BLOGIARKISTO

Luetaan yhdessä

08.09.2019

Somessa on viime viikkoina kiertänyt pilapiirros lukutaidosta. Kuvassa kaksi äitiä istuu lapsineen puiston penkillä. Toisella äidillä ja hänen lapsellaan on kännykät käsissään – toinen äiti ja lapsi lukevat kirjoja. Kännykkä-äiti kysyy kirja-äidiltä; ”Kuinka saat lapsesi lukemaan kirjoja?”. Kuvassa kiteytyy nykyajan lukemiseen liittyvä ongelma – ja ratkaisu siihen. Painin itsekin saman haasteen kanssa äitinä 2,5-vuotiaalle tyttärelleni. Käytän paljon uutisten lukemiseen ja työasioiden hoitoon kännykkää ja tablettia. Ne ovat tätä maailmaa ja lapset osaavat niitä käyttää yhä aikaisemmin. Yritän kuitenkin tuoda kirjojen maailmaa hänelle tutuksi iltasatujen ja päiväunitarinoiden kautta.

Suomi on tottunut olemaan kärkisijoilla lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa. Suomalaisnuoret ovat loistaneet korkealla osaamistasollaan kaikissa oppilasryhmissä. Samaan aikaan kuitenkin heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt ja alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on heikentynyt 10 vuodessa. Eurostatin tutkimusten (8/2016) mukaan Suomessa on enemmän koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle pudonneita nuoria kuin muissa Pohjoismaissa. Vahva lukutaito kantaa pitkälle – ja sen kehittämisen pohja luodaan jo lapsena. Lukutaitoa tulee myös ylläpitää ja kehittää koko elämän ajan. Iltasaduista tulisi siirtyä nuorten kirjoihin ja myöhemmin romaaneihin.

Esimerkin voimaa ei pidä vähätellä. Jos lukeminen on kotona ja kaveripiirissä ”cool”, lapsi ja nuori sisäistää lukemisen kulttuurin itsestäänselvyytenä. Lukemisen kuuluu olla myös leikkiä – mielikuvitusta kehittävää, hauskaa ja iloa tuottavaa. Jääkiekkoilija Kevin Lankisen lanseeraama ”Lankisen lukupiiri” ja hänen haastatteluissa antamat kommentit lukemista ovat viisasta esikuvatoimintaa. Opetushallituksen ”Poikien oppimishaasteet ja -ratkaisut vuoteen 2025” -raportissa käydään läpi monialaisia yhteistyöratkaisuja, joiden avulla poikien osaaminen saataisiin samalle tasolle tyttöjen kanssa. Yksi raportin esille nostama asia onkin isien ja miesopettajien kannustava esimerkki lukemiseen ja oppimiseen.

Lapset, joille luetaan kotona, erottuvat ikätovereistaan laajemmalla sanavarastolla ja mielikuvitusrikkaudellaan. Lukeminen lapselle on arvokas perintö. Perheen yhteiseen lukemishetkeen tarvitaan kuitenkin rauhallinen tila ilman jatkuvia ärsykkeitä. Jos kirja joutuu kilpailemaan television, tabletin ja kännykän kanssa, on peli pian menetetty. Tässäkin aikuisen toiminta siirtyy välittömästi lapselle. Jos aikuisen keskittymiskyky ei riitä lastenkirjan lukemiseen ilman jatkuvaa kännykkään vilkuilua, miten lapsikaan oppisi rauhoittamaan itsensä tarinan äärelle?

Lukemisen positiiviset vaikutukset ovat kiistattomat. Tutkimusten (OECD & PISA) mukaan lukeminen ei pelkästään kehitä lapsen kielellisiä ja matemaattisia taitoja, vaan myös resilienssiä, onnellisuutta, empatiaa, kommunikaatiotaitoja sekä kykyä rentoutua. Kun perhe lukee yhdessä, lapsi kokee itsensä rakastetuksi ja huomioiduksi. Turvallisuudentunteen syveneminen auttaa levotonta lasta rauhoittumaan. Mitä teillä luetaan tänä iltana iltasaduksi? Meillä on menossa Kissa joka luuli olevansa hiiri


Luonnossa on voimamme

31.08.2019

Suomi liputtaa lauantaina Suomen luonnolle. Amazonin – maailman keuhkojen – ollessa tulessa, asia ei voisi olla ajankohtaisempi. Vaikka luonto pärjää vallan hyvin ilman ihmistä, ihminen ei selviä ilman luontoa. Uusiutuvaa luontoa ei pitäisi pitää itsestäänselvyytenä, vaan arvostaa ja kunnioittaa sitä kuten esi-isämme tekivät. Maailman mittakaavassa Suomi on tässäkin asiassa edelläkävijä: olemme ensimmäinen maa, jonka luonnolla on oma liputuspäivä.

Tällä viikolla Suomen luonto on ollut vahvasti esillä; Erämessujen ohella on vietetty Puunhalausviikkoa, järjestetty Suomen Partiolaisten toimesta Suomen suurin metsäseminaari ja maamme luomutilat ovat esitelleet toimintaansa. Kulttuurissamme on ollut tapana naureskella puunhalaajille. Ei kannattaisi - vaan mennä itsekin metsään. 

Saamme koko ajan lisää tutkimustietoa, miten elämällä synenergiassa luonnon kanssa, voimme itsekin paremmin. Ilman tutkimuksiakin tunnemme kehossamme luonnon vaikutuksen. Stressi ja ahdistus jäävät metsään, sillä luonto laskee verenpainettamme ja tasaannuttaa pulssiamme. Jättämällä hälyn ja kuuntelemalla luonnon ääniä, keskittymiskykymme paranee. Luonnossa leikkimisen on havaittu edistävän lasten oppimista ja ongelmanratkaisukykyä. Suomi on yksi johtavista maista metsän terveysvaikutusten tutkimisessa. Ehkä se, että meillä on edelleen vahva luontoyhteys, tekee meistä melko lailla täysipäistä kansaa.

Suomella on loistavat mahdollisuudet profiloitua luontomatkailun kultamaaksi. Luultavasti mikään ei ole kiinalaisen suurkaupungin asukkaalle ihmeellisempää kuin hengittää puhdasta ilmaa tai japanilaiselle turistiryhmälle poimia hotellin takapihan metsästä mustikoita. Jokamiehen oikeus saattaa olla revontulia ihmeellisempi asia.

Erittäin tervetullut on monien suomalaisten yritysten suuntautuminen Green Care-toimintaan. Luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvä ammatillinen toiminta edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Positiivisia tuloksia on saatu mm. eläinavusteisen toiminnan käyttämisestä niin lastensuojelussa kuin työhyvinvoinnissa. Kehittämällä tällaista toimintaa, meillä on mahdollisuus sekä parempivointiseen yhteisöön että uuteen aluevaltaukseen matkailualalla.

Vaikka me suomalaiset olemme lähteneet metsästä, metsä ei ole lähtenyt meistä. Onneksi. Ehkä kansamme muistaa vanhan intiaaniviisauden todeksi:

”Vasta kun viimeinen puu on kaadettu

Vasta kun viimeinen kala on pyydetty

Vasta kun viimeinen joki on myrkytetty

Vasta sitten te huomaatte, ettei rahaa voi syödä”

Hyvää Suomen luonnon päivää! Pidetään siitä ja toisistamme hyvää huolta!


Malja vapaudelle!

20.06.2019

Urbaanin, virkeän kaupungin tunnistaa sen ruokatarjonnasta ja ravintoloista. Esimerkiksi Helsingin ravintola- ja baarielämä on lahjakkaiden ja ahkerien yrittäjien ansiosta kokenut viime vuosina melkoisen kasvupyrähdyksen, josta voi olla hyvin ylpeä. On ollut upeaa nähdä, miten ravintolakulttuuri on lähtenyt profiloitumaan mm. mutkattomilla ja persoonallisilla lähiruokaa tarjoavilla fine dining-ravintoloilla. Jotkut näistä paikoista ovat tunnettuja siitä, että kanta-asiakkaat ovat tutustuneet toisiinsa ja muodostavat kanta-asiakasporukan, joka täyttää ravintolan uskollisesti päivästä ja viikosta toiseen. Saadessaan ihmiset keskustelemaan pöytien yli, ravintola tai pubi toimii sosiaalisten kontaktien luomispaikkana ja toisena olohuoneena. 

Kaupunkikuvassa on ilahduttavaa, että suomalaiset syövät perheen kanssa yhdessä ulkona yhä enemmän. Valitettavasti suuren kysynnän aikaan - sunnuntaisin - useimmat ravintolat joutuvat pitämään ovensa kiinni sunnuntailisien vuoksi. Myös aikaisin kiinni menevät ravintoloiden keittiöt saavat eurooppalaiseen ruokakulttuuriin tottuneilta turisteilta kriittistä palautetta. Ollaksemme eurooppalainen maa, meidän tulee päivittää nämä asiat pikimmiten.

Alan arvostuksen lisääntymisen voisi luulla näkyvän ravintoloitsijalle kannattavana toimintana. MaRa ry:n mukaan ravintola-aterian hinnasta jää kuitenkin ravintolalle vain noin 2 % voittoa. Matkailu- ja ravintola-alamme verotus lukeutuu tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin. Asiaa helpottaisi omalta osaltaan anniskelun arvonlisäveron alentaminen ja byrokratian helpottaminen. Alkoholilaki tulisikin avata tällä hallituskaudella. Vähittäismyyntiluvan tulisi kuulua automaattisesti jokaiseen anniskelulupaan ja valmistuslupaan, ja se pitäisi voida aktivoida pelkällä ilmoituksella. Ravintoloille tulee antaa ulosmyyntioikeus viineihin ja kaupan vahvuusrajoja tulee nostaa, jotta viinit ovat saatavilla ruokakaupoista. Tarvitsemme myös selkeän ratkaisun koskemaan alkoholijuomien etämyyntiä. Suomalaisille kuuluvat samat oikeudet ja vapaudet kuin muillekin EU-kansalaisille.

Markkinoinnin osalta meidän täytyy kumota nykyiset absurdit somesäännökset, joissa toimija on velvoitettu poistamaan hallitsemiltaan sivuilta kuluttajien kirjoittamat kehut tuotteista, mutta haukut saa jättää. Myös väkevien mainontakielto on nykymuodossaan ongelmallinen. On absurdia, jos yritämme estää kotimaisia firmoja menestymästä. Esimerkiksi Arctic Brands Groupin Arctic Blue Gin on kerännyt viime aikoina kosolti kansainvälisiä voittoja ja saanut positiivista huomiota. Yritys on kuitenkin saanut Valviralta kansainvälisille markkinoille suuntautuvasta some-viestintäkampanjasta pyyhkeitä. Mikään ei vie tehokkaammin yrityksiä pois Suomesta, kuin tällainen yrittämistä vaikeuttava niuhottaminen.

Tarkastelua ja asennemuutosta tarvitaan myös viinarallin vuoksi. Suomalaiset toivat Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n mukaan Virosta syyskuun 2017 ja elokuun 2018 välisenä aikana yhteensä 32 miljoonaa litraa alkoholijuomia. Viinarallissa alkoholin ostoihin käytettiin 230 milj. euroa. Jos ostot olisi tehty Suomessa, TAK Oy:n mukaan olisi niiden arvo ollut noin 400 milj. euroa. Kotimaan alkoholiveronkorotukset eivät auta asiaa. Jos Rinteen hallitus aikoo toteuttaa suunnittelemansa alkoholiveron korotuksen, on selvää, että matkustajatuonti kasvaa entisestään ja Suomelta jää saamatta verotuloja. Viro on huomannut virheensä ja päätti alentaa alkoholiverotustaan. Samoin Latvia. 

Suomella on vahvat mahdollisuudet nousta ruokakulttuurin kärkimaaksi. Meiltä löytyy huippuosaajia sekä raaka-aineet ovat loistavat. Uudella hallituksella on nyt mahdollisuus nostaa ravintolakulttuurimme sen ansaitsemaan arvostukseen. Toivottavasti se tekee sen!


Kokoomus