BLOGIARKISTO

Matkailun ihmemaa?

19.03.2019

Viime aikoina olemme saaneet lukea kansainvälisistä lehdistä useita uutisointeja, joiden mukaan Suomessa ja varsinkin Lapissa on ollut tänä talvena ruuhkaa maailmantähdistä. Se, mikä näissä uutisissa on hienointa, ne pohjaavat poikkeuksetta julkkisten omiin somepäivityksiin ja selfieihin. Hiljaisena tunnetun kansamme suurin matkailuvaltti voikin yllättäen olla puhtaan ilman ja kauniiden maisemien ohella vaitiolo. Meillä saa käydä rauhassa kylässä, ilman että lörpöttelemme sen kaikille. Tämä, jos mikä, on huippusaavutus somen kulta-aikana.

Suomi on saanut hienoa mainosta maailmalla muutenkin. Kiinassa ja Japanissa näytetään paikallisten supertähtien tähdittämiä elokuvia ja TV-sarjoja, jotka on kuvattu Suomessa. Toki Lappi ja revontulet ovat aasialaisille ”se juttu”, mutta myös Helsinki tarjoaa ihmeelliset neljä vuodenaikaa – ja erityisesti Helsingin kesä on kuvauksellisen kaunis ja yöt ihmeellisen valoisia.

Elokuvantekijöiden mukaan Helsinki on ihanteellinen kuvauspaikka juuri kauneutensa ja turvallisuutensa vuoksi. Liikkuminen on vaivatonta ja liikenne selkeää. Helsingissä kuvatessa filmille kertyy väkisinkin kotimaista tuotesijoittelua, kun vastaan tulee joka mutkassa suomalaista designia, huonekaluja, muotia ja lasia. Suomalaiset eivät nimittäin lukitse niitä vitriiniin, vaan ne ovat arkisessa käytössä. Varsinkin japanilaiset tunnistavat tuotteet hyvin ja ne kuuluvat omalta osaltaan Suomesta haluttaviin asioihin.

Helsingin matkailun kasvua ovat vauhdittaneet omalta osaltaan suuret kansainväliset tapahtumat ja kongressit. Esimerkiksi Slush on vetänyt pääkaupunkiimme jo useana vuonna tuhansia vierailijoita. Helsingistä on kasvamassa myös yhä suositumpi risteilykaupunki. Hatunnoston ansaitsevat myös monet erilaiset tapahtumat: Weekend festival, Flow, Kallio Block Party, Helsingin juhlaviikot, Lux Helsinki, Taste of Helsinki ym. Ne houkuttelevat ihmisiä nauttimaan upeasta Helsingistä.

Helsinki ei kuitenkaan ole vielä ottanut brändistään ja mahdollisuuksistaan kaikkea irti. Muutamista valonpilkahduksista huolimatta - Allas Sea Pool, Löyly, Hernesaarenranta - merellisessä Helsingissä, saaristossamme ja rannoissamme on huomattavaa kehittämis- ja elävöittämisvaraa. Oikein hyödynnettynä lähisaaret voisivat olla Helsingin aarreaitta. Kauppatorin ilme aikansaeläneine telttoineen ja parkkipaikkoineen vaatii pikaista nykyaikaistamista. Meidän on myös valmistauduttava kansainvälisten osaajien tuloon maahamme. Pääkaupunkiseutu tarvitsee lisää esimerkiksi englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja, jotta sopeutuminen uuteen maahan olisi perheille mahdollisimman mutkatonta ja nopeaa.

Helsingin kaupunki on parhaillaan tekemässä Helsingistä vahvasti asukkaidensa näköistä kaupunkia yhdessä tekemisen kulttuurin avulla. Se on lanseerannut maailmantoimivinkaupunki.fi sivuston, johon kuka tahansa voi kertoa maaliskuun loppuun asti omat ideansa siitä, miten Helsingistä sellainen saadaan. Kyse on pienen budjetin kokeilusta, jolla haetaan ideoita Helsingin kehittämiseksi. Osallistuvassa budjetoinnissa on puolestaan vuosittain käytössä 4,4 miljoonaa euroa helsinkiläisten ideoiden toteuttamiseen. Ideat kerätään OmaStadi-verkkopalvelussa. Yhdessä tekemisen meininki ja asukkaiden kuuleminen lisää Helsingin houkuttelevuutta millä tahansa kansainvälisellä mittarilla.

Matkailun kehittämisen ehtona on luonnollisesti omalta osaltaan alaa tukeva lainsäädäntö. Myös oikeanlainen veropolitiikka tukee matkailun kehittämistä. Matkailu- ja ravintola-alamme verotus lukeutuu tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin. Verotusta ei tule kiristää yhtään, päinvastoin. Korkeat työvoimakustannukset haittaavat osaltaan etenkin pienten yritysten toimintaa ja kasvua. Matkailumme peruspilareihin kuuluvat myös kohtuulliset liikkumisen kustannukset ja hyvä saavutettavuus. Matkailun markkinointiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Eri toimijoiden yhteistyössä, matkailupalvelujen laadussa ja helpossa löydettävyydessä on lisäksi kehittämisen varaa. Koululaisten kesälomamien ajankohta vaatii myös päivitystä ja kesälomat tulisi siirtää nykyistä myöhemmäksi. Matkailussa on valtavasti potentiaalia, mikäli vain osaamme ja haluamme tämän hyödyntää.


Naisen paikka

10.03.2019

1800-luvun kansallisromanttisessa Suomessa nojasimme sääty-yhteiskuntaan, eikä siihen kuulunut demokratia tai tasa-arvo. Naisille oli tarjolla kapea rooli. ”Luonnonjärjestykseen” pohjaava yhteiskunnallinen asema, jossa avioliitto oli naisen ainoa odotusarvo. Naisten odotettiin olevan kuuliaisia, kestävän loputtomat raskaudet ja pitävän sen jälkeen lapset elossa. Kirjoittamiseen, lukemiseen tai muuhun opiskeluun ei ollut aikaa tai voimia. Jos nainen oli niin onnekas, että oli saanut käydä kouluja, itsesensuuri toimi hyvin ja hän vaikeni seurakunnassa. Luonnollisesti nainen oli täysin riippuvainen miehensä palkasta. 

Fredrika Runeberg katsoisi ihaillen tämän päivän naisia. Olemme keskimäärin miehiä koulutetumpia ja meillä on käytössämme omat rahat. Merkillinen ristiriita on se, että naisten työllisyys Suomessa on huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa. Siitäkin huolimatta, että puheissamme Suomi näyttäytyy romanttisesti tasa-arvon mallimaana. 

Vanhempainrahapäivistä naiset käyttävät reilut 90 prosenttia ja kotihoidontuen saajista edelleen noin 93 prosenttia on naisia. Naisten työeläke jää keskimäärin 66 prosenttiin miesten eläkkeistä. Yhtenä merkittävänä syynä on naisten pidemmät perhevapaat. Nykymallia perustellaan usein perheiden valinnanvapaudella. Naiset kuitenkin luopuvat edelleen työurastaan miehiä useammin ja jäävät kotiin. Elämme vuotta 2019, mutta se ei näy yhteiskuntamme sukupuolittuneissa rakenteissa ja asenteissa.

Muissa pohjoismaissa pienten lasten vanhemmat ovat huomattavasti useammin vähintäänkin osa-aikaisesti töissä. Esimerkiksi Ruotsissa perheet voivat myös käyttää vanhempainvapaansa joustavammin pidemmän ajan kuluessa. Isän ja äidin on mahdollista olla vapaalla pidempään yhtä aikaa. Suomen työelämä kaipaa lisää tällaisia joustoja sekä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia. 

Nykyinen perhevapaajärjestelmämme syrjii naisten lisäksi myös miehiä. Nykymuodossaan kotihoidontuki vähentää äitien työllisyyttä. On kaikkien etu, että myös isät pääsevät osallistumaan enemmän lastensa elämään. Isät vaikuttavatkin olevan valmiita muutokseen. Tutkimusten mukaan jokainen isien korvamerkittyä oikeutta lisännyt uudistus on lisännyt isien käyttämiä vapaita. Vanhempainvapaaseen tulee määrittää isäkiintiö, joka vahvistaa isän oikeutta jäädä perhevapaalle.

Tärkeintä on uudistaa perhevapaita tasa-arvoisempaan ja naisten työllisyyttä tukevaan suuntaan. Tasaisempi vanhemmuuden vastuun jakautuminen turvaa lapselle paremmin jaksavat vanhemmat.


Ilmastonmuutos ja tytöt

28.02.2019

Tyttöjen oikeudet ja tasa-arvo kytkeytyvät moniin suurista globaaleista kysymyksistä. Ajankohtainen haaste ja tärkeä näkökulma tyttöjen oikeuksiin on ilmastonmuutos. Järjestimme Planin avustuksella Eduskunnan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän kanssa tilaisuuden, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia tyttöjen elämään maailmalla. Sen vaikutukset näkyvät jo nyt. Tulevaisuudessa tilanne vakavoituu entisestään, jos emme onnistu hillitsemään ilmastonmuutosta.

Tällä hetkellä ilmastonmuutos on vesittämässä niitä hyviä tyttöjen tasa-arvon kehitystuloksia, minkä eteen on tehty vuosia töitä. Koska kotitaloustyöt ovat yleensä tyttöjen ja naisten päävastuulla, aiheuttaa ilmastonmuutos ruoan ja puhtaan veden hankkimiselle isoja haasteita. Kun arki vaikeutuu, hengissä selviytymisen ja perheen ruokkimisen rinnalla opiskelut ja muut ”toissijaiset” asiat jäävät jalkoihin. Valitettavasti ilmastonmuutos edistää myös lapsiavioliittoja. Kun perheet köyhtyvät ja ruokaturva heikentyy, myös yhteiskunta ympärillä murenee ja kaikki on kaupan. Myös ihmisarvo. 

Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja varsinkin jo valmiiksi kuritetuille alueille. Useiden arvioiden mukaan naisten ja lasten riski kuolla luonnonkatastrofeissa - kuten tsunameissa ja maanjäristyksissä - on korkeampi miehiin nähden. Miehet myös selviytyvät paremmin pitkistä pakolaismatkoista, toisin kuin naiset ja lapset, jotka ovat alttiita seksuaaliselle hyväksikäytölle, väkivallalle ja ihmiskaupalle.

Ilmastonmuutoksen tuomat äärimmäiset säänvaihtelut uhkaavat nimenomaan tyttöjen elinympäristöä ja elämää. On kohtuutonta, että ilmastonmuutos osuu kovimmin niihin maihin, jotka ovat siitä vähiten vastuussa. Suomen kaltaisten vauraiden teollisuusmaiden on tässä kohtaa katsottava kiireesti peiliin ja käärittävä hihat. Asia on hyvin pitkälti meidän vastuullamme ja panostuksemme katastrofin estämiseksi on tehtävä nyt. Meidän on sitouduttava tiukemmin sekä henkilökohtaisella että poliittisella tasolla maapallon lämpenemisen rajoittamiseen. Meidän on myös tuettava niitä tahoja, jotka kulutusjuhlistamme maksavat kovaa hintaa. 

Vaikka kehittyvien maiden tytöt saattavat olla tämän hetkisten olosuhteiden uhreja, se ei tarkoita, että he pysyisivät uhreina ikuisesti. Tytöissä ja naisissa on valtava potentiaali, joka oikein kannustettuna ja tuettuna on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Tyttöihin panostettu tasa-arvotyö ja ilmastotoimet tukevat toisiaan ja parhaimmillaan edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista.


Kokoomus