BLOGIARKISTO

Reilu työelämä

27.03.2019

Suomen talouden menestys on perinteisesti nojannut osaavan ja koulutetun työvoiman sekä periksiantamattomien yrittäjien varaan. Näin on myös tulevaisuudessa. Tämän päivän nuoret ja heidän lapsensa tulevat kuitenkin olemaan mukana työelämässä huomattavasti aikaisempia sukupolvia pidempään johtuen maamme ikärakenteesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä.

Väestön ikääntyessä kasvaa myös monien palveluiden tarve. Vain työllä ja yrittämisellä pidämme huolta Suomen taloudesta ja turvaamme laadukkaat ja riittävät palvelut. Kaiken päätöksenteon tavoitteena onkin oltava työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. On rakennettava reilumpaa ja kannustavampaa työelämää meille jokaiselle – ikään, sukupuoleen tai muihin ominaisuuksiin katsomatta. 

Työelämään kaivataan lisää joustoa ihmisten muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Samalla on huolehdittava siitä, että työnteko ja yrittäminen on aina tekijälleen joutenoloa kannattavampaa. Sosiaaliturvajärjestelmämme on vihdoin uudistettava: passivoivat kannustinloukut ja päällekkäiset tukimuodot tulee poistaa. Uudistamalla sosiaaliturvaa on nykyistä paremmin mahdollistettava lyhytaikaisen tai epäsäännöllisen työn vastaanottaminen.

Myös työn palkitsevuuteen on panostettava. Palkan on vastattava osaamista ja riitettävä asumiseen ja elämiseen myös Helsingissä.  Suomen kokonaisveroaste lähestyy jo nyt maailman huippua. Korkea veroaste on yksi Suomen suurimmista kilpailukykyhaitoista. Ihmisille on jäätävä enemmän käteen tekemästään työstä. Siksi kokoomus haluaa tehdä sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haittoihin ja päästöihin.

Tarvitsemme mahdollisimman monen työikäisen panoksen työelämässä ja siksi työhyvinvoinnin ja työssä jaksaminen merkitys korostuu entisestään. Molemminpuolisten joustojen ja omaa työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien on oltava jokaisella työpaikalla osa arkea. Etätyön ja osa-aikatyön on oltava mahdollista työuran eri vaiheissa. Työelämän turvan on ulotuttava niin palkansaajaan kuin yrittäjäänkin. Työpaikoilla on voitava sopia työnantajan ja työntekijän kesken siitä, miten työt fiksuimmin järjestetään. Myös hyvällä johtamisella on suuri merkitys henkilöstön hyvinvointiin ja siten työn tuottavuuteen.

Parhaassa työiässä olevien naisten työllisyys on Suomessa huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa. Jokaisella naisella on oltava mahdollisuus perheen perustamiseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä tai työllistymisen vaikeutumisesta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa parannetaan parhaiten työelämässä vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla ja naisen palkkaamiseen sisältyvää ”äitiriskiä” pienentämällä. Kunnianhimoinen perhevapaauudistus tarvitaan, jotta perheet voivat jakaa hoivavastuuta tasaisemmin ja naisten työmarkkina asema paranee.

Meillä ei ole varaa hukata yhtään käsiparia. Tarvitsemme mukaan kouluista valmistuvat nuoret, työn ja perheen kanssa tasapainottelevat pienten lasten vanhemmat ja ne työelämän kokeneet konkarit, joilla vielä eläkeiän kynnyksellä on haluja ja mahdollisuus antaa osaamistaan yhteiseen käyttöön. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta tai osatyökykyisyys eivät saa milloinkaan olla työnteon esteitä. Ihan jokaisen panosta paremminvointiyhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan. Siksi työelämän on oltava reilumpaa ja annettava jokaiselle mahdollisuus osallistua.


Aika avata silmät

23.03.2019

”Muistan jo pienenä hakeneeni äitiä baarista. Läheiset ja muut ihmiset varmasti näkivät, mikä tilanne meillä oli, mutta he eivät reagoineet. Sitä olen miettinyt. Minulla on kaksi isosiskoa, mutta he ovat paljon minua vanhempia. He muuttivat pois kotoa, kun olin ekaluokkalainen. Koin olevani hylätty ja yksin äidin ja koko tilanteen kanssa.” (HS 5.2.2019)

Lastensuojelun piiriin päätyneiden lasten ja nuorten kokemuksille yhtenäistä on se, että he kokevat jääneensä hätänsä kanssa yksin. Heitä ei ole kuultu ajoissa ja perheen ongelmiin on puututtu liian myöhäisessä vaiheessa. Pahinta on, että päätökset on usein tehty lasta kuulematta. Miten voimme kuvitellakaan nuoren luottavan sen jälkeen enää kehenkään aikuiseen? Nuoret ovat oman elämänsä arvokkaimpia asiantuntijoita ja heitä tulee kuunnella lastensuojelun kehittämisessä. Lapsi on lastensuojelun työnantaja – hänen, jos kenen on tultava kuulluksi. 

Lastensuojelutilanteessa lapsi ei välttämättä tiedä edes sitä, mitä hänelle on tapahtumassa. Suurimmaksi ongelmaksi nuoret nimeävät pysyvien hoitosuhteiden ja turvallisten aikuiskontaktien puuttumisen. Työntekijät – jopa omaohjaajat - vaihtuvat jatkuvasti ja lapsi kokee olevansa heittopussi. Nuoret kertovat myös, etteivät saa koskaan omaa sosiaalityöntekijäänsä kiinni. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan, ettei hänen asiansa kiinnosta. Valmiiksi nöyryyttävässä tilanteessa se luo nuorelle arvottomuuden tunnetta.

Vastikään julkaistussa selvityshenkilö Aulikki Kananojan loppuraportissa lastensuojelun kuormituksen vähentämisestä ja tulevaisuuden kehityslinjoista korostetaan varhaisen ja ehkäisevän työn painotusta. Perhetyössä koko perheen huomioon ottaminen ja auttaminen jo varhaisessa vaiheessa tasapainottaisi korjaavien palvelujen tarvetta. Ennakointi olisi perheille huomattavasti inhimillisempää kuin ääritilanne, jossa lapsi sijoitetaan.

Lastensuojelussa -  kuten muussakin elämässä - pysyvät hoitosuhteet sekä toimiva yhteistyö on olennaista. Yhteistyö kaikkien asianomaisten ja lasta sekä tämän perhettä tukevien yhteistyökumppaneiden kanssa varmistaa sen, ettei lapsi tai kukaan perheestä jää ”kuolleeseen kulmaan”. Tulevat kolarit ovat estettävissä näkökulmien laajentamisella.

Perhekeskustoimintamallin palveluverkosto vaikuttaa oikealta suuntaukselta. On selvää, ettei yksikään sosiaalityöntekijä voi auttaa lasta tai perhettä yksin. Perheen elämässä läsnä pitää olla turvallisten aikuisten ja ammattilaisten ryhmä, jossa on myös perheterapeuttista osaamista. Kyseessä on myös yhteiskunnallisesti win-win-tilanne; lastensuojelutoimien tarve vähenee ja sosiaalityöntekijöiden jaksaminen paranee, kun heille annetaan mahdollisuus tehdä arvokas työnsä hyvin. Yhden sosiaalityöntekijän asiakasmäärä tulee rajata 25-30 tapaukseen, jotta he ehtivät oikeasti kohdata lapsen ja perheet.

Systeeminen lastensuojelu tähtää sekä lapsen että hänen perheensä kokonaisvaltaiseen kuulemiseen. Pitkäaikaiset ja turvalliset ihmissuhteet ovat lapsen tärkein turvatyyny. Niillä rakennetaan luottamus ja arvostus. Yhtä tärkeää kuin lapsen varhainen ja kokonaisvaltainen kuuleminen, on nuoren elämän seuraaminen ”asiakassuhteen” jälkeenkin. Nuoren ihmissuhteet eivät saa päättyä kuin seinään. Erittäin kaivattu muutos oli eduskunnassa hiljattain hyväksytty laki, joka korottaa jälkihuollon ikärajan 21-vuodesta 25-vuoteen.

Tarvitsemme päivitetyn lastensuojelulain lisäksi valtakunnallisen asennemuutoksen. Lastensuojelun demonisointi ja kauhistelu eivät auta ketään – kaikkein vähiten lasta ja tämän perhettä. Meillä kaikilla voi olla vaikeita vaiheita elämässämme, jolloin tarvitsemme apua. Lastensuojelu tulisikin nähdä ”koko kylä huolehtii” -projektina, jossa huolehdimme lähimmäistämme heidän haastavan elämäntilanteen ajan. Kunnes heidän omat voimansa palautuvat.


Matkailun ihmemaa?

19.03.2019

Viime aikoina olemme saaneet lukea kansainvälisistä lehdistä useita uutisointeja, joiden mukaan Suomessa ja varsinkin Lapissa on ollut tänä talvena ruuhkaa maailmantähdistä. Se, mikä näissä uutisissa on hienointa, ne pohjaavat poikkeuksetta julkkisten omiin somepäivityksiin ja selfieihin. Hiljaisena tunnetun kansamme suurin matkailuvaltti voikin yllättäen olla puhtaan ilman ja kauniiden maisemien ohella vaitiolo. Meillä saa käydä rauhassa kylässä, ilman että lörpöttelemme sen kaikille. Tämä, jos mikä, on huippusaavutus somen kulta-aikana.

Suomi on saanut hienoa mainosta maailmalla muutenkin. Kiinassa ja Japanissa näytetään paikallisten supertähtien tähdittämiä elokuvia ja TV-sarjoja, jotka on kuvattu Suomessa. Toki Lappi ja revontulet ovat aasialaisille ”se juttu”, mutta myös Helsinki tarjoaa ihmeelliset neljä vuodenaikaa – ja erityisesti Helsingin kesä on kuvauksellisen kaunis ja yöt ihmeellisen valoisia.

Elokuvantekijöiden mukaan Helsinki on ihanteellinen kuvauspaikka juuri kauneutensa ja turvallisuutensa vuoksi. Liikkuminen on vaivatonta ja liikenne selkeää. Helsingissä kuvatessa filmille kertyy väkisinkin kotimaista tuotesijoittelua, kun vastaan tulee joka mutkassa suomalaista designia, huonekaluja, muotia ja lasia. Suomalaiset eivät nimittäin lukitse niitä vitriiniin, vaan ne ovat arkisessa käytössä. Varsinkin japanilaiset tunnistavat tuotteet hyvin ja ne kuuluvat omalta osaltaan Suomesta haluttaviin asioihin.

Helsingin matkailun kasvua ovat vauhdittaneet omalta osaltaan suuret kansainväliset tapahtumat ja kongressit. Esimerkiksi Slush on vetänyt pääkaupunkiimme jo useana vuonna tuhansia vierailijoita. Helsingistä on kasvamassa myös yhä suositumpi risteilykaupunki. Hatunnoston ansaitsevat myös monet erilaiset tapahtumat: Weekend festival, Flow, Kallio Block Party, Helsingin juhlaviikot, Lux Helsinki, Taste of Helsinki ym. Ne houkuttelevat ihmisiä nauttimaan upeasta Helsingistä.

Helsinki ei kuitenkaan ole vielä ottanut brändistään ja mahdollisuuksistaan kaikkea irti. Muutamista valonpilkahduksista huolimatta - Allas Sea Pool, Löyly, Hernesaarenranta - merellisessä Helsingissä, saaristossamme ja rannoissamme on huomattavaa kehittämis- ja elävöittämisvaraa. Oikein hyödynnettynä lähisaaret voisivat olla Helsingin aarreaitta. Kauppatorin ilme aikansaeläneine telttoineen ja parkkipaikkoineen vaatii pikaista nykyaikaistamista. Meidän on myös valmistauduttava kansainvälisten osaajien tuloon maahamme. Pääkaupunkiseutu tarvitsee lisää esimerkiksi englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja, jotta sopeutuminen uuteen maahan olisi perheille mahdollisimman mutkatonta ja nopeaa.

Helsingin kaupunki on parhaillaan tekemässä Helsingistä vahvasti asukkaidensa näköistä kaupunkia yhdessä tekemisen kulttuurin avulla. Se on lanseerannut maailmantoimivinkaupunki.fi sivuston, johon kuka tahansa voi kertoa maaliskuun loppuun asti omat ideansa siitä, miten Helsingistä sellainen saadaan. Kyse on pienen budjetin kokeilusta, jolla haetaan ideoita Helsingin kehittämiseksi. Osallistuvassa budjetoinnissa on puolestaan vuosittain käytössä 4,4 miljoonaa euroa helsinkiläisten ideoiden toteuttamiseen. Ideat kerätään OmaStadi-verkkopalvelussa. Yhdessä tekemisen meininki ja asukkaiden kuuleminen lisää Helsingin houkuttelevuutta millä tahansa kansainvälisellä mittarilla.

Matkailun kehittämisen ehtona on luonnollisesti omalta osaltaan alaa tukeva lainsäädäntö. Myös oikeanlainen veropolitiikka tukee matkailun kehittämistä. Matkailu- ja ravintola-alamme verotus lukeutuu tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin. Verotusta ei tule kiristää yhtään, päinvastoin. Korkeat työvoimakustannukset haittaavat osaltaan etenkin pienten yritysten toimintaa ja kasvua. Matkailumme peruspilareihin kuuluvat myös kohtuulliset liikkumisen kustannukset ja hyvä saavutettavuus. Matkailun markkinointiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Eri toimijoiden yhteistyössä, matkailupalvelujen laadussa ja helpossa löydettävyydessä on lisäksi kehittämisen varaa. Koululaisten kesälomamien ajankohta vaatii myös päivitystä ja kesälomat tulisi siirtää nykyistä myöhemmäksi. Matkailussa on valtavasti potentiaalia, mikäli vain osaamme ja haluamme tämän hyödyntää.


Kokoomus