BLOGIARKISTO

Terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointi

07.11.2019

Terrorismin torjunta on noussut viime vuosina yhdeksi kansainvälisen yhteistyön merkittävimmistä kysymyksistä. Järjestäytyneen yhteiskunnan puolustaminen vaatii uudenlaisia tapoja toimia. Terrorismin torjuntaan tarvitaan laajaa valtioiden välistä yhteistyötä. Terrorismin kasvualustaa on pyrittävä estämään muun muassa radikalisoitumisen ehkäisemisellä. Samaan aikaan on käytettävä voimia terrorististen organisaatioiden toiminnan estämiseen esimerkiksi terrorismin rahoituksen eri keinojen rajoittamisella. Nämä rikollisuuden muodot muuttuvat jatkuvasti ja se edellyttää  lainsäätäjiltä aktiivista toimintaa. 

ISIS on aikamme suurimpia turvallisuusuhkia. Huolimatta siitä, ettei ISISin hallussa ole enää varsinaisia maa-alueita, ISISin ideologia ei ole kuollut. ISISin solut Lähi-idässä, Afrikassa ja Euroopassa muodostavat edelleen vakavan turvallisuusuhan. ISIS-propagandassa kannustetaan iskuihin länsimaita vastaan. 

Kansainvälisen yhteisön tulee käyttää kaikki olemassa olevat työkalunsa ISISin kukistamiseen. OIR-operaatio, jossa Suomikin on ollut mukana vuodesta 2015 lähtien, on pyrkinyt kokonaisvaltaisella lähestymistavalla kehittämään Irakin oikeusvaltiokehitystä, hallintoa javakautta. Samalla on luotu edellytyksiä sille, ettei ISISin ideologialle synny juurtumismahdollisuuksia. Irakin vakaus on sekä Lähi-Idän että Euroopan tulevaisuuden kannalta avainasemassa. (Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_1+2019.pdf

Turkin hyökättyä Pohjois-Syyrian kurdialueelle noin kuukausi sitten, ISIS on valitettavasti saanutmahdollisuuden vahvistua. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kurdialueen vankiloissa on  ollutviime vuosina noin 11 000 ISIS-taistelijaa, heistä noin 2000 ulkomaalaista. Kurdijoukkojen ilmoituksen mukaan vankiloista on jo nyt paennut noin 750-1000 ISIS-vankia.

Taistelijoiden vapautuminen vaikuttaa myös Euroopan turvallisuuteen. Suojelupoliisin mukaan ”On mahdollista, että vierastaistelijoiksi lähteneitä pyrkii palaamaan Suomeen. Pahimmillaan he voivat aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle kohonneen terroriuhan myötä.” (Lähde: https://www.supo.fi/terrorismintorjunta/vierastaistelijat). On keskeistä, että pystymme estämään vierastaistelijoiden paluun Eurooppaan ja Suomeen.

Terrorismilainsäädäntöä uudistettiin Suomessa viime hallituskaudella. Suomi kriminalisoi matkustamisen terroristisessa tarkoituksessa vuonna 2016 sekä EU:n säännösten mukaisesti tiukensi säännöksiä siten, että myös matkustamisen edistäminen ja sen rahoittaminen terroristisessa tarkoituksessa on kriminalisoitu. Myös uusi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi otettiin käyttöön.

Lainsäädännöllisesti on vielä tehtävää. Terroristijärjestöön kuuluminen tulisi kriminalisoida  pikaisesti. Esimerkiksi Norjassa terroristiryhmään kuuluminen on rikos. Tanskan hallitus puolestaan sääti juuri uuden lain koskien vierastaistelijoiden kaksoiskansalaisuuden peruuttamista. Laki on suunnattu ensisijaisesti ISISin riveissä taistelleille vierastaistelijoille. 

Ruotsalaisen Maanpuolustuskorkeakoulun terrorismitutkija Magnus Ranstorp on ehdottanut Pohjoismaiden terrorismia koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista (Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10800955). Lainsäädännön yhdenmukaistaminen antaisi selkeän signaalin pohjoismaisesta oikeuskäsityksestä. 

 


Jokaiselle lapselle arvostava ja kunnioittava lapsuus

22.11.2019

Tällä viikolla on vietetty lapsen oikeuksien viikkoa ja liput ovat liehuneet lapsille. Maassamme on liputettu lasten oikeuksia vasta vuodesta 2013 lähtien. Ensi vuodesta alkaen päivä on kalentereihin merkitty vakiintunut liputuspäivä. Olemme kulkeneet pitkän asennematkan lasten arvottomuudesta lasten oikeuksien tunnustamiseen.

Ennen Topeliuksen tarinoita kulttuurimme ei tuntenut lapsia oman elämänsä päähenkilöinä. Monipäiset – ja usein traagisen kuoleman kohtaavat - lapsijoukot nähtiin tarinoissa lähinnä sivuroolissa korostamassa aikuisen ratkaisuja. Historiamme muistuttaa maamme huutolaislapsista ja lapsityövoimasta. Tarinoissaan Topelius asettui lasten puolustajaksi ja vapauttajaksi: rakkaudella ja ymmärryksellä kasvatetaan kunniallisia kansalaisia. Suomalaiset sananlaskut kuten ”se, joka vitsaa säästää, lastaan vihaa” eivät saaneet Topeliukselta ymmärrystä. Hän korosti, ettei lapsi ole ”tuhma”, vaan pieni, viaton ihminen, joka on vasta oppimassa elämää ja sääntöjä. Vaikka Topelius vaikutti 1800-luvulla, on hänen tärkeä sanomansa edelleen ajankohtainen.

Perheväkivalta – asenne oikeutetusta alistamisesta - on pahimpia perintöjä, joita lapselle voi jättää. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan lapsi, joka on nähnyt vanhempiensa välistä pahoinpitelyä, traumatisoituu yhtä pahasti kuin häntä itseään olisi pahoinpidelty. Laajan EU-tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista lähes puolet (47%) ovat kokeneet fyysistä väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen. Maassamme joka kolmas nainen on kokenut kumppaninsa taholta väkivaltaa. Lukuisten tutkimusten mukaan perheväkivalta ei vaikuta vain kahteen ihmiseen tai yhteen sukupolveen, vaan sen vaikutukset häpeänä, itsetunnottomuutena ja konfliktien ratkaisun työkaluttomuutena kattaa ainakin kolme sukupolvea.

Olemme väärässä päässä listaa, kun vuodesta toiseen keikumme Euroopan väkivaltalistan kärjessä perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta. Jos meidän sukupolvemme onnistuu katkaisemaan tämän kierteen, niin seuraavilla sukupolvilla olisi käytössään toimivat työkalut ja toimintamallit.

Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä GREVIO julkaisi syyskuussa ensimmäisen Suomea koskevan raporttinsa, jossa se arvioi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) täytäntöönpanoa Suomessa. Suomi sai tunnustusta monista jo tehdyistä ja meneillään olevista toimenpiteistä, mutta paljon on vielä tehtävää. Emme esimerkiksi vieläkään tunnista kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ja kompuroimme yhä lähestysmiskiellon kanssa. Raportissaan GREVIO kiinnittää erityistä huomiota myös lasten asemaan.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu ensi kuun alussa (1.12.2019.) Uudet säännökset koskevat mm. huoltajan velvollisuutta vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta. Topeliuksen 1800-luvun lapsen kunnioitusta koskevat ajatukset näkyvät nykyään myös laissa.

Jokaisen meidän velvollisuus on huolehtia lapsistamme ja turvata jokaiselle lapselle arvostava ja kunnioittava lapsuus.


Kokoomus