BLOGIARKISTO

Kansainvälinen YK-päivä

24.10.2017

Nykyajan konflikteja ei käydä enää armeijoiden välillä taistelukentillä, vaan usein jopa asutuskeskuksissa ihmisten keskellä. YK:n arvion mukaan konfliktien uhreista lähes 90 prosenttia on siviilejä ja heistä 80 prosenttia naisia ja lapsia. Erityisen haavoittuvaisia naiset ja lapset ovat pakolaisleireillä, joissa he voivat joutuvat elämään pahimmillaan vuosikymmeniä. Kriisit, olivat ne ihmisten aiheuttamia tai luonnonkatastrofeja, vaikuttavatkin eri tavalla miehiin ja poikiin kuin naisiin ja tyttöihin.

Konflikteissa naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta lisääntyy ja raiskauksia käytetään yhtenä sodankäynnin välineenä. YK:n tilastojen mukaan kriisialueilla seitsemän kymmenestä naisesta joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi. Lisäksi huonon hygienian ja riittämättömien terveyspalvelujen takia noin 500 naista ja tyttöä kuolee päivittäin raskaus- ja synnytyskomplikaatioihin. Naisten hätä on aito ja kansainvälisten järjestöjen rahoitus seksuaali- ja lisääntymisterveyteen on riittämätöntä.

Humanitaarinen apu keskittyy ruuan, suojan ja ensiavun tarjoamiseen eli akuutin hädän lievittämiseen. Seksuaaliterveys ja -oikeudet nähdään toissijaisina, vaikka kuolonuhreista merkittävä osa on raskaana olevia tai synnyttäviä naisia. YK ja sen jäsenmaat, eri alueelliset toimijat sekä kansalaisjärjestöt ovat sitoutuneet edistämään tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kriisi- ja rauhankysymyksissä. YK hyväksyikin jo vuonna 2000 päätöslauselman 1325, jonka keskiössä on naisten asema konflikteissa sekä rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Ensimmäistä kertaa kansainvälinen yhteisö tunnusti, että konfliktit vaikuttavat erityisesti naisiin ja naisilla on merkittävä rooli rauhantyössä. 

Kehitys on valitettavasti kuitenkin ottanut takapakkia. Washingtonissa tehtiin alkuvuonna hengenvaarallinen päätös kriisialueiden ja kehitysmaiden naisten ja tyttöjen kannalta. Presidentti Donald Trump asetti tuolloin ”Global Gag Rulen”, jolla kielletään Yhdysvaltain rahoituksen jakaminen maan rajojen ulkopuolisille järjestöille, jotka ovat tekemisissä aborttien kanssa. Global Gag Rule uhkaa pyyhkiä pois sen hyvän kehityksen, mitä on saatu aikaan esimerkiksi äitiys- ja lapsikuolleisuuden osalta.  Vaakalaudalla on miljoonien naisten terveys ja jopa heidän henkensä.

Trumpin päätös herätti kansainvälisen vastarinnan. Alankomaat käynnisti #SheDecides-aloitteen, jonka tarkoituksena on varmistaa rahallinen tuki niille järjestöille, jotka kärsivät Yhdysvaltain suunnittelemista leikkauksista. Aloitetta tukivat useat EU:n jäsenmaat – Suomi mukana. Suomen kehitysyhteistyövaroista päätettiin kohdentaa 21 miljoonaa euroa kehitysmaiden naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja seksuaalioikeuksia edistäviin hankkeisiin. Suurin osa varoista ohjataan YK:n väestörahastolle UNFPA:lle ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille. Näin annetaan naisille ja tytöille mahdollisuus päättää omasta kehostaan ja lasten hankinnasta, millä on suuri merkitys perheiden hyvinvoinnille ja heikkojen valtioiden tasapainoiselle väestönkehitykselle. 

She Decides oli myös vahvasti esillä YK:n tämän vuoden yleiskokouksessa, missä Suomi isännöi yhdessä Etelä-Afrikan terveysministerin kanssa She Decides -liikkeen tukijäsenten kokousta. Liikkeen tarkoituksena ei ole olla rahoituskanava, vaan varmistaa leikkauksista eniten kärsineiden järjestöjen toimintakyky. Tämä päätös pelastaa henkiä ja samalla voimauttaa naisia vaatimaan oikeuksiaan esimerkiksi koulutuksen suhteen. Työtä riittää, mutta naisten ja tyttöjen asema ja hyvinvointi on avain yhteiskuntien kehitykseen. Hyvää Kansainvälistä YK-päivää!


Tyttöjen tulee saada olla tyttöjä

11.10.2017

Idea tyttöjen päivästä on alun perin lähtöisin lastenoikeusjärjestö Plan Internationilta. Plan pyrkii parantamaan erityisesti kehitysmaiden tyttöjen elämää ja suojelua. Kehitysmaiden tytöt kokevat kolminkertaista syrjintää ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä takia. Plan tunnetaan monista merkittävistä ja koskettavista kampanjoistaan, kuten esimerkiksi ”Koska olen tyttö” -kampanja.

Tänä vuonna Plan järjestää tyttöjen päivän kunniaksi symbolisen Girls Takeover -tempauksen, jossa kiinnitetään huomio tyttöjen kohtaamaan syrjintään, mutta myös mahdollisuuksiin. 11.10 tytöt ympäri maailmaa astuvat päiväksi niin poliittisten, yhteiskunnallisten kuin taloudellistenkin päättäjien kenkiin – eri johtotehtäviin, joissa on yleensä totuttu näkemään enimmäkseen miehiä. Esimerkiksi meillä Suomessa pääministeri Juha Sipilän työpariksi päivän ajaksi nousee 16-vuotias Katariina Räikkönen. Girls Takeover on samalla yksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden sadasta tasa-arvoteosta.

Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu Suomessa kansainvälisesti verrattuna melko hyvin, löytyy meiltäkin parannettavaa vielä paljon. Valitettavasti tyttöjen ja naisten ääni jää usein kuulematta ja osaaminen hyödyntämättä. Naisten ja miesten palkkaero on edelleen noin 17 prosenttia, naisia on aivan liian vähän johtopaikoilla ja naiset kantavat valtaosan hoivavastuusta yksin. Yksi vakava ongelma on myös seksuaalinen häirintä, jota tytöt ja naiset kohtaavat elämänsä aikana. Tilastojen mukaan tytöt joutuvat huomattavasti useammin häirinnän kohteeksi kuin pojat. 

THL:n tuoreimman valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan 8,9 prosenttia yläkoulu- ja toisen asteen oppilaitoksen tytöistä on kokenut seksuaalista väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Saman kyselyn perusteella 13,5 prosenttia tytöistä on puolestaan joutunut seksuaalisen häirinnän uhriksi julkisissa tiloissa. Tytöistä 16,9 prosenttia ilmoitti, että heitä on häiritty seksuaalisesti internetissä tai puhelimessa. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri (Tasa-arvovaltuutetun määritelmä).

Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden tunnistaminen ihmisoikeudeksi on äärimmäisen tärkeää. Kaikenlaiseen häirintään tulee suhtautua vakavammin ja siitä täytyy puhua huomattavasti enemmän. Kukaan ei saa jäädä yksin hautomaan asiaa, vaan häirinnästä on aina kerrottava. Ainoastaan asian näkyväksi tekemisellä pystytään puuttumaan itse asiaan. Olen pitänyt esillä seksuaalisen häirinnän vastaista työtä muun muassa eduskunnassa ja vieraillut nuorisotyötä tekevissä järjestöissä, jotka toimivat eturintamassa seksuaalista häirintää vastaan.

Paljon on tyttöjen aseman parantamiseksi jo tehty, mutta valtavasti on vielä tekemättä. Tämän päivän ja tulevaisuuden tytöt tarvitsevat meitä rikkomaan lasikattoja ja polkemaan sileämpiä polkuja. Tyttöjen tulee saada olla tyttöjä – unelmoida, leikkiä ja kasvaa turvassa. 


Kokoomus