BLOGIARKISTO

Hintakilpailukyvyn korjaaminen välttämätöntä

16.09.2015


Hallitus julkaisi viime viikolla yhteiskuntasopimusta korvaavan työelämän lainsäädäntöä uudistavan esityksensä. Paketin, joka alentaa yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla ja vahvistaa samalla Suomen kilpailukykyä. Hallituksen esittämä kokonaisuus on aiheuttanut kuohuntaa ja mielipiteitä laidasta laitaan - oikeutetustikin. Todellinen syy uudistusten taustalla tuntuu helposti kaiken hälyn keskellä unohtuvan. Hallitus ei suinkaan huvin vuoksi uudistusten tiellä ole.

Nykyinen taloudellinen tilanteemme on hyvin synkkä. Kilpailukykymme on rapautunut. Vienti jumittaa. Olemme eläneet aivan liian pitkään yli varojemme ja pahasti ylivelkaantumassa. Väestömme ikääntyy ja julkisten palvelujen tarve kasvaa. Työelämästä poistuu jatkuvasti enemmän ihmisiä kuin tulee tilalle. Työllisyysasteemme ei ole lähellekään riittävä. Talous ei kasva.

Suomen talous saadaan kasvuun vain työtä ja työllisyyttä lisäämällä, yrittäjyydellä sekä rakenteellisia uudistuksia tekemällä. Yhteiskuntasopimusta, jonka tavoite oli kääntää Suomen suunta nousuun, yritettiin pariinkin otteeseen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tuloksetta. Hallituksen on toteutettava käytössään olevilla työkaluilla toimet, joilla saamme kurottua kiinni eroa kilpailijamaihimme ja työllisyys voi kääntyä kasvuun. Yhdessä tekemällä näitä ns. työkaluja olisi käytössä enemmän. Ovi on pidetty koko ajan avoinna ja on edelleen auki vastaantulolle ja ehdotuksille.

Hallituksen esittämät toimenpiteet eivät ole helppoja kenellekään, ja osa niistä osuu raskaasti palkansaajien etuihin. Tekemättä ei kuitenkaan voi jättää. Työn teettäminen on saatava kannattavammaksi ja yhä useampi suomalainen työllistymään. Erityisesti vientialojen yksikkötyökustannukset ovat nousseet suhteessa lähimpiin kilpailijamaihin. Yksikkötyökustannusten aleneminen vahvistaisi henkilöstökustannusten pienenemisen myötä suoraan myös julkista taloutta. Toimilla pelastetaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.

Julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että hallituksen toimenpiteillä myös vahvistetaan työntekijöiden muutosturvaa. Olen itse hyvin iloinen siitä, että perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia tullaan vihdoin vuosien keskustelujen jälkeen tasaamaan. Vanhemmuuden kustannukset ovat iso rasite naisia työllistäville aloille. Täsmällisiä perhevapaasta aiheutuvia kustannuksia on vaikea määritellä, mutta esimerkiksi Naisyrittäjien Keskusliiton mukaan yksi vauva maksaisi äidin työnantajalle vähintään 12 000 euroa. Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, että työpaikkahaastattelussa tasavahva "äitiysikäinen" naisehdokas häviää usein kilpailevalle miesehdokkaalle. Esitetty 2 500 euron kertakorvaus on merkittävä edistys. Tällä toimenpiteellä sekä vahvistamme nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla että edistämme työelämän tasa-arvoa.

Hintakilpailukyvyn korjaaminen on välttämätöntä, jotta Suomeen syntyy uutta kasvua, uusia työpaikkoja ja siten myös kestävää hyvinvointia. Asiat eivät parane faktojen kieltämisellä tai riitelyllä, vaan tästä noustaan työllä ja yrittäjyydellä. Toivottavasti myös yhteistyöllä.


Kokoomus