BLOGIARKISTO

Luetaan yhdessä

08.09.2019

Somessa on viime viikkoina kiertänyt pilapiirros lukutaidosta. Kuvassa kaksi äitiä istuu lapsineen puiston penkillä. Toisella äidillä ja hänen lapsellaan on kännykät käsissään – toinen äiti ja lapsi lukevat kirjoja. Kännykkä-äiti kysyy kirja-äidiltä; ”Kuinka saat lapsesi lukemaan kirjoja?”. Kuvassa kiteytyy nykyajan lukemiseen liittyvä ongelma – ja ratkaisu siihen. Painin itsekin saman haasteen kanssa äitinä 2,5-vuotiaalle tyttärelleni. Käytän paljon uutisten lukemiseen ja työasioiden hoitoon kännykkää ja tablettia. Ne ovat tätä maailmaa ja lapset osaavat niitä käyttää yhä aikaisemmin. Yritän kuitenkin tuoda kirjojen maailmaa hänelle tutuksi iltasatujen ja päiväunitarinoiden kautta.

Suomi on tottunut olemaan kärkisijoilla lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa. Suomalaisnuoret ovat loistaneet korkealla osaamistasollaan kaikissa oppilasryhmissä. Samaan aikaan kuitenkin heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt ja alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on heikentynyt 10 vuodessa. Eurostatin tutkimusten (8/2016) mukaan Suomessa on enemmän koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle pudonneita nuoria kuin muissa Pohjoismaissa. Vahva lukutaito kantaa pitkälle – ja sen kehittämisen pohja luodaan jo lapsena. Lukutaitoa tulee myös ylläpitää ja kehittää koko elämän ajan. Iltasaduista tulisi siirtyä nuorten kirjoihin ja myöhemmin romaaneihin.

Esimerkin voimaa ei pidä vähätellä. Jos lukeminen on kotona ja kaveripiirissä ”cool”, lapsi ja nuori sisäistää lukemisen kulttuurin itsestäänselvyytenä. Lukemisen kuuluu olla myös leikkiä – mielikuvitusta kehittävää, hauskaa ja iloa tuottavaa. Jääkiekkoilija Kevin Lankisen lanseeraama ”Lankisen lukupiiri” ja hänen haastatteluissa antamat kommentit lukemista ovat viisasta esikuvatoimintaa. Opetushallituksen ”Poikien oppimishaasteet ja -ratkaisut vuoteen 2025” -raportissa käydään läpi monialaisia yhteistyöratkaisuja, joiden avulla poikien osaaminen saataisiin samalle tasolle tyttöjen kanssa. Yksi raportin esille nostama asia onkin isien ja miesopettajien kannustava esimerkki lukemiseen ja oppimiseen.

Lapset, joille luetaan kotona, erottuvat ikätovereistaan laajemmalla sanavarastolla ja mielikuvitusrikkaudellaan. Lukeminen lapselle on arvokas perintö. Perheen yhteiseen lukemishetkeen tarvitaan kuitenkin rauhallinen tila ilman jatkuvia ärsykkeitä. Jos kirja joutuu kilpailemaan television, tabletin ja kännykän kanssa, on peli pian menetetty. Tässäkin aikuisen toiminta siirtyy välittömästi lapselle. Jos aikuisen keskittymiskyky ei riitä lastenkirjan lukemiseen ilman jatkuvaa kännykkään vilkuilua, miten lapsikaan oppisi rauhoittamaan itsensä tarinan äärelle?

Lukemisen positiiviset vaikutukset ovat kiistattomat. Tutkimusten (OECD & PISA) mukaan lukeminen ei pelkästään kehitä lapsen kielellisiä ja matemaattisia taitoja, vaan myös resilienssiä, onnellisuutta, empatiaa, kommunikaatiotaitoja sekä kykyä rentoutua. Kun perhe lukee yhdessä, lapsi kokee itsensä rakastetuksi ja huomioiduksi. Turvallisuudentunteen syveneminen auttaa levotonta lasta rauhoittumaan. Mitä teillä luetaan tänä iltana iltasaduksi? Meillä on menossa Kissa joka luuli olevansa hiiri


Kokoomus