BLOGIARKISTO

Kestävä kehitys vaatii kestävää toimintaa

13.06.2019

Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyöllä pyrimme vahvistamaan kehitysmaiden omia voimavaroja siten, että riippuvuus kehitysavusta vähenee. Suomen kehityspolitiikan päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen. Samalla  panostamme yhteiskuntien vakauteen ja sitä kautta myös pakolaisvirtojen juurisyihin.

Kehitysyhteistyö ei ole pikavoitto, vaan vaatii pitkäkestoista työtä ja sitoutumista. Tulokset ovat pitkäaikaisia ja ulottuvat useiden sukupolvien yli. Erityisesti kehitysmaiden naisten ja tyttöjen tasa-arvon tukeminen ja ammattiin kouluttaminen auttaa koko yhteisöä ja tuo isommassa mittakaavassa yhteiskunnallista vakautta. Jokainen lisävuosi koulussa kasvattaa Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin mukaan tytön elinaikaisia tuloja 10–20%. Naiset sijoittavat 90% tuloistaan takaisin perheidensä hyväksi, miehet vastaavasti 30–40%. Kun sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys halutaan katkaista, tytöt ovat avainasemassa. Kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansa on samaa mieltä; suomalaisista 88% pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja 76 % pitää nimenomaan naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämistä parhaana tapana vähentää globaalia eriarvoisuutta. 

Rinteen hallituksen ohjelmassa on paljon hyvää kehityspolitiikan kannalta. Tyttöjen ja naisten oikeudet sekä sukupuolten tasa-arvo ovat edelleen painopisteenä ja läpileikkaavana teemana. Hallitusohjelmassa on myös huomioitu EU:n sitoumus tasa-arvoon tähtäävän toimintasuunnitelman tavoitteesta, jossa 85 prosenttia uusista kehitysyhteistyöhankkeista edistää pää- tai osatavoitteena tasa-arvoa.

On tärkeää, että hallitusohjelmassa korostetaan Suomen olevan mukana kantamassa globaalia vastuuta. Hallitusohjelmassa tähdätään YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia BKT:sta kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia tukena vähiten kehittyneille maille. Suomi on laatimassa aikataulutetun tiekartan YK-tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä on hyvä ja konkreettinen toimintamalli.

On arvokasta, että rahoitusta luvataan lisää monenkeskiseen yhteistyöhön, YK:lle ja kansalaisjärjestöille. Panostusta luvataan myös ilmastorahoitukseen sekä humanitaariseen työhön. Hyvää on myös lisäpöytäkirjasta löytyvä merkintä, jossa kerrotaan halusta nostaa kansalaisjärjestölähtöinen kehitysyhteistyö 15 prosenttiin. Kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja politiikkajohdonmukaisuutta halutaan parantaa laatimalla periaatteet, jotka ovat ylivaalikautiset. Tähän työhön on tärkeää osallistaa laajasti kaikkia puolueita ja kansalaisyhteiskuntaa.

Hallitusohjelma lupaa edistää yritysvastuulakia, sillä sen avulla vältetään haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia kuten lapsityövoiman käyttöä. Suomi myös haluaa vahvistaa kehitysmaiden omien verojärjestelmien kehittämistä. Kyseessä on kaikkien etu. Demokraattisesti toimivat yhteiskunnat, laadukas koulutus, kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat tuovat vakautta koko maailmalle. 

Monista hyvistä asioista huolimatta hallitusohjelmassa riittää vielä parannettavaa kehitysyhteistyön saralla. Rahoitustaso ei vastaa sitoumuksia ja pohjoismaista tasoa. 0,7 % tavoitteen saavuttamiselle ei edelleenkään ole tavoiteaikataulua. Suomen pitää myös oman kansainvälisen asemansa vuoksi lähestyä Pohjoismaista viiteryhmäämme, ja laatia useamman vaalikauden rahoituspolku 0,7 prosentin tavoitteeseen. Se on Kokoomuksen mielestä realistista saavuttaa 2020-luvun loppuun mennessä.

Globaali vastuu tarkoittaa kaikkien osallistumista vastuuseen. Nyt se ei näy riittävästi kestävän kehityksen toimeenpanossa eri ministeriöissä. Kumppanimaat ja kumppanuudet puuttuvat hallitusohjelmasta myös. Kehitysyhteistyön olennainen osa ovat paikalliset toimijat ja järjestöt. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on olennainen osa Suomen kehitysyhteistyötä. Tästä ei myöskään ole mainintaa hallitusohjelmassa. Yritykset kuitenkin luovat työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Myös Euroopan parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman aiheesta: Yksityinen sektori ja kehitysyhteistyö. 

Hallitusohjelma lupaa paljon, mutta rahallinen lisäys kehitysyhteistyöhön jää kaiken kaikkiaan tällä tietoa aika maltilliseksi. Painopisteitä on siihen nähden paljon – esitetty budjetti ei voi millään riittää kaikkeen. Vaikeita valintoja joudutaan varmasti tekemään. On mielenkiintoista seurata, miten lupaukset toteutuvat ja oikeasti realisoituvat.


Kokoomus