BLOGIARKISTO

Suomi – sisu, sauna ja sananvapaus

06.12.2019

Maamme arvokkaimman juhlan – itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton - teemana on tänä vuonna tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat jälleen vahvasti kiinni ajassa ja haluavat kiinnittää huomiomme kunnioittavaan keskustelukulttuuriin ja luotettavan tiedon välittämiseen.

Olemme erittäin etuoikeutettu pieni kansa. Vaikka meitä on vain vajaa kuusi miljoonaa, meillä on itsenäinen maa, oma kieli rikkaine murteineen, tasa-arvoiset työpaikat ja demokratia. Maassamme vallitsee uskonnon- ja sananvapaus. Meillä lapset saavat kulkea yksin kouluun - yhteen maailman arvostetuimmista koulutusjärjestelmistä. He voivat myös sukupuolesta, seksuaalisesta suuntauksesta tai sosiaalisesta taustastaan huolimatta edetä juuri niin pitkälle kuin heidän unelmansa ja osaamisensa yltävät.

Kuten historiasta tiedämme, mitään näistä emme ole saavuttaneet ilman taistelua.

Suomalaisilla on maailmalla hyvä maine. Sekään ei ole tullut ilmaiseksi tai sattumalta. Sen maineen ovat tuoneet meille ne, joihin on maailmalla opittu luottamaan ja työnlaatu hyväksi havaittu. Suomalaisia pidetään rehellisinä ja sanansa mittaisina. Luotettavuus on meidän käyntikorttimme ja yksi arvostetuimmista piirteistämme. Me pysymme sanojemme takana ja kannamme vastuuta. Olemme myös siistiä porukkaa, pidämme luontomme puhtaana, kierrätämme sekä huolehdimme henkilökohtaisesta hygieniasta (sauna!).

Tänä maailman aikana, jolloin tietoon perustuva uutisointi joutuu kilpailemaan disinformaation ja klikkiuutisten kanssa, laatujournalismia edustavat toimittajat ovat tärkeitä totuuden puolustajia.

Olemme kulkeneet pitkän matkan journalismin polulla vuodesta 1776, jolloin ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Tieto-Sanomat julkaistiin. Maltillinen, arvokas ja toista kunnioittava kommunikointi on sivistysmaan etuoikeus. Aivan kuten maamme on joutunut taistelemaan vapauden puolesta, ei sananvapaus ole itsestäänselvyys. Meillä jokaisella on vastuu keskustelun laadusta ja tasosta. Pidetään se arvostavana ja kunnioittavana. Sen maamme vapauden ja sananvapauden puolesta taistelleet ansaitsevat.

Hyvää Itsenäisyyspäivää itsenäinen isänmaamme!


Terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointi

07.11.2019

Terrorismin torjunta on noussut viime vuosina yhdeksi kansainvälisen yhteistyön merkittävimmistä kysymyksistä. Järjestäytyneen yhteiskunnan puolustaminen vaatii uudenlaisia tapoja toimia. Terrorismin torjuntaan tarvitaan laajaa valtioiden välistä yhteistyötä. Terrorismin kasvualustaa on pyrittävä estämään muun muassa radikalisoitumisen ehkäisemisellä. Samaan aikaan on käytettävä voimia terrorististen organisaatioiden toiminnan estämiseen esimerkiksi terrorismin rahoituksen eri keinojen rajoittamisella. Nämä rikollisuuden muodot muuttuvat jatkuvasti ja se edellyttää  lainsäätäjiltä aktiivista toimintaa. 

ISIS on aikamme suurimpia turvallisuusuhkia. Huolimatta siitä, ettei ISISin hallussa ole enää varsinaisia maa-alueita, ISISin ideologia ei ole kuollut. ISISin solut Lähi-idässä, Afrikassa ja Euroopassa muodostavat edelleen vakavan turvallisuusuhan. ISIS-propagandassa kannustetaan iskuihin länsimaita vastaan. 

Kansainvälisen yhteisön tulee käyttää kaikki olemassa olevat työkalunsa ISISin kukistamiseen. OIR-operaatio, jossa Suomikin on ollut mukana vuodesta 2015 lähtien, on pyrkinyt kokonaisvaltaisella lähestymistavalla kehittämään Irakin oikeusvaltiokehitystä, hallintoa javakautta. Samalla on luotu edellytyksiä sille, ettei ISISin ideologialle synny juurtumismahdollisuuksia. Irakin vakaus on sekä Lähi-Idän että Euroopan tulevaisuuden kannalta avainasemassa. (Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_1+2019.pdf

Turkin hyökättyä Pohjois-Syyrian kurdialueelle noin kuukausi sitten, ISIS on valitettavasti saanutmahdollisuuden vahvistua. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kurdialueen vankiloissa on  ollutviime vuosina noin 11 000 ISIS-taistelijaa, heistä noin 2000 ulkomaalaista. Kurdijoukkojen ilmoituksen mukaan vankiloista on jo nyt paennut noin 750-1000 ISIS-vankia.

Taistelijoiden vapautuminen vaikuttaa myös Euroopan turvallisuuteen. Suojelupoliisin mukaan ”On mahdollista, että vierastaistelijoiksi lähteneitä pyrkii palaamaan Suomeen. Pahimmillaan he voivat aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle kohonneen terroriuhan myötä.” (Lähde: https://www.supo.fi/terrorismintorjunta/vierastaistelijat). On keskeistä, että pystymme estämään vierastaistelijoiden paluun Eurooppaan ja Suomeen.

Terrorismilainsäädäntöä uudistettiin Suomessa viime hallituskaudella. Suomi kriminalisoi matkustamisen terroristisessa tarkoituksessa vuonna 2016 sekä EU:n säännösten mukaisesti tiukensi säännöksiä siten, että myös matkustamisen edistäminen ja sen rahoittaminen terroristisessa tarkoituksessa on kriminalisoitu. Myös uusi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi otettiin käyttöön.

Lainsäädännöllisesti on vielä tehtävää. Terroristijärjestöön kuuluminen tulisi kriminalisoida  pikaisesti. Esimerkiksi Norjassa terroristiryhmään kuuluminen on rikos. Tanskan hallitus puolestaan sääti juuri uuden lain koskien vierastaistelijoiden kaksoiskansalaisuuden peruuttamista. Laki on suunnattu ensisijaisesti ISISin riveissä taistelleille vierastaistelijoille. 

Ruotsalaisen Maanpuolustuskorkeakoulun terrorismitutkija Magnus Ranstorp on ehdottanut Pohjoismaiden terrorismia koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista (Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10800955). Lainsäädännön yhdenmukaistaminen antaisi selkeän signaalin pohjoismaisesta oikeuskäsityksestä. 

 


Ilmastonmuutos ei ole tasa-arvoinen

12.10.2019

Ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat erityisen kipeästi kehittyvissä maissa asuviin tyttöihin.

Kansainvälinen yhteistyö on mahdollistanut parannuksia tyttöjen asemaan ja tasa-arvoon, mutta yhdessä saavutettu edistys on vaarassa ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi.

Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin selvityksen mukaan lisääntyneen kuivuuden vuoksi tytöt joutuvat käyttämään yhä suuremman osan ajastaan kotitöihin, kuten vedenhakuun. Koulu jää usein kotitöiden jalkoihin. Kuivuuden heikentäessä perheen taloudellista toimeentuloa myös riski järjestettyihin lapsiavioliittoihin kasvaa.

Mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutokseen eivät myöskään jakaudu tasa-arvoisesti. Tytöt ja naiset ovat aliedustettuina politiikassa, työmarkkinoilla ja niissä pöydissä, joissa päätetään ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Samaan aikaan kuitenkin maailmanlaajuista ilmastoliikettä johtavat tytöt ja muut nuoret.

Nämä nuoret ovat saaneet miljoonat ihmiset mukaan kirittämään hallituksiaan kohti ilmastotekoja, mutta heitä vastaan on myös hyökätty rajusti. Alaikäisten tyttöjen ikää, sukupuolta ja muita henkilökohtaisia ominaisuuksia vähättelemällä on pyritty hiljentämään nuorten huoli. Ilmastoliikkeen tytöt ansaitsevat kaiken tukemme, ja meidän tulee ottaa heidän huolensa vakavasti sekä heidät mukaan päättämään heitä koskevasta tulevaisuudesta.

Ilmastonmuutos haastaa koko ihmiskunnan, yhteiskunnat ja kansainvälisen yhteisön. Näin suuren haasteen edessä meidän ei kannata jättää merkittävää osaa maailman väestöstä – tyttöjä – kuulematta.

Suomi on ollut tasa-arvon edelläkävijä. Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on yksi kehityspolitiikkamme painopisteistä. Meillä on erinomainen mahdollisuus edistää tasa-arvoa myös ilmastopolitiikassa ja huolehtia siitä, että tyttöjen ääni kuullaan niin Suomessa kuin kansainvälisillä areenoilla. Tasa-arvon edistäminen vauhdittaa myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Tänään YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä on tärkeää muistaa, että kun tytöt pääsevät mukaan päättämään, tulevaisuus on parempi kaikille.

Jaana Pelkonen ja Kristiina Salonen, Eduskunnan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän puheenjohtajisto (mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin-Sanomissa 11.10.2019)


Kokoomus