BLOGIARKISTO

Naisen paikka

10.03.2019

1800-luvun kansallisromanttisessa Suomessa nojasimme sääty-yhteiskuntaan, eikä siihen kuulunut demokratia tai tasa-arvo. Naisille oli tarjolla kapea rooli. ”Luonnonjärjestykseen” pohjaava yhteiskunnallinen asema, jossa avioliitto oli naisen ainoa odotusarvo. Naisten odotettiin olevan kuuliaisia, kestävän loputtomat raskaudet ja pitävän sen jälkeen lapset elossa. Kirjoittamiseen, lukemiseen tai muuhun opiskeluun ei ollut aikaa tai voimia. Jos nainen oli niin onnekas, että oli saanut käydä kouluja, itsesensuuri toimi hyvin ja hän vaikeni seurakunnassa. Luonnollisesti nainen oli täysin riippuvainen miehensä palkasta. 

Fredrika Runeberg katsoisi ihaillen tämän päivän naisia. Olemme keskimäärin miehiä koulutetumpia ja meillä on käytössämme omat rahat. Merkillinen ristiriita on se, että naisten työllisyys Suomessa on huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa. Siitäkin huolimatta, että puheissamme Suomi näyttäytyy romanttisesti tasa-arvon mallimaana. 

Vanhempainrahapäivistä naiset käyttävät reilut 90 prosenttia ja kotihoidontuen saajista edelleen noin 93 prosenttia on naisia. Naisten työeläke jää keskimäärin 66 prosenttiin miesten eläkkeistä. Yhtenä merkittävänä syynä on naisten pidemmät perhevapaat. Nykymallia perustellaan usein perheiden valinnanvapaudella. Naiset kuitenkin luopuvat edelleen työurastaan miehiä useammin ja jäävät kotiin. Elämme vuotta 2019, mutta se ei näy yhteiskuntamme sukupuolittuneissa rakenteissa ja asenteissa.

Muissa pohjoismaissa pienten lasten vanhemmat ovat huomattavasti useammin vähintäänkin osa-aikaisesti töissä. Esimerkiksi Ruotsissa perheet voivat myös käyttää vanhempainvapaansa joustavammin pidemmän ajan kuluessa. Isän ja äidin on mahdollista olla vapaalla pidempään yhtä aikaa. Suomen työelämä kaipaa lisää tällaisia joustoja sekä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia. 

Nykyinen perhevapaajärjestelmämme syrjii naisten lisäksi myös miehiä. Nykymuodossaan kotihoidontuki vähentää äitien työllisyyttä. On kaikkien etu, että myös isät pääsevät osallistumaan enemmän lastensa elämään. Isät vaikuttavatkin olevan valmiita muutokseen. Tutkimusten mukaan jokainen isien korvamerkittyä oikeutta lisännyt uudistus on lisännyt isien käyttämiä vapaita. Vanhempainvapaaseen tulee määrittää isäkiintiö, joka vahvistaa isän oikeutta jäädä perhevapaalle.

Tärkeintä on uudistaa perhevapaita tasa-arvoisempaan ja naisten työllisyyttä tukevaan suuntaan. Tasaisempi vanhemmuuden vastuun jakautuminen turvaa lapselle paremmin jaksavat vanhemmat.


Kokoomus