BLOGIARKISTO

Metsästyskortitta metsästäminen sallituksi?

30.01.2019

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan EU:ssa tai kansallisesti säädetyiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu tulisi poistaa metsästyslain pyyntirajoitusten piiristä. Ilmastonmuutos kasvattaa haitallisten vieraslajien määrää myös Suomessa. Edellä mainitut vieraslajit aiheuttavat Suomen alkuperäiselle eläimistölle haittaa ja niiden torjunta suomalaisesta luonnosta on tärkeää. 

Tähän saakka vieraslajien metsästys on ollut metsästysluvanvaraista.  Lakiesityksen mennessä läpi, esimerkiksi supikoiran metsästykseen tarvittaisiin pelkkä maanomistajan lupa, eikä metsästyskorttia enää tarvittaisi. Muun muassa supikoiran metsästyksessä sallittaisiin perinteisessä metsästyksessä kiellettyjä keinoja. Tämä on huolestuttava tieto.

Eläinsuojelulaki 32§ velvoittaa, että ”eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläimen saa lopettaa vain se, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.” Vaikka pyydystämisessä ja lopettamisessa tuleekin noudattaa eläinsuojelulakia, ei metsästyskortittomalla välttämättä ole kokemusta eläimen oikeaoppisesta pyydystämisestä, saati tämän kivuttomasta ja nopeasta lopetuksesta. Supikoira on helppo saada loukkuun, mutta sitä on vaikea tappaa muutoin kuin ampumalla. Lakiesitys ilman metsästyskorttia metsästämisestä saattaa muodostua vaaralliseksi pyydystäjälle sekä tämän ympäristölle ja aiheuttaa turhaa kärsimystä pyydystettävälle.

Metsästäjillä on yleensä hallussaan lajituntemus. Maallikko ei välttämättä osaa erottaa euroopan- ja kanadanmajavaa toisistaan, joten majavien pesät olisi vähintään turvattava. Toivottavaa olisi myös tarkentaa, saako vieraslajeja metsästää myös pesimäaikaan. Emon tappaminen aiheuttaisi poikasille nälkään nääntymisen ja näin ollen epäeettisen kuoleman.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta tiedotti vastikään, että vieraslajeihin lukeutuva piisamikanta on viime vuosikymmenien aikana vähentynyt luontaisesti Suomesta. Sen levinneisyydestä toivotaan tutkimusta, jolla kannan häviäminen voitaisiin todeta. Sikäli kannattaa miettiä, onko metsästyslain muutoksessa tarpeen edes huomioida piisamia.

Useasta suunnasta on esitetty huolia lakimuutoksen pyyntimenetelmien ja keinojen osalta. Hätäisesti tulkittu lakimuutos saattaisi aiheuttaa hämmennystä ja näin ollen olisi epäselvää, kuka saisi metsästää mitä ja millä keinoin. EU ei ole määritellyt, miten haitallisten vieraslajien kantaa hoidetaan. Jätin asiaan liittyen tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa haluan vastauksen muun muassa siihen, miten eläinsuojelulaki tullaan huomioimaan metsästyslain muutoksen yhteydessä. 


Ekologisia akkuja

18.01.2019

Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma - Agenda2030 - asettaa yhteiset tavoitteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi kaikille YK:n jäsenmaille. Hallituksen kansallinen Agenda2030-toimeenpano rakentuu kahden painopistealueen ympärille, joista toinen on hiilineutraali Suomi.

Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotukeen ollaan nyt kohdentamassa 6 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Tuen tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöauto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseosetanoli). Lisäksi akun hinnan on kuitenkin arvioitu putoavan lähes 80 prosenttia vuosien 2016 ja 2030 välillä.

Tarkoituksena on vähentää liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä, mutta vaihtoehtojen tulee olla ekologisesti kestävällä pohjalla. Suomalaisten autojen keski-ikä on korkea, 11,8 vuotta. Bloombergin artikkelin (https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-10-16/the-dirt-on-clean-electric-cars) mukaan sähköauton akun valmistus vastaa itsessään jopa dieselauton 9 vuoden ajojen hiilidioksipäästöjä, koska akkutehtaat sijoittuvat maihin kuten Kiina, Saksa, Puola ja Thaimaa, joissa käytetään energian tuottamiseen paljon uusiutumatonta energiaa. Kun sähköautojen toimintamatkat kasvavat, niin samalla lisääntyvät päästöt akkujen valmistuksessa. On siis hyvä tarkastella ekologisuusväitteiden kokonaisuutta.

Litiumioniakun varassa liikkuva sähköauto on ajossa päästötön, mutta akun valmistaminen ei ole vielä ongelmatonta. Se tuottaa massiivisesti hiilidioksidipäästöjä sekä raaka-aineiden tuotannossa, että akun valmistuksen yhteydessä.

Akkuihin tarvittava malmin louhinta, jalostus ja kuljetus on itsessään vielä päästöpommi. Jatkojalostuksen kemialliset prosessit puolestaan vaativat valtavasti energiaa korkeiden lämpötilojen ja tuotteen kuivatuksen vuoksi. Erityisen ristiriitaista sähköautojen ekologisuudessa on tieto siitä, että akkutehtaat toimivat pääasiassa hiilivoimalla. Emme voi ulkoistaa ongelmiamme muihin maihin.

Toistaiseksi sähköautoa ekologisempaa olisi päivittää vanhasta bensiiniautosta bioetanoliauto. Vaikka biopolttoaine ja sekoitteet ovat hyvä väliratkaisu, niitäkään ei voi lisätä määräänsä enempää. Tarvitsemme lisää tutkimusta ja korkeaa osaamista, jotta siirtyminen sähkökäyttöön olisi mahdollisimman puhdasta. Onneksi akkuteknologia kehittyy kovaa vauhtia. Näin sähköauto olisi todellakin se ekologisin vaihtoehto ja vastaus Agenda2030-toimintaohjelmaan.


Huoleton lapsuus

10.01.2019

Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta huolettomaan lapsuuteen. Suomessa joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Vanhemman sairastuessa vastuunkantajaksi saattaa päätyä lapsi, jolloin hänestä tulee lapsihuoltaja. Ketään ei saa jättää yksin kannattelemaan korttitaloa – varsinkaan lasta. 

International Journal of Social Psychiatry -lehdessä julkaistusta suomalaistutkimuksesta (THL, Kela ja Eläketurvakeskus) ilmenee, että lapsuudenkodin taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat vaikuttavat nuorten riskiin joutua eläkkeelle mielenterveyssyistä. Eläkkeelle päätymisen riski kasvaa, jos nuoren vanhemmat kärsivät mielenterveyden häiriöistä. Nuoren huoliin tulee havahtua varhaisessa vaiheessa.

Kelan tuoreen tiedotteen mukaan alle 40-vuotiaiden täyden kansaneläkkeen saajien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Kolme neljästä on työkyvyttömyyseläkkeellä, joista kahdeksan kymmenestä mielenterveyden häiriöiden vuoksi. 

Mielenterveyshäiriöiden hoitamisessa ennakointi on olennaista. Kun perheen vanhempi sairastuu, on tärkeää huolehtia lasten hyvinvoinnista ja ohjata heidät avun pariin kuten esimerkiksi nuorten palvelupisteisiin Ohjaamoon tai Nuorisoasemalle. Nuorten arkea seuraavat koulujen kuraattorit ja tarkoilla hoksottimilla varustetut koulupsykologit ovat usein lähimpänä huomaamassa vaikeudet. Heidän palvelujensa kattavuus tulee ottaa entistä paremmin huomioon. 

Kaksi kuntaa viidestä arvioi, että sosiaalityöntekijöitä on liian vähän apua tarvitseviin lapsiin nähden. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja Lastensuojelun keskusliitto ovat vaatineet vuosia lakiin kirjattavaksi ylärajaksi 25 lasta yhtä sosiaalityöntekijää kohti, kun määrä voi olla nykyään kymmenkertainen. On selvää, ettei ylityöllistetyllä sosiaalityöntekijällä ole supermiehen voimavaroja panostaa riittävästi jokaiseen lapseen. Jokaisen lapsen hätä on kuitenkin yhtä tärkeä ja kun hätä on suuri, apua on saatava heti.

Usein lapsi/nuori ei ole osaa sanoittaa kodin tapahtumia. Häpeä on myös tehokas hiljentäjä. FinFami – mielenterveysomaisille apua ja tukea tarjoava järjestö – on kehittänyt kouluille maksuttomat draamamateriaalit, joilla voidaan käsitellä kodin mielenterveys- ja päihdeongelmia lasten ja nuorten kanssa. Esimerkiksi näytelmien kautta voidaan lähestyä vaikeaa aihetta turvallisesti. Kun nuori löytää oikeat sanat perheen tilanteelle, helpottuu asiasta puhuminenkin. Meidän kaikkien tehtävänä on puolestaan varmistaa, että lapselle löytyy taho, jolle puhua.

Lasta ei saa jättää yksin apua etsimään. Ollaan läsnä ja lähimmäisiä toisillemme.


Kokoomus