BLOGIARKISTO

Yksinäinen joulu

21.12.2018

Joulu on perinteisesti pysähtymisen aikaa. Jouluna vietämme aikaa läheistemme kanssa, tapaamme ystäviämme ja muistamme myös niitä rakkaitamme, jotka eivät enää ole luonamme. Moni viettää kuitenkin tämänkin joulun yksin - tahtomattaan. Emme elä enää kolmen sukupolven pihapiireissä. Perheenjäsenet saattavat elää ympäri Suomea tai maailmaa. Pysähtyminen yksin saattaa ahdistaa.

Arviolta 400 000 suomalaista kokee itsensä yksinäiseksi. Kyseessä ei ole vain yhden ikäryhmän kokemus, sillä yksinäisyydestä kärsivät kaikenikäiset. Yksinäisen lapsen polku on herkästi yksinäisen nuoren, aikuisen ja vanhuksen polku. Näin ei pitäisi olla, vaan meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta kukaan ei joudu jäämään yksin.

Pienten lasten kohdalla yhteisön tuoman tuen tarve korostuu. Tiedämme, että huono-osaisuus periytyy ja kasautuu. Siksi laadukkaan varhaiskasvatuksen tulisi olla kaikkien lasten ulottuvilla. Varhaiskasvatuksen voima näkyy erilaisista taustoista tulevien lasten tasa-arvoistamisessa. Mitä nuorempana opimme luomaan ystävyyssuhteita, sitä vahvemmin ehkäisemme yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kaikille lapsille täytyy myös mahdollistaa vähintään yksi mieleinen harrastus. Liikkuva, harrastava ja osallistuva lapsi on liikkuva nuori ja aikuinen. Tiimitekeminen ja treenit luovat tarvittavaa me-henkeä.

Lisääntynyt lapsiperheiden pahoinvointi on yksi tämän hetken kipeimpiä ongelmia maassamme. Kolmen sukupolven pihapiirin puuttuminen jättää monet lapsiperheet yksin lasten kasvatushaasteiden ja arjen murheiden kanssa. Esimerkiksi HelsinkiMission äiti- ja isämentoritoiminta vastaa tähän kysyntään ja auttaa yksinäisiä vanhempia arjen haasteissa.

Aikuisiän yksinäisyys jatkuu helposti myös ikäihmisenä. Suomessa yli kolmannes Ikäihmisistä kärsii yksinäisyydestä usein tai jatkuvasti. Yksinäisyys voi aiheuttaa masennusta ja vakavia mielenterveysongelmia. Se on usein myös syrjäytymisen ja alkoholiongelmien taustalla. Vanhuusiän masennus on hyvin usein seurausta yksinäisyydestä ja ulkopuolisuuden tunteesta. Raja-aitojen madaltaminen työn ja vapaaehtoistoiminnan osalta helpottaisi ongelmaa. Esimerkiksi Sitran selvityksen mukaan yhä useampi hyväkuntoinen eläkeläinen tahtoisi olla avuksi, mutta tiukka sääntely vastuukysymyksineen on liian usein esteenä. Läheisten tuen ja läsnäolon lisäksi ikäihmiset tarvitsevat ikäistensä seuraa. Hyviä tuloksia on saatu ystäväpiiritoiminnasta sekä erilaisista ryhmätoimintamuodoista. Senioripassin tulisi olla kaikkien eläkeläisten saatavilla, jotta kodista lähdettäisiin liikkumaan. Usein itse liikuntatuokiota tärkeämpää ovat kohtaamiset toisten saman ikäisten kanssa.

Paras lääke yksinäisyyteen on toinen ihminen. Jokainen meistä voi olla toisellemme lähimmäinen. Voimme ottaa toisia huomioon, kysellä kuulumiset, katsoa silmiin ja olla toisen ajatuksista ja tuntemuksista kiinnostunut. Jokainen voi myös omien voimavarojensa mukaan osallistua eri järjestöjen ystävätoimintaan ja aloittaa ystävystymisen vaikka omasta naapurista

 


Kokoomus