BLOGIARKISTO

Pieni, mutta pippurinen

06.12.2020

Vietämme 103-vuotiaan itsenäisen Suomen juhlaa hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Kulunut vuosi on ollut raskas ja vaikea. Koronapandemia on haastanut ja haastaa edelleen meitä kaikkia sekä aiheuttaa paljon pelkoa, turvattomuutta ja huolta. Koronan vaikutukset niin yrityksille, työpaikoille kuin julkiselle taloudelle ovat valtavia.

Koronan aikana moni meistä on joutunut pysähtymään ja pohtimaan elämää sekä tulevaisuutta uudella tavalla. Näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä on myös hyvä hiljentyä miettimään, mitä itsenäisyys ja isänmaallisuus itse kullekin oikeastaan tarkoittaa.

Isänmaallisuudessa on paljolti kyse rakkaudesta ja omistautumisesta oman maan hyväksi. Kuten hyvin tiedämme, asemamme itsenäisenä valtiona ei ole tullut tarjottimella. Isänmaallisuuden toteuttaminen on edellyttänyt usein maan edun asettamista oman edun edelle. Maatamme puolustaneet nauttivat varauksetonta arvostustamme.

”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.” Tuo Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikiven toteamus sopii erittäin hyvin tähänkin aikaan. Talouden kuntoon laittaminen koronan jälkeen on urakka, joka hirvittää monia.

Tilanne on vakava, mutta ei toivoton. Talous saadaan kasvuun vain työtä ja työllisyyttä lisäämällä, yrittäjyydellä sekä rakenteellisia uudistuksia tekemällä. Oikopolkuja ei ole. Työnteon tulee olla aina kannattavaa. Yhteiskunta, jossa työ ei kannata, ei ole terve. Kaikesta työstä saa kullanarvoista kokemusta, eikä ikinä tiedä, mikä ovi johtaa mihinkin. Ylisääntelyn ja holhouksen sijaan terve järki ja tolkku on palautettava politiikan keskiöön.

Sivistyneessä yhteiskunnassa jokaisen on voitava tuntea olevansa rakastettu, tarpeellinen ja arvostettu. On järkyttävää, että joka kolmas ikäihminen kärsii yksinäisyydestä ja joka toinen päivä ikäihminen päättää elämänsä omien käsiensä kautta. Moni elää yksin, surullisena ja hylättynä. Korona-aika on entisestään lisännyt yksinäisyyttä. Tämä ei kuulu suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Apua ja tukea on oikeasti saatava niitä tarvittaessa. Välittämistä ei kuitenkaan voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Välittäminen lähtee meistä jokaisesta.

Täsmätoimia tarvitaan erityisesti lasten ja nuorten tueksi. Tutkimukset osoittavat huono-osaisuuden periytyvän ja kasautuvan. Syrjäytymisen kokonaiskustannukset ovat arviointitavasta riippumatta miljardiluokkaa, inhimillisistä menetyksistä puhumattakaan. Meillä ei ole varaa hukata ainuttakaan kanssasisarta tai -veljeä. Jokaisella on oltava mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan. Kenenkään tausta ei saa sulkea pois mahdollisuuksia.

Suurin uhkamme nopeasti muuttuvassa maailmassa on lopulta kyvyttömyys tehdä tarvittavia päätöksiä ja välinpitämättömyys. Päättämättä jättämisen seuraukset olisivat kuitenkin tuhoisat koko maan kannalta. 

Elämää nähneiden suomalaisten on tapana sanoa, että kun tuntee historian tapahtumat, on helpompaa myös kulkea tietä eteenpäin. Poliittisten pikavoittojen tavoittelun sijaan tiedämme, että tavoitteet saavutetaan yhteistyöllä, reippaalla talkoohengellä ja pitkäjänteisyydellä.

Hyvää Itsenäisyyspäivää itsenäinen isänmaamme!


Monenkeskinen järjestelmä tarvitsee puolustajia

24.10.2020

YK:n päivää vietetään maailmanlaajuisesti 24.10. Koronapandemia on lisännyt köyhyyttä, epätasa-arvoa ja taloudellista ahdinkoa maailmalla. Juuri siksi Yhdistyneiden kansankuntien (YK) ja sen alaisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO) rooli on nyt erittäin tärkeä.

Kehittyvissä maissa köyhyys ja epätasa-arvo ovat koronakriisin myötä lisääntyneet. On huolestuttavaa, että erityisesti tyttöjen mahdollisuus koulunkäyntiin on entisestään vähentynyt. YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kriisit kasvattavat perheväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön riskiä, ja tyttöjen ja naisten on tavallista vaikeampi saada suojelua. Lapsiavioliittojen ja varhaisten raskauksien määrä on lisääntynyt.

YK:n pitää huomioida koronaviruksen vaikutukset naisten ja tyttöjen asemaan. Suomi on kansainvälisesti tunnettu tasa-arvon puolesta puhujana. Suomen on entistä enemmän käytettävä mainettaan hyväksi edistääkseen tyttöjen ja naisten aseman parantamista maailmalla.

Koronaviruksen vaikutukset ovat erityisen vakavia konfliktialueilla, joissa ihmisoikeudet ovat jo muutenkin hauraalla tasolla. Konfliktit ovat koronan myötä kärjistyneet.

YK syntyi alunperin tarpeesta luoda valtioiden välinen yhteistyöelin, jotta suursotia voitaisiin ehkäistä ennalta ja rauhaa edistää ympäri maailmaa. Tämä tarve on edelleen ajankohtainen ja siksi on olennaista, että YK nauttii jäsenvaltioidensa luottamusta ja tukea.

Tämä ei kuitenkaan toteudu. Yhdysvaltojen presidentti Trump ilmoitti keväällä katkaisevansa WHO:n rahoituksen. Trumpin kaudella Yhdysvallat on vetäytynyt muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvostosta, kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöstä Unescosta, Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinsulkusopimuksesta.

Sekä suurvallat että muut toimijat ovat nakertaneet YK:n toimintakykyä ja vaikutusvaltaa. Monenkeskinen järjestelmä tarvitsee puolustajia. Kokoomus lähtee siitä, että YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen toimintakykyä sekä Suomen asemaa YK:ssa on vahvistettava.


Tyttöjen tulee saada olla tyttöjä

06.10.2020

Tällä viikolla vietetään taas Kansainvälistä tyttöjen päivää (11.10). YK:n yleiskokouksen julistaman teemapäivän tarkoituksena on tukea maailman tyttöjä ja samalla tuoda esille niitä haasteita ja odotuksia, joita tytöt kohtaavat. Päivän tarkoituksena on myös nostaa esille tyttöjen potentiaali yhteiskuntien kehittäjinä.

Idea tyttöjen päivästä on alun perin lähtöisin lastenoikeusjärjestö Plan Internationilta. Plan pyrkii parantamaan erityisesti kehitysmaiden tyttöjen elämää ja suojelua. Kehitysmaiden tytöt kokevat kolminkertaista syrjintää ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä takia. Plan tunnetaan monista kampanjoistaan, kuten esimerkiksi ”Koska olen tyttö” -kampanja ja ”Girs Takeover”-tempaukset.

Tällä kertaa Plan nostaa Tyttöjen päivänä esiin tyttöjen kohtaaman verkkohäirinnän. Tytöt viettävät kaikkialla maailmassa yhä enemmän aikaa internetissä. Koronapandemian aikana median käyttö on lisääntynyt entisestään. Osallistuessaan netissä julkiseen keskusteluun, tytöt kohtaavat verkkoväkivaltaa, kuten häirintää, fyysisiä uhkauksia ja kiusaamista. 

Yksi vakava ongelma on myös seksuaalinen häirintä, jota tytöt ja naiset kohtaavat. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri (Tasa-arvovaltuutetun määritelmä).

Tilastojen mukaan tytöt joutuvat huomattavasti useammin häirinnän kohteeksi kuin pojat. Planin tutkimuksen mukaan naiset kohtaavat internetissä häirintää 27 kertaa todennäköisemmin kuin miehet, ja kolme neljästä naisesta on kokenut verkkoväkivaltaa. Tyttöjen häirintä verkossa on este tasa-arvolle. 

Kaikenlaiseen häirintään tulee suhtautua vakavammin ja siitä täytyy puhua huomattavasti enemmän. Kukaan ei saa jäädä yksin hautomaan kokemaansa, vaan häirinnästä on aina kerrottava. Ainoastaan asian näkyväksi tekemisellä pystytään puuttumaan itse asiaan. 

Paljon on tyttöjen aseman parantamiseksi jo tehty, mutta valtavasti on vielä tekemättä. Tämän päivän ja tulevaisuuden tytöt tarvitsevat meitä rikkomaan lasikattoja ja polkemaan sileämpiä polkuja. Tyttöjen tulee saada olla tyttöjä – unelmoida, leikkiä ja kasvaa turvassa. 


Kokoomus