BLOGIARKISTO

Tahtomattaan yksinäinen

17.02.2021

Yksinäisyys on yleinen ja vakava ongelma Suomessa. Se ei kosketa ainoastaan yhtä ihmisryhmää tai sukupolvea, vaan läpileikkaa koko yhteiskuntaa. Korona-aika on pahentanut yksinäisyyttä entisestään. Suomen Punaisen Ristin hiljattain teettämän tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas suomalainen kärsii tällä hetkellä yksinäisyydestä. 

Jokainen meistä on varmasti tuntenut jossakin vaiheessa elämäänsä jonkinlaista yksinäisyyttä. On tärkeää tiedostaa, että on olemassa sekä hyvää että huonoa yksinäisyyttä. Vaikeinta yksinäisyys on erityisesti silloin, kun se ei ole itsestä riippuvaista. Yksinäisyys voi aiheuttaa masennusta, ahdistusta, jopa skitsofreniaa ja itsetuhoisuutta. Se on usein myös syrjäytymisen ja alkoholiongelmien taustalla. 

Useista tutkimuksista on käynyt ilmi se, että jos lapsi ei löydä ystävää seitsemännen luokan syyslukukaudella, hän on todennäköisesti yksinäinen koko yläasteen ajan. Teini-iän yksinäisyys luo helposti syrjäytymisen kierteen, eikä luonnollisesti luo hyvää pohjaa aikuiseksi kasvamisessa. Yli puolet aikuisista yksinäisistä onkin ollut yksinäisiä jo teininä.

Aikuisiän yksinäisyys jatkuu helposti myös ikäihmisenä. Suomessa noin 300 000 yli 70-vuotiasta kärsii yksinäisyydestä usein tai jatkuvasti. Vanhuusiän masennus on hyvin usein seurausta yksinäisyydestä ja ulkopuolisuuden tunteesta.

Kolmas sektori ja järjestöt tekevät äärimmäisen tärkeää työtä syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemisessä. Olen vieraillut useissa syrjäytymisen vastaista työtä tekevissä järjestöissä, kuten esimerkiksi HelsinkiMissiossa, FinFamissa ja Diakonissalaitoksen Vamoksessa. Järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä on tulevaisuudessa tehostettava etsimällä uusia yhteistyön muotoja ja hälvennettävä rajaa julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Lisäksi raja-aitojen madaltaminen työn ja vapaaehtoistoiminnan osalta helpottaisi ongelmaa. Esimerkiksi Sitran selvityksen mukaan yhä useampi hyväkuntoinen eläkeläinen tahtoisi olla avuksi, mutta tiukka sääntely vastuukysymyksineen on liian usein esteenä.

Pidän myös tärkeänä, että yksinäisyydestä ja sen aiheuttamista haitoista puhuttaisiin enemmän kouluissa ja etenkin mediassa. Asian näkyväksi tekeminen edesauttaa sen torjumisessa. Yksinäisyys on lisääntynyt jatkuvasti 2000-luvulla ja siitä on jopa ennustettu seuraavaa kansantautia. Jos yksinäisyys räjähtää käsiin, koituu siitä valtavat kustannukset hyvinvointivaltiolle. On arvioitu, että nuorena syrjäytynyt henkilö aiheuttaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonan euron kustannukset elämänsä aikana – inhimillisestä menetyksestä puhumattakaan.

Yhteiskunta voi tehdä oman osansa yksinäisyyden ehkäisemisessä, mutta kaikkea vastuuta ei voi siirtää viranomaisille. Ihminen tarvitsee toista ihmistä ja ennen kaikkea aikaa sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemista. Lapsi tarvitsee vanhempiaan ja vanhemmat lapsiaan, nuori ystäviään ja ikäihminen läheisiään. Jokaisen meidän kansalaisvelvollisuuksiin kuuluu lähimmäisistä huolehtiminen ja välittäminen. 


Pieni, mutta pippurinen

06.12.2020

Vietämme 103-vuotiaan itsenäisen Suomen juhlaa hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Kulunut vuosi on ollut raskas ja vaikea. Koronapandemia on haastanut ja haastaa edelleen meitä kaikkia sekä aiheuttaa paljon pelkoa, turvattomuutta ja huolta. Koronan vaikutukset niin yrityksille, työpaikoille kuin julkiselle taloudelle ovat valtavia.

Koronan aikana moni meistä on joutunut pysähtymään ja pohtimaan elämää sekä tulevaisuutta uudella tavalla. Näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä on myös hyvä hiljentyä miettimään, mitä itsenäisyys ja isänmaallisuus itse kullekin oikeastaan tarkoittaa.

Isänmaallisuudessa on paljolti kyse rakkaudesta ja omistautumisesta oman maan hyväksi. Kuten hyvin tiedämme, asemamme itsenäisenä valtiona ei ole tullut tarjottimella. Isänmaallisuuden toteuttaminen on edellyttänyt usein maan edun asettamista oman edun edelle. Maatamme puolustaneet nauttivat varauksetonta arvostustamme.

”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.” Tuo Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikiven toteamus sopii erittäin hyvin tähänkin aikaan. Talouden kuntoon laittaminen koronan jälkeen on urakka, joka hirvittää monia.

Tilanne on vakava, mutta ei toivoton. Talous saadaan kasvuun vain työtä ja työllisyyttä lisäämällä, yrittäjyydellä sekä rakenteellisia uudistuksia tekemällä. Oikopolkuja ei ole. Työnteon tulee olla aina kannattavaa. Yhteiskunta, jossa työ ei kannata, ei ole terve. Kaikesta työstä saa kullanarvoista kokemusta, eikä ikinä tiedä, mikä ovi johtaa mihinkin. Ylisääntelyn ja holhouksen sijaan terve järki ja tolkku on palautettava politiikan keskiöön.

Sivistyneessä yhteiskunnassa jokaisen on voitava tuntea olevansa rakastettu, tarpeellinen ja arvostettu. On järkyttävää, että joka kolmas ikäihminen kärsii yksinäisyydestä ja joka toinen päivä ikäihminen päättää elämänsä omien käsiensä kautta. Moni elää yksin, surullisena ja hylättynä. Korona-aika on entisestään lisännyt yksinäisyyttä. Tämä ei kuulu suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Apua ja tukea on oikeasti saatava niitä tarvittaessa. Välittämistä ei kuitenkaan voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Välittäminen lähtee meistä jokaisesta.

Täsmätoimia tarvitaan erityisesti lasten ja nuorten tueksi. Tutkimukset osoittavat huono-osaisuuden periytyvän ja kasautuvan. Syrjäytymisen kokonaiskustannukset ovat arviointitavasta riippumatta miljardiluokkaa, inhimillisistä menetyksistä puhumattakaan. Meillä ei ole varaa hukata ainuttakaan kanssasisarta tai -veljeä. Jokaisella on oltava mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan. Kenenkään tausta ei saa sulkea pois mahdollisuuksia.

Suurin uhkamme nopeasti muuttuvassa maailmassa on lopulta kyvyttömyys tehdä tarvittavia päätöksiä ja välinpitämättömyys. Päättämättä jättämisen seuraukset olisivat kuitenkin tuhoisat koko maan kannalta. 

Elämää nähneiden suomalaisten on tapana sanoa, että kun tuntee historian tapahtumat, on helpompaa myös kulkea tietä eteenpäin. Poliittisten pikavoittojen tavoittelun sijaan tiedämme, että tavoitteet saavutetaan yhteistyöllä, reippaalla talkoohengellä ja pitkäjänteisyydellä.

Hyvää Itsenäisyyspäivää itsenäinen isänmaamme!


Monenkeskinen järjestelmä tarvitsee puolustajia

24.10.2020

YK:n päivää vietetään maailmanlaajuisesti 24.10. Koronapandemia on lisännyt köyhyyttä, epätasa-arvoa ja taloudellista ahdinkoa maailmalla. Juuri siksi Yhdistyneiden kansankuntien (YK) ja sen alaisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO) rooli on nyt erittäin tärkeä.

Kehittyvissä maissa köyhyys ja epätasa-arvo ovat koronakriisin myötä lisääntyneet. On huolestuttavaa, että erityisesti tyttöjen mahdollisuus koulunkäyntiin on entisestään vähentynyt. YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kriisit kasvattavat perheväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön riskiä, ja tyttöjen ja naisten on tavallista vaikeampi saada suojelua. Lapsiavioliittojen ja varhaisten raskauksien määrä on lisääntynyt.

YK:n pitää huomioida koronaviruksen vaikutukset naisten ja tyttöjen asemaan. Suomi on kansainvälisesti tunnettu tasa-arvon puolesta puhujana. Suomen on entistä enemmän käytettävä mainettaan hyväksi edistääkseen tyttöjen ja naisten aseman parantamista maailmalla.

Koronaviruksen vaikutukset ovat erityisen vakavia konfliktialueilla, joissa ihmisoikeudet ovat jo muutenkin hauraalla tasolla. Konfliktit ovat koronan myötä kärjistyneet.

YK syntyi alunperin tarpeesta luoda valtioiden välinen yhteistyöelin, jotta suursotia voitaisiin ehkäistä ennalta ja rauhaa edistää ympäri maailmaa. Tämä tarve on edelleen ajankohtainen ja siksi on olennaista, että YK nauttii jäsenvaltioidensa luottamusta ja tukea.

Tämä ei kuitenkaan toteudu. Yhdysvaltojen presidentti Trump ilmoitti keväällä katkaisevansa WHO:n rahoituksen. Trumpin kaudella Yhdysvallat on vetäytynyt muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvostosta, kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöstä Unescosta, Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinsulkusopimuksesta.

Sekä suurvallat että muut toimijat ovat nakertaneet YK:n toimintakykyä ja vaikutusvaltaa. Monenkeskinen järjestelmä tarvitsee puolustajia. Kokoomus lähtee siitä, että YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen toimintakykyä sekä Suomen asemaa YK:ssa on vahvistettava.


Kokoomus