BLOGIARKISTO

Ilmastonmuutos ei ole tasa-arvoinen

12.10.2019

Ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat erityisen kipeästi kehittyvissä maissa asuviin tyttöihin.

Kansainvälinen yhteistyö on mahdollistanut parannuksia tyttöjen asemaan ja tasa-arvoon, mutta yhdessä saavutettu edistys on vaarassa ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi.

Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin selvityksen mukaan lisääntyneen kuivuuden vuoksi tytöt joutuvat käyttämään yhä suuremman osan ajastaan kotitöihin, kuten vedenhakuun. Koulu jää usein kotitöiden jalkoihin. Kuivuuden heikentäessä perheen taloudellista toimeentuloa myös riski järjestettyihin lapsiavioliittoihin kasvaa.

Mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutokseen eivät myöskään jakaudu tasa-arvoisesti. Tytöt ja naiset ovat aliedustettuina politiikassa, työmarkkinoilla ja niissä pöydissä, joissa päätetään ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Samaan aikaan kuitenkin maailmanlaajuista ilmastoliikettä johtavat tytöt ja muut nuoret.

Nämä nuoret ovat saaneet miljoonat ihmiset mukaan kirittämään hallituksiaan kohti ilmastotekoja, mutta heitä vastaan on myös hyökätty rajusti. Alaikäisten tyttöjen ikää, sukupuolta ja muita henkilökohtaisia ominaisuuksia vähättelemällä on pyritty hiljentämään nuorten huoli. Ilmastoliikkeen tytöt ansaitsevat kaiken tukemme, ja meidän tulee ottaa heidän huolensa vakavasti sekä heidät mukaan päättämään heitä koskevasta tulevaisuudesta.

Ilmastonmuutos haastaa koko ihmiskunnan, yhteiskunnat ja kansainvälisen yhteisön. Näin suuren haasteen edessä meidän ei kannata jättää merkittävää osaa maailman väestöstä – tyttöjä – kuulematta.

Suomi on ollut tasa-arvon edelläkävijä. Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on yksi kehityspolitiikkamme painopisteistä. Meillä on erinomainen mahdollisuus edistää tasa-arvoa myös ilmastopolitiikassa ja huolehtia siitä, että tyttöjen ääni kuullaan niin Suomessa kuin kansainvälisillä areenoilla. Tasa-arvon edistäminen vauhdittaa myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Tänään YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä on tärkeää muistaa, että kun tytöt pääsevät mukaan päättämään, tulevaisuus on parempi kaikille.

Jaana Pelkonen ja Kristiina Salonen, Eduskunnan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän puheenjohtajisto (mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin-Sanomissa 11.10.2019)


Stop häirinnälle

20.10.2019

Nuorten kokema seksuaalinen ahdistelu on puhututtanut jo vuosia. Uusin tutkimus kertoo taas karua kieltään. 

Tuoreimman lasten ja nuorten hyvinvointia kartoittavan kouluterveyskyselyn mukaan teini-ikäisistä tytöistä yli kymmenesosa ja pojista viisi prosenttia on kokenut vuoden aikana seksuaalista väkivaltaa. Seksuaalinen väkivalta sisälsi intiimialueiden koskettelua vastoin tahtoa, painostamista tai pakottamista riisuuntumiseen tai seksiin vastineeksi rahasta, tavarasta tai päihteistä. Yhä nuoremmat eli 4.—5.-luokkalaiset ovat kokeneet seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä ja kuvamateriaalin näyttämistä. Kaksi prosenttia 10—11-vuotiasta on kokenut myös koskettelua ja koskettamiseen painostamista. Tämä on vastenmielinen suuntaus, joka meidän tulee ottaa vakavasti.

Sosiaalinen kanssakäyminen on siirtynyt kasvokkain tapaamisen sijasta yhä enemmän nettiin. Internet tuo eteemme koko maailman, mutta aina tuo maailma ei ole todellinen. Sosiaalisessa mediassa korostuvat menestyneen elämän esittelyt ja täydelliset vartalot tuovat helposti epärealistisia odotuksia elämälle ja ulkonäölle. Internet vääristää myös helposti vasta kehittymässä olevan seksuaalisuuden. Lisäksi sosiaalinen media mahdollistaa kiusaamisen ja hyväksikäytön eri tavalla kuin ennen.

Vuonna 2017 Oikeusministeriö käynnisti #häirinnästävapaa-kampanjan, jonka tavoitteena oli nostaa esille toimintamalleja seksuaaliseen häirintään puuttumisesta. Myös monet koulutusalan toimijat ilmoittivat sitoutuvansa nollatoleranssiin häirintää kohtaan.

Varhaiskasvatus on keskeisessä asemassa sukupuolistuneeseen väkivaltaan puuttumisessa. Suomen koulutusjärjestelmä on hyvin ansioitunut, mutta voisimmeko tuoda kouluissamme esille vielä nykyistä paremmin ihmisoikeuksia ja niiden kunnioittamista sekä taata nuorille tarpeeksi monialaisen seksuaalikasvatuksen? On tärkeää saada sisäistettyä lapsille ja nuorille selkeä tieto omista ja toisten oikeuksista ja rajoista. Näin autamme tulevaisuuden aikuisia ymmärtämään, missä raja kulkee.


Kokoomus