BLOGIARKISTO

Varhaiskasvatus on oikealla kurssilla

28.09.2017

Oppimisen varhaisvuosiin panostaminen on kannattavin koulutusinvestointi, minkä yhteiskunta voi tehdä.  Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kodin ohella lapsen kehityksen ytimessä on laadukas varhaiskasvatus, jota annetaan päivähoidoissa ja esiopetuksessa.

Jo tällä hetkellä varhaiskasvatuksemme laatu kisaa kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoista. Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin vähiten suhteessa muihin Pohjoismaihin. Suomessa kolmevuotiaisista vain 68 prosenttia ja neljävuotiaista 74 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat yli 90 prosenttia.

Näiden lukujen sokea tuijottaminen ei suinkaan ole itsetarkoitus, mutta olisi tärkeää saada yhä useampi lapsi mukaan toiminnan piiriin.  Varhaiskasvatus auttaa kotien työtä, kannustaa lapsia kehittymään omaan tahtiinsa sekä antaa täyden tuen myöhemmälle opintielle. Varhaiskasvatuksen avulla on myös mahdollista ehkäistä syrjäytymistä. 

Varhaiskasvatus vaatii sitoutumista, ihmisiä ja varoja. Henkilökunnan ammattitaito ja laadukas toiminta kulkevat käsi kädessä, minkä vuoksi niin opettajien perus- kuin täydennyskoulutuskin on toteutettava hyvin ja riittävän laajasti. Asiassa ollaan jo vahvasti liikkeellä.

Jatkossa jokaisessa lapsiryhmässä tulee olla vähintään yksi kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut varhaiskasvatuksen ammattilainen. Tässä auttaa opetus- ja kulttuuriministeriön päätös lisätä yliopistoihin 1000 uutta lastentarhanopettajien aloituspaikkaa seuraavien kolmen vuoden aikana. 

Tulevaisuudessa kotiväki otetaan entistä aktiivisemmin mukaan päivähoidossa tapahtuvaan toimintaan. Kuluvan hallituskauden aikana aloitettu varhaiskasvatusuudistus tuo mukanaan jokaiselle lapselle laadittavan yksilöllisen pedagogisen ”opetussuunnitelman”. Siihen kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet. Ja olennaista tietenkin on, että vanhemmat laativat tuon suunnitelman yhdessä päiväkodin henkilöstön kanssa. 

Kokoomus on nostanut yhdeksi kärkitavoitteekseen nuorison hyvinvoinnin ja koulutuksen. Tähän kuuluu pitkän tähtäimen tavoite taata perheille maksuton puolipäiväinen varhaiskasvatus. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että 3—5-vuotiaille lapsille kustannetaan julkisin varoin kahdenkymmenen viikoittaisen tunnin varhaiskasvatus. 

Nykyinen hallitus on jo päättänyt alentaa varhaiskasvatusmaksuja tuntuvasti etenkin pieni- ja keskituloisilta perheiltä.  Myös sisaralennus nousee kaikkien perheiden osalta 10 prosentista 50 prosenttiin, eli toisen lapsen maksut ovat jatkossa vain puolet nykyisestä. Uudistukset tulevat voimaan 1.1.2018 ja samalla maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6700 perhettä lisää. Suunta on oikea.


Koirien myrkyttäjät vastuuseen

12.09.2017

Koirien myrkytystapaukset ja myrkytysyritykset ovat jälleen nousseet otsikoihin. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta tapaukset ovat erityisesti viime vuosina huolestuttavasti lisääntyneet. Myrkkysyöttejä on löydetty muun muassa koirapuistoista, lenkkipoluilta ja koiranomistajien omilta pihoiltakin. Järkyttävää on, että myrkkyä sisältäviä syöttejä on laitettu jopa postiluukkujen kautta sisään asuntoihin. Asia on ymmärrettävästi aiheuttanut paljon keskustelua ja huolta. Osa on selvinnyt säikähdyksellä, mutta valitettavasti osa on joutunut jättämään parhaalle ystävälle jäähyväiset aivan liian aikaisin.

Poliisi on myrkytysyritysten kanssa lähes voimaton ja on todennut, että myrkytysyrityksiä ei voida tutkia eläinsuojelurikoksina, sillä eläinsuojelurikoksen minkään muodon yritystä ei vielä ole laissamme säädetty rangaistavaksi. Tekoja voidaan tällä hetkellä tutkia korkeintaan törkeänä vahingontekona. Tällöinkin eläimiin kohdistunut teko tutkitaan esineeseen kohdistuneen rikoksen yrityksenä eikä eläimeen kohdistuvan rikoksen yrityksenä.

Rikoslaissa rangaistavaksi on säädetty eläinsuojelurikos, lievä eläinsuojelurikos ja törkeä eläinsuojelurikos. Näissä kaikissa säädetään rangaistavaksi teko, jolla henkilö tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta pahoinpitelemällä, liiallisesti rasittamalla, jättämällä tarpeellista hoitoa tai ravintoa vaille, tai muuten pykälässä määriteltyjen säädösten vastaisesti kohtelee eläintä julmasti tai tarpeetonta kipua tai tuskaa aiheuttaen. Tällaiseen tekoon syyllistynyt on tuomittava eläinsuojelurikoksesta. 

Rikosnimikkeissä ei ole säädetty erikseen teon yritystä rangaistavaksi. Nykylainsäädännön mukaan rikosvastuu siis alkaa vasta, kun eläintä on jo vahingoitettu. Myös vahingoittamisen yrityksen tulisi olla rikollista. Tämä lain epäkohta on pikaisesti korjattava.

On mahdotonta ymmärtää sellaista sairasta mieltä, joka haluaa vahingoittaa viatonta eläintä. Vahingoittamisen yritys myrkkysyöttien avulla ei varmasti ole yhtäkkinen päähänpisto. Lasinsiruja, nastoja, tai esimerkiksi rotanmyrkkyä sisältävien syöttien valmistaminen vaatii vaivaa ja niiden maastoon, koirapuistoihin, tai ihmisten pihoihin vieminen taas vaatii aikaa. Tällaiset teot ovatkin usein suunniteltuja ja joissakin tapauksissa yksi ja sama ihminen voi aiheuttaa asuinalueella huolta ja pelkoa pidemmän aikaa, jos tekijää ei saada heti kiinni. Myrkyttämisten ja myrkytysyritysten tuomittavuutta lisää se, että myrkytettyjen ruoka-aineiden uhreiksi voivat päätyä eläinten lisäksi pienet lapset.  

Olemme 3.5.2016 jättäneet kansanedustajaystäväni Saara-Sofia Sirénin kanssa eduskunnassa lakialoitteen rikoslain muuttamisesta siten, että eläinsuojelurikoksen yritys tulisi kriminalisoida. Aloite odottaa tällä hetkellä lakivaliokunnan käsittelyä. Puolustuskyvyttömät eläimet eivät voi loputtomiin odotella. Asiaa kiirehtiäksemme, jätämme tällä viikolla kirjallisen kysymyksen oikeusministerille, jossa penäämme hallitukselta toimia lainsäädännön korjaamiseksi.  

Koirien myrkyttäjät on saatava nykyistä paremmin kiinni ja heidät tulee saada aina vastuuseen teoistaan. Jo ryhtyminen toimintaan eläimen vahingoittamistarkoituksessa, on niin moitittava teko, että se on säädettävä rikokseksi mahdollisimman pian. Rikoksen yrityksen kriminalisointi varmasti myös toimisi ennaltaehkäisevästi ja vähentäisi tekoja ja niiden yrityksiä.


Turvallisuus ennen kaikkea

04.09.2017

Turun järkyttävien tapahtumien jälkeen turvallisuus on ymmärrettävästi ollut koko Suomen ykköspuheenaihe. Turvallisuus nousi yhdeksi keskeiseksi painopistealueeksi myös viime viikolla käydyissä hallituksen budjettineuvotteluissa.

Yhteiskunnallisen vakauden ja turvallisuuden takaaminen on yksi valtion tärkeimpiä tehtäviä. Turvallisuuden kannalta poliisi on keskeinen viranomainen. Poliisin toiminta edellyttää laadukkaan koulutuksen saanutta henkilökuntaa ja toiminnan vaatimia laitteita ja kalustoa. Suomalaisten luottamus poliisin on korkealla ja riittävillä panostuksilla tämä voidaan turvata jatkossakin. Tämän vuoksi olen erittäin tyytyväinen budjettiriihessä päätetystä yli 10 miljoonan euron lisämäärärahasta poliisin ja suojelupoliisin vahvistamiseksi.

Viranomaisten operatiivisen toiminnan turvaamisen lisäksi resursseja ohjataan myös oikeuslaitokselle ja vankiloille. Kielteisistä turvapaikkapäätösten valituksista ruuhkautunut hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus saavat lisää resursseja työhönsä. Tällä turvataan sekä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan että jouhevan oikeusprosessin toteutuminen. Vankilat tarjoavat kasvualustan niin radikalisoitumiselle kuin erilaisten ääriliikkeiden synnylle. Hallitus kohdentaakin Rikosseuraamuslaitokselle varoja vankilaradikalisoitumisen ehkäisytyöhön.

Myös Puolustusvoimien kykyä vastata muuttuneeseen turvallisuusympäristöön tehostetaan satsaamalla 50 miljoonaa euroa valmiuteen puolustusselonteon mukaisesti. Avokasta työtä tekeville Vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille puolestaan esitetään 2 miljoonan euron määrärahaa ensi vuodelle. Tällä halutaan tunnustaa järjestöjen tekemä työ maanpuolustustahdon- ja taidon ylläpitäjinä.

Ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen oli myös vahvasti esillä budjettiriihessä. Kokonaisturvallisuuden kannalta työ maamme rajojen ulkopuolella korostuu. Tästä yhtenä osoituksena on Suomen osallistuminen terrorismin vastaiseen taisteluun Irakissa. Irakin koulutusoperaatio on terrorismin vastaisen taistelun ydintä. Lisäksi siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin saatiin lisää rahaa samoin kuin kehitysyhteistyöhön. Vaikka summat ovat valtion kokonaisbudjetin kannalta pieniä, on niiden vaikutus merkittävä. Uhkien torjunta mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa on tehokkainta toimintaa.

Budjettiriihen päätösten ohella turvallisuuden kannalta keskeinen merkitys on syksyllä eduskunnan käsittelyyn tulevalla tiedustelulainsäädännöllä. Olen itse saanut seurata kyseisen projektin etenemistä eturivissä Tiedustelulainsäädännön parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenenä. Jatkossa Suomi tarvitsee myös omaa itsenäistä tiedustelukykyä. Kokonaisturvallisuuden kannalta keskeistä siviili ja -sotilastiedustelua ei voi perustaa ainoastaan muilta mailta saatujen tietojen varaan.


Kokoomus