BLOGIARKISTO

Tyttöjen tulee saada olla tyttöjä

06.10.2020

Tällä viikolla vietetään taas Kansainvälistä tyttöjen päivää (11.10). YK:n yleiskokouksen julistaman teemapäivän tarkoituksena on tukea maailman tyttöjä ja samalla tuoda esille niitä haasteita ja odotuksia, joita tytöt kohtaavat. Päivän tarkoituksena on myös nostaa esille tyttöjen potentiaali yhteiskuntien kehittäjinä.

Idea tyttöjen päivästä on alun perin lähtöisin lastenoikeusjärjestö Plan Internationilta. Plan pyrkii parantamaan erityisesti kehitysmaiden tyttöjen elämää ja suojelua. Kehitysmaiden tytöt kokevat kolminkertaista syrjintää ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä takia. Plan tunnetaan monista kampanjoistaan, kuten esimerkiksi ”Koska olen tyttö” -kampanja ja ”Girs Takeover”-tempaukset.

Tällä kertaa Plan nostaa Tyttöjen päivänä esiin tyttöjen kohtaaman verkkohäirinnän. Tytöt viettävät kaikkialla maailmassa yhä enemmän aikaa internetissä. Koronapandemian aikana median käyttö on lisääntynyt entisestään. Osallistuessaan netissä julkiseen keskusteluun, tytöt kohtaavat verkkoväkivaltaa, kuten häirintää, fyysisiä uhkauksia ja kiusaamista. 

Yksi vakava ongelma on myös seksuaalinen häirintä, jota tytöt ja naiset kohtaavat. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri (Tasa-arvovaltuutetun määritelmä).

Tilastojen mukaan tytöt joutuvat huomattavasti useammin häirinnän kohteeksi kuin pojat. Planin tutkimuksen mukaan naiset kohtaavat internetissä häirintää 27 kertaa todennäköisemmin kuin miehet, ja kolme neljästä naisesta on kokenut verkkoväkivaltaa. Tyttöjen häirintä verkossa on este tasa-arvolle. 

Kaikenlaiseen häirintään tulee suhtautua vakavammin ja siitä täytyy puhua huomattavasti enemmän. Kukaan ei saa jäädä yksin hautomaan kokemaansa, vaan häirinnästä on aina kerrottava. Ainoastaan asian näkyväksi tekemisellä pystytään puuttumaan itse asiaan. 

Paljon on tyttöjen aseman parantamiseksi jo tehty, mutta valtavasti on vielä tekemättä. Tämän päivän ja tulevaisuuden tytöt tarvitsevat meitä rikkomaan lasikattoja ja polkemaan sileämpiä polkuja. Tyttöjen tulee saada olla tyttöjä – unelmoida, leikkiä ja kasvaa turvassa. 


‪TIEDOTE: Missä viipyy translain kokonaisuudistus?‬

10.09.2020

Hallitus on hallitusohjelmassaan puolitoista vuotta sitten sitoutunut translain kokonaisuudistukseen. Kokoomuksen kansanedustajat Saara-Sofia Sirén ja Jaana Pelkonen näkevät translain uudistuksen välttämättömänä toimena, jotta jokaisen itsemääräämisoikeutta voitaisiin parantaa ja toisaalta sukupuolen vahvistamiseen liittyvää viranomaistoimintaa vähentää.

”Tällä hetkellä Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavilta sterilisaatiota. Kyseessä on ihmisoikeusloukkaus, jonka johdosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on huomauttanut Suomea useita kertoja”, kritisoi Pelkonen.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän valmistelemaan vaihtoehtoisia malleja translain kokonaisuudistukseksi. Helmikuussa julkaistu raportti määrittelee tämänhetkisen translain vanhentuneeksi. Laki ei kaikilta osin täytä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita. Keskeisimpänä epäkohtana työryhmä näki vaatimuksen lisääntymiskyvyttömyydestä.

Tarvittavia lakimuutoksia varten on ollut tarkoitus nimittää työryhmä. Uutta työryhmää ei ole kuitenkaan edelleenkään asetettu.

”On vaikea ymmärtää, miksei asiassa ole edetty. Uudistuksella on laaja kannatus eikä sen toteuttaminen ole keneltäkään pois. Vaikka asia koskee melko pientä osaa suomalaisista, on se sitäkin tärkeämpi heidän kohdallaan. Kyse on inhimillisyydestä ja jakamattomasta ihmisarvon kunnioittamisesta”, toteaa Sirén.

Tällä viikolla vietetään Helsinki Pride -tapahtumaa. Kyseessä on ihmisoikeustapahtuma. Vanhentunut translaki on yksi selkeimpiä ihmisoikeuksiin liittyviä epäkohtia Suomessa. 


HPV-seulonnasta

30.06.2020

Syöpäjärjestöjen mukaan kohdunkaulan syöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 170 naista ja kuolleisuus siihen on 30 %. Vuosittain syövän esiaste löytyy seulonnassa noin 600 naiselta. Kohdunkaulan syöpää kutsutaan nuorten naisten syöväksi, sillä yleisin sairastuja on 30—40-vuotias nainen. 
Kohdunkaulan syövän suurin riskitekijä on papilloomavirus eli HPV-tartunta. Valtaosa ihmisistä saa sen elämänsä aikana sukupuoliteitse. Useimmilla infektio menee itsestään ohi eikä aiheuta huolta. Pitkittynyt infektio voi kuitenkin edetä syövän esiasteeksi. Säännöllisellä seulonnalla esiasteet on mahdollista havaita ennen kuin syöpä pääsee kehittymään. Seulonnalla voidaan myös estää syöpäkuolema. 
Suomessa seulontoihin osallistumisprosentti on kansainvälisesti korkea. Suomen Syöpärekisterin mukaan kutsutuista naisista osallistuu noin 70 %. Nuoremmissa ikäluokissa kutsutuista käy testeissä valitettavasti vain puolet.  
Kohdunkaulan syöpä on yleistynyt 1990-luvulta lähtien nuorten naisten kohdalla. Syöpäjärjestöjen mukaan pääsyinä syövän yleistymiseen pidetään yhä nuorempana aloitettua seksielämää sekä naisten lisääntynyttä tupakointia. Vaikka tautia pyritään saamaan kuriin 11—12-vuotiaille tytöille annettavilla HPV-rokotuksilla, ei rokotus itsessään poista seulonnan tarvetta.  
Suomessa kohdunkaulan syövän riskiä on kartoitettu jo yli 50 vuoden ajan papakokeilla, joihin kutsutaan viiden vuoden välein 30—60-vuotiaita naisia. Useat Euroopan maat ovat jo siirtyneet HPV-testiin, joka on 70 % tarkempi kuin papakoe. Suomessa HPV-testillä seulovia kuntia on tänä vuonna jo 113. HPV-testin ohella papakokeelle on toki edelleen paikkansa.  
Lakisääteinen seulonta ulottuu tällä hetkellä 30—60-vuotiaisiin naisiin, mutta sen tulisi ulottua myös tätä nuorempiin ja vanhempiin. Osa kaupungeista — kuten Helsinki — onkin ottanut jo mukaan 25- ja 65-vuotiaiden ikäluokat. Syöpäjärjestöt ja Kansallinen Syöpäseulontojen Ohjausryhmä toivovat, että seulonnat ja HPV-testi ulotettaisiin yhä iäkkäämmille, sillä kohdunkaulan syövän kuolleisuus on korkeinta yli 65-vuotiailla naisilla. Syöpäjärjestöjen tuoreen tutkimuksen mukaan 65-vuotiaiden kutsuminen kohdunkaulan syövän seulontaan Helsingissä on pienentänyt kohdunkaulan syövästä johtuvaa kuolleisuutta merkittävästi.  

Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta vähentävä seulonta tulee lakisääteisesti ulottaa 65-vuotiaisiin naisiin kaikissa Suomen kunnissa, koska nyt eri kuntien asukkaat ovat seulonnan suhteen epätasa-arvoisessa tilanteessa. 


Kokoomus