaamalleja on ollut esillä jo vuosikausia. Olen itse kannattanut muun muassa  6+6+6 mallia, joka kannustaisi ja mahdollistaisi isien jäämisen kotiin vanhempainvapaalle. Pohjoismaiset kokemukset osoittavat, että isät käyttävät nimenomaan heille nimettyjä vapaita.

Kokoomus julkaisi hiljattain oman perhevapaamallinsa. Siinä perhevapaat koostuvat äidille maksettavasta odotusrahasta (5 viikkoa), vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity kolme kuukautta sekä kuuden kuukauden mittaisesta perhevapaasta, jonka vanhemmat voivat jakaa haluamallaan tavalla. Mallissa vapaasti jaettava 6 kuukauden perhevapaa voidaan siirtää myös muulle lasta hoitavalla aikuiselle. Tämä helpottaisi sateenkaariperheiden, eroperheiden ja uusperheiden vapaajärjestelyjä sekä mahdollistaisi yksinhuoltajaperheissä isovanhempien ottamisen mukaan lapsenhoitoon. 

Kokoomuksen mallissa vanhempainrahan (3kk + 3kk + 6kk) lisäksi maksettava kuuden kuukauden hoitoraha voidaan jakaa vanhempien kesken perheen parhaaksi katsomalla tavalla. Etuuksien käyttämisen järjestystä ei esityksessä ole säännelty. Isä voisi käyttää ansiosidonnaisen vanhempainvapaansa myös vasta sen jälkeen, kun äiti on käyttänyt hoitorahaakin. Edun suuruus on 800 euroa kuukaudessa ja puolitettuna sen kesto riittää vuodeksi. Puolitettuna hoitoraha on 400 euroa kuukaudessa mikä on hieman enemmän kuin perustasoinen kotihoidontuki. 

Tulevaisuudessa yritysten yksi kilpailuvaltti työvoiman houkuttelemisessa on tarjota joustavat työajat, osa-aikaisen työskentelyn-, sekä etätyömahdollisuudet vanhemmille. Erityisen tärkeää on luoda perheystävällisiä työpaikkoja, missä työnantaja mahdollistaa työn ja perheen yhdistämisen. Näillä keinoin järjestelmä tulee mukautumaan ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Tällä hetkellä ihmiset joutuvat mukautumaan järjestelmään. On korkea päivittää perhevapaajärjestelmä 2000-luvulle. Vanhempainvapaiden tasaisempi jakaminen edistää sukupuolten tasa-arvoa niin työ- kuin perhe-elämässäkin.


Jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa

24.03.2017

Uusin nuorisobarometri kertoo, että jopa 35 prosenttia nuorista on joutunut luopumaan harrastuksistaan varojen puutteessa. Harrastaminen on muuttunut haasteelliseksi myös voimakkaasti kohonneiden kustannusten vuoksi. Erilaisista tutkimuksista käy ilmi, että kilpa- ja harrasteurheilun maksut ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet vuosikymmenessä. 
Harrastustoiminta on arvokasta ennaltaehkäisevää työtä, jolla tuetaan lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä sekä lisätään perheiden hyvinvointia. Harrastaminen tuo mielekästä tekemistä lasten ja nuorten vapaa-aikaan, kehittää sosiaalisia taitoja ja parantaa oppimista. Harrastustoiminta lisää myös yhteenkuuluvuutta. Kun vielä vuonna 2012 noin 76 prosenttia nuorista koki kiinnittyvänsä suomalaiseen yhteiskuntaan, on vastaava luku enää noin 50 prosenttia.
 
Jätimme Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmän kanssa syksyllä valtuustoaloitteen, jossa esitimme, että Helsinki käynnistää selvityksen siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Mielestämme olisi hyvä lisäksi selvittää perheille annettavaa palveluseteliä harrastuskustannuksiin. Toimeentulotuen korvauksen sijaan palvelusetelillä tuki voitaisiin kohdistaa kannustavasti suoraan lapsen harrastuskustannuksiin ja näin säästyttäisiin turhalta byrokratialta. 
Myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on tartunut asiassa toimeen asettamalla työryhmän valmistelemaan ehdotusta, jolla jokaiselle lapselle ja nuorelle turvattaisiin mahdollisuus ainakin yhteen mieluisaan harrastukseen. Työryhmän toimikausi on 7.11.2016–28.2.2017. 
Helsinki tarjoaa monipuoliset harrastusmahdolisuudet kaikenikäisille. Helsingin uuden johtamisjärjestelmän myötä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimet kuuluvat  samaan toimialaan kirjaston ja museoiden kanssa. Täten mahdollisuudet lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittämiseen ovat entistä paremmat. Harrastuksia tulisi myös tuoda yhä enemmän koulujen iltapäivätoimintaan yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 
Harrastusmahdollisuuksien tukeminen on äärimmäisen tärkeää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteisen pallon perässä juokseminen ja samaan tiimiin kuuluminen mahdollistaa eläinikäisiä ystävyyksiä ja vahvan juurtumisen terveelliseen elämäntapaan ja kotikuntaan. Se on yksi arvokkaimpia asioita, joita voimme lapselle ja nuorelle tarjota.


65 vuotta tuettua lomatoimintaa

17.03.2017

Pitkään jatkunut vaikea taloustilanne ja epävarmat tulevaisuudennäkymät ovat lisänneet huono-osaisten ihmisten määrää Suomessa. Työttömyys, moninaiset terveysongelmat, köyhyys ja tulevaisuuden näköalattomuus yhdistävät yhä useampaa. Myös yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Kolmas sektori on vahva toimija hyvinvointiyhteiskunnassa. Järjestöt ovat olleet paikkaamassa palveluihin muodostuneita aukkoja sekä vastanneet kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten palveluista.

Nasy – Naiset Yhdessä ry tekee vapaaehtoistyötä erityisesti naisten ja perheiden hyväksi. Vuonna 1952 perustettu yhdistys toimii valtakunnallisesti ja sen päätehtävänä on järjestää sosiaalista lomatoimintaa sitä tarvitseville. Sosiaalisella lomatoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. 65-vuotisen historian aikana Nasy on tarjonnut tuhansille ihmisille mahdollisuuden irtiottoon arjesta tuetun loman muodossa. Loman tavoitteena on tukea arjessa jaksamisessa ja voimaannuttaa osallistujia. Lomalla on tarjolla monipuolista ohjelmaa, luentoja, ohjattua liikuntaa ja yhteistä aikaa lomaryhmän kanssa. Loma ei ole kuntoutusta tai hoitoa vaan omien voimavarojen vahvistamista. Ilman mahdollisuutta tuettuun lomaan, yli 80% lomalaisista olisi jäänyt kotiin.

Nasy – Naiset Yhdessä ry:n lomat ovat kaikille avoimia. Lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Vuonna 2016 tuettu loma myönnettiin 655 henkilölle, joista 401 oli ensikertalaisia. Hakijoita oli yhteensä 1542. Lomalaisista 34% kertoi kärsivänsä mielenterveysongelmista, 54% fyysisistä sairauksista. Lomalaisista 40% oli yksinasuvia naisia (mukaan lukien yksinhuoltajat, jotka vastaavat talouden menoista itse), joista iso osa kokee myös yksinäisyyttä.

Vapaaehtoisilla on olennainen rooli yhdistyksen toiminnassa. Jokaisella lomalla on mukana vapaaehtoisia Nasy-ohjaaja, jolla on oma roolinsa lomaryhmässä. Tällaista toimintamallia ei ole muilla lomajärjestöillä. Vuosittain yhdistyksellä on reilu 20 vapaaehtoista lomaohjaajaa, ja tämän lisäksi vapaaehtoisista koostuva hallitus, jonka puheenjohtajana minulla on jatkossa ilo ja kunnia toimia. Yhdistyksen toiminta on tulevaisuudessakin vapaaehtoistyötä ihmisten hyväksi. Tarvitsemmekin mukaan lisää innokkaita vapaaehtoisia.

Oman haasteensa toimintaan tuo myös rahoituksen hankkiminen. Järjestöt joutuvat painimaan vuosittain rahoituksen ja kilpailutuksen ristipaineessa. Nasy saa rahoituksen toimintaansa Veikkaukselta minkä lisäksi tarvitaan omaa varainhankintaa. Lomavalintoja sääntelee laki raha-automaattiavustuksista mikä tarkoittaa sitä, ettei sama henkilö voi saada peräkkäisinä vuosina tuettua lomaa.

Tämän päivän ongelmat erilaisia kuin Nasy:n aloittaessa toimintaansa 1950-luvulla. Lomien tarve ei ole kuitenkaan vähentynyt - päinvastoin. Nasyn kaltaisen kolmannen sektorin toimijan pääfokus on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Kun panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan, kustannukset kevenevät palveluketjun toisesta päästä. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava myös jatkossa. Meillä ei ole varaa menettää osaavia järjestötoimijoita ja vapaaehtoisten kullanarvoista armeijaa.


Kokoomus