BLOGIARKISTO

TIEDOTE: Eläinsuojelu on sivistysvaltion tunnusmerkki – Eläinsuojelupoliisi on laajennettava koko maahan

09.06.2020

Kokoomuksen kansanedustajat Jaana Pelkonen ja Saara-Sofia Sirén ovat huolissaan eläinsuojelurikosten kasvavasta määrästä. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen mukaan eläinsuojeluilmoitusten määrä on noussut alkukesästä. Edustajat vaativat kunnianhimoa eläinsuojelulain uudistukseen sekä ehdottavat eläinsuojeluun keskittyvän poliisin toiminnan laajentamista maanlaajuiseksi.

”Puolustuskyvytön eläin maksaa liian usein ihmisten pahoinvoinnista johtuvat ongelmat. Helsingin poliisilaitos perusti vuonna 2018 Suomen ensimmäisen eläimiin liittyviin rikoksiin keskittyvän tutkintaryhmän, mikä on ollut positiivisin muutosaskel eläinsuojelussa pitkään aikaan. Toiminta pitäisi kyetä laajentamaan nyt koko Suomeen”, Pelkonen ja Sirén toteavat. 

Edustajien mukaan erikoistuneet tutkintaryhmät ovat väittämättömiä eläinsuojelurikosten ratkaisemiseksi. Myös viranomaisten yhteistyössä on vielä parannettavaa, jotta tilanteisiin voitaisiin puuttua ennakoitavasti. Suomen eläinsuojelu ry julkaisi viime syksynä selvityksen virkaeläinlääkäreiden näkemyksistä. Selvityksen mukaan yli 70 prosenttia virkaeläinlääkäreistä koki, että alueen poliisi ei tunne eläinsuojelulakia riittävän hyvin.

Pelkonen ja Sirén muistuttavat, että kipeästi tarvittava eläinsuojelulain uudistaminen on edelleen kesken. Lakia on valmisteltu jo vuodesta 2011 asti. Eläinsuojelutahot ovatkin jo vuosia argumentoineet sen puolesta, että laki päivitettäisiin pohjoismaiselle tasolle.

”Eläinsuojelulain uudistukseen on hukattu jo liian monta vuotta. Eläimille olisi vihdoin aika myöntää lain turvin elävän olennon oikeudet. Eläinten kohtelu esineinä nykylain tulkinnan mukaan ei kuulu länsimaiseen sivistysvaltioon. Meidän on opetettava jälkipolvillemme, että eläimillä on itseisarvo eikä eläviä olentoja saa vahingoittaa”, Pelkonen ja Sirén päättävät.


Mikä on hallituksen strategia rajojen avaamiseksi?

19.05.2020

Suomi on ollut aktiivisesti mukana pohjoismaisessa yhteistyössä vuodesta 1955, jolloin Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon. Suomi on osa pohjoismaista arvo- ja turvallisuusyhteisöä. Sekä kansainvälisissä järjestöissä että paikallisella tasolla pohjoismainen yhteistyö syntyy melko vaivatta ja on myös Suomelle yksi keskeisimpiä poliittisia viitekehyksiä.  

Kansainvälinen kanssakäyminen on vähentynyt koronaviruksen myötä, ja eri maiden koronatoimet ovat poikenneet toisistaan. Myös pohjoismainen yhteistyö on ollut vähäisempää koronakriisin aikana, ja esimerkiksi Ruotsin linja on erottunut muiden Pohjoismaiden linjasta.  

Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä koronaviruksen pysäyttämiseksi. Tosiasia on, että virus ei tunne rajoja.  

EU on antanut suosituksia koronavirusrajoitusten purkamiseksi: EU-maiden tulisi koordinoida keskenään toimia, jotta vältetään kielteiset vaikutukset ja viruksen uudelleenleviäminen. EU-komissio julkisti 13.5. ehdotuksen siitä, että koronavirusepidemian kanssa samassa tilanteessa olevat jäsenmaat voisivat sallia asukkailleen vapaa-ajanmatkustuksen maasta toiseen. Baltian maat ovat jo perustaneet oman "kuplan": Viro, Latvia ja Liettua avasivat keskinäiset rajansa toukokuun 14. päivästä alkaen.  

Pohjoismaat ovat toimineet vapaan liikkuvuuden saralla edelläkävijöinä Euroopassa. Pohjoismainen passiunioni saatettiin voimaan 40 vuotta ennen Schengen-sopimuksen allekirjoittamista. Pohjoismaiden neuvosto on lähettänyt kirjeen pohjoismaisille hallituksille ja vaatinut enemmän yhteistyötä kriisiaikoina muun muassa lääkkeiden ja terveydenhuollon materiaalin saatavuuden varmistamiseksi. Ruotsin edustaja rajaesteneuvostossa on ehdottanut yhteispohjoismaisen rokotetehtaan perustamista.

Olen jättänyt tästä aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.


Ravintoloiden alvia alennettava

14.05.2020

Ravintola-anniskelu on vähentynyt jatkuvasti viime vuosien aikana. Muun muassa toistuvilla alkoholiveronkorotuksilla ja raskaalla sääntelyllä kotimaisten ravintoloiden kustannukset on ajettu korkeiksi ja toimintaympäristö miltei mahdottomaksi. Koronapandemiasta johtuvat kokoontumisrajoitukset ja ravintoloiden sulkeminen asetuksella ovat heikentäneet tilannetta entisestään ja ajaneet ravintola-alan konkurssin partaalle. Tilannetta on osaltaan pahentanut, että alkoholijuomien ulosmyyntiä koskevat tiukat rajoitukset on kriisin aikanakin pidetty voimassa, ja juomien kotiintoimitus täysin kiellettynä.

Ravintolakulutuksen osuus alkoholinkulutuksesta on nykyisin Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan vain 11,2 %. Alkoholielinkeinoihin liittyvästä työllisyydestä kuitenkin noin 63 prosenttia on ravintoloissa. Anniskelu on työllistänyt normaalioloissa alkoholin vähittäismyyntiin verrattuna nelinkertaisesti ja 35 kertaa niin paljon kuin alkoholin hankinta matkustajalaivoilta. Anniskelusta saatavat verotulot ovat puolestaan olleet alkoholin vähittäismyyntiin verrattuna kolminkertaiset. Anniskeluravintolat ovat tuottaneet vuodessa valtiolle noin 1,4 miljardin euron verotulot.

Lainsäätäjien tulisi olla avarakatseisia ja nähdä ravintola-ala hyödyllisenä elinkeinotoimintana sekä iloisuutta ja sosiaalista kulttuuria edistävänä tekijänä yhteiskunnassa. Anniskelu on sosiaalinen ja valvottu tapa nauttia alkoholia. Suomalaisen alkoholikulttuurin myönteinen kehitys ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan edellytysten tuomat hyödyt perustelisivat normaaliaikanakin anniskelun arvonlisäverokannan alentamisen ravintolaruoan tasalle.

Nykyisin ravintolaruoasta peritään 14 prosentin arvonlisävero, mutta esimerkiksi Majoitus- ja ravintola-ala MaRa ry ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ovat esittäneet sen alentamista 10 prosenttiin.

Kriisiaikana tämä olisi vielä vahvemmin perusteltu ratkaisu, joka auttaisi koko alaa tasapuolisesti ja minimaalisella byrokratialla.


Kokoomus